Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pixar. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pixar. Näytä kaikki tekstit

29.4.2020

And I'm doing the best I can to carry on...

Hyvät elokuvat vetoavat katsojien tunteisiin monipuolisesti: niitä katsoessa saa nauraa, itkeä, kauhistua ja rakastua. Pixarin elokuvat ovat loistavia elokuvia, joten niissä käsitellään tunteita laidasta laitaan. Katsoessani analyyttisesti Pixar-klassikoita läpi olen laittanut niistä ylös, mitkä kohtaukset ovat naurattaneet, pelottaneet tai itkettäneet minua. Olen luvannut jakaa nämä tunnepitoiset listaukset kanssanne. Aiemmin olen käsitellyt jo Pixarin elokuvien hauskimmat ja pelottavimmat hetket. 

Tällä kertaa vuorossa ovat surullisimmat kohtaukset Pixar-elokuvista. Listalle ovat päässeet elokuvien hetket, joissa tapahtuu jotain kamalaa tai surullista, ja itken sen takia. Listalla ei käsitellä hetkiä, joissa itken onnellisten tapahtumien takia - se lista tullaan blogissa näkemään myöhemmin. Surullisia kohtauksia olen listannut Toy Story 4:een asti - Eteenpäin-elokuvaa ei ole vielä huomioitu listalla. Minua itkettäneitä surullisia kohtauksia olen listalle nostanut 14 kappaletta, mutta niitä löytyy elokuvista varmasti enemmänkin. Numeroinnista huolimatta kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä. 
HUOM! Sisältää juonipaljastuksia!


1. Jessie hylätään

Leluille suurinta elämäniloa tuottaa se, että heillä leikitään. Toy Story 2:ssa Jessie-lelu iloitsee ajasta, jolloin hän on tärkein asia Emily-tytön maailmassa. Emilyn kasvaessa isoksi leikit leluilla ei enää kiinnosta, ja Jessie tönäistään sängyn alle pois uusien kiinnostuksenkohteiden tieltä. Hylätty Jessie voi sängyn alla pölyn keskellä enää vain muistella vanhoja hyviä aikoja. Jessie on todella surullinen ilmestys, ja katsojan tunnekuohua pahentaa entisestään kaunis laulu Mä kaipaan niin. Kohtausta katsoessa herää tosin kysymys, että eikö Emily koskaan siivoa huonettaan sängyn alta? Jessie tuntuu viettävän sängyn alla unohdettuna ties kuinka monta vuotta. Moinen unohtuminen ja sängyn alustan pölyyntyminen ei kyllä onnistuisi tässä taloudessa.

2. WALL-E ja EVA Axiomin kaatopaikalla

Aaaaahhh! WALL-E:n loppu on yhtä kyynelehtimistä. Kyynelten virta alkaa kohtauksesta, jossa WALL-E saa AUTO:lta aikamoisen sähköiskun ja tippuu sen seurauksena roskakuiluun. Axiomin kaatopaikalla EVA ja siivousrobotti M-O pelastavat WALL-En avaruuteen syöksymiseltä roskien mukana. WALL-E on kuitenkin vaurioitunut AUTOn sähköiskusta pahasti, ja EVA yrittää etsiä roskien joukosta WALL-Elle sopivaa uutta virtapiiriä kärähtäneen tilalle, mutta turhaan. WALL-E estelee EVAa lisäetsinnöiltä näyttäen mukanaan kuiluun pudonnutta kasvia - EVAn tehtävä viedä Axiom Maahan on nyt tärkeämpi kuin varaosien etsintä. Näin ainakin haluan uskoa WALL-E:n tarkoittavan, vaikka WALL-E voi esitellä kasvia myös siinä mielessä, että haluaa muistuttaa EVAa maapallolla sijaitsevasta WALL-En varaosavarastosta. Koska uskon ensimmäisen selityksen lailla WALL-En uhraavan itsensä EVAn tehtävän ja yhteisen hyvän vuoksi, saa kohtaus minut aina kyynelehtimään.

3. Married Life

Aaaaaahhhhh! Jos WALL-E:n loppu on yhtä kyynelehtimistä, on UP:in alku vastaavanlainen. "Married Life" nimisen kappaleen aikana näemme, miten Carl ja Ellie vanhenevat yhdessä kokien monta ilon ja onnen hetkeä, mutta myös suruja. Kappaleen aikana saa monta kertaa hymyillä ja itkeä, mutta kappaleen lopussa itken aina roitonaan. Carl istuu yksin Ellien hautajaisissa tämän arkun vieressä. Kaikki ilo on kadonnut maailmasta. Yhyyyyy! 


4. Riley palaa kotiin

Inside Outissa Viha, Inho ja Pelko pääsevät ohjailemaan Rileytä täysin Ilon ja Surun seikkaillessa tytön aivoissa, ja tämä muuttaa Rileyn luonnetta hetkeksi. Vihan ei-niin-nerokas suunnitelma on saada Riley karkaamaan kotoaan, ja Viha katuu päätöstään melkein heti. Niin Riley karkaa, ja hän yrittää matkustaa bussilla takaisin vanhaan kotiinsa Minnesotaan. Onneksi Ilo ja Suru pääsevät Rileyn komentokeskukseen takaisin, ja Suru saa Rileyn muuttamaan karkaussuunnitelmiaan. Riley palaa kotiin, josta hän löytää huolesta suunniltaan olevat vanhempansa. Rileyn ja vanhempien jälleennäkeminen on ihanaa ja helpottavaa, mutta sitten Riley alkaa purkaa sydäntään perheensä muutosta, ja siitä, kuinka kovasti hän kaipaa takaisin vanhaa elämäänsä Minnesotassa. Tässä kohtaa minullakin pääsee usein itku. Onneksi vanhemmat osaavat lohduttaa Rileytä ihanasti, joten katsojankin olo helpottuu.

5. Arlon isä kuolee

Arlo ja hänen isänsä Henri ovat lähteneet seuraamaan satoa varastelevaa otusta kaatosateeseen vuoristoon. Isä on suorastaan pakottanut Arlon mukaansa, sillä hän antoi Arlolle tehtäväksi tappaa otuksen, mutta Arlo ei siihen pystynyt. Nyt Arlon pitäisi hoitaa homma loppuun, mutta ilma muuttuu kamalammaksi: sade voimistuu ja ukkonen lähestyy. Lopulta joen pinta alkaa nousta, eikä Arlo enää pysy isänsä perässä. Henri tajuaa vaaran paikan ja nostaa Arlon korkealle kalliolle turvaan tulvalta. Samassa mutkan takaa ilmestyy vesi- ja mutavyöry, joka pyyhkäisee Arlon isän mukanaan kuolemaansa. Kohtaus on hyvin nopea, mutta sitäkin kamalampi, ja se iskee ainakin minua johonkin suruvarastoon.

6. Salaman ulosajo

Autot 3:ssa Salama McQueenin kanssa kilparadoille on tullut uusia moderneja autoja, jotka pystyvät paljon parempaan ajosuoritukseen kuin Salama. Vanha kilpuri yrittää pysyä uusien autojen tahdissa, mutta auton vanhanaikainen moottori ei kestä hirvittävää vauhtia. Moottorin sanoessa stop Salama ei pysty enää hallitsemaan ajoaan, ja hän ajaa todella pahan näköisen kolarin pyörien itsensä ympäri useaan kertaan. Kolari näyttää ihan siltä, ettei tuollaisesta tällistä voisi selvitä hengissä. Jostain syystä Salaman kolari saa minut kyynelten partaalle. Kai kilpa-autosta on sitten kahden aiemman Autot-elokuvan aikana tullut minulle sen verran tärkeä, että auton vahingoittuminen tuntuu inhottavalta ajatukselta.


7. Chicharrón unohtuu

Cocossa Miguel pääsee Kuolleiden maailmaan. Siellä kuollut Héctor vie pojan Kuolleiden maailman slummialueelle, unohdettujen kuolleiden asuinpaikkaan. Slummialueella majailevat kaikki kuolleet, joita yksikään ihminen ei enää muista Elävien maailmassa. Heidän kohtalonaan on "kuolla" vielä toisen kerran, kun sielu katoaa lopullisesti unohduksiin. Slummialueella Miguel ja Héctor tapaavat Héctorin ystävän Chicharrónin, jolta heidän on tarkoitus lainata kitaraa. Chicharrón on kuitenkin huonossa kunnossa riippumatossaan, joten Héctor juo ystävänsä kanssa vielä viimeisen drinkin yhdessä ja laulaa ystävälleen hänen toivelaulunsa, Tunnethan Juanitan. Laulun loputtua Chicharrón kohtaa lopullisen kuoleman tyytyväisenä hymy suupielissään. Kohtaus on minusta todella surullinen, vaikka Chicharrón esiintyy elokuvassa vain tässä yhdessä kohtauksessa. Lyhyeenkin kohtaukseen on kuitenkin saatu tiivistettyä paljon tunnetta ja koskettavuutta.

8. "Ei mitään hätää, isi on tässä."

Pelottavimpien Pixar-elokuvien kohtausten listalla mainitsin jo Nemoa etsimässä -elokuvan alkukohtauksen, jossa barrakuda syö julmasti Marlinin melkein koko perheen. Hrrr. Uskaltauduttuaan korallin ulkopuolelle Marlin ui luolaan katsomaan, onko hänen perheestään mitään jäljellä. Koko luola on melkein tyhjä, ja Marlinin epätoivon, surun ja kauhun voi tuntea. Valon pimeyteen tuo onneksi se, että yksi poikanen on säästynyt barrakudan tuhotyöltä. Tämä tuo Marlinille ja katsojalle lohtua muuten karmaisevassa tilanteessa. Marlinin lause: "Ei mitään hätää, isi on tässä", tuo tapahtumille vielä inhimillisemmän näkökulman, kun kala kutsuu itseään "isiksi". Hän ei ole pelkkä kala, hän on toisen kalan isä. Hän voisi olla kymmenien, ellei peräti satojen kalojen isä. Byäääh!

9. Tare jättää Buun huoneeseensa


Monsterit Oy -elokuvan lopussa Tare löytää vihdoin Buulle kuuluvan oven. Hän tietää, että Buun paikka on ihmisten maailmassa, oven toisella puolella. Yhdessä olonsa aikana niin Tare kuin Buukin ovat kiintyneet toisiinsa, ja hyvästien jättö tuntuu haikealta. Hyvästit on kuitenkin jätettävä, ja Tare sulkee Buun kukallisen oven kyynel silmässään Buun nostaessa kätensä päästäkseen takaisin Taren syliin. Sen jälkeen Buun ovi kuljetetaan silppurin läpi, ettei monsterien maailmassa seikkaillut tyttö pääsisi sinne enää takaisin. Jäähyväiset tuntuvat siis melko lopullisilta - joten tässä päässä ruutua itketään.


10. WALL-E ei tunnista EVAa

WALL-E ja EVA saavat Axiom-avaruusaluksen palaamaan Maahan, mutta WALL-E on satuttanut itsensä niin pahasti, että hän sammuu. Jo pelkästään tämä on surullista. EVA kiirehtii WALL-En kanssa kuitenkin WALL-En kotiin, jossa hän etsii pienen robotin hyllyistä tälle varaosia, eikä aikaakaan, kun WALL-E hyrähtää uudelleen käyntiin. Uudet osat tuntuvat kuitenkin vieneen WALL-En muistin, eikä robotti tunnista EVAa, johon oli hetki vielä niin pihkassa. Sen sijaan WALL-E alkaa toteuttaa itseensä ohjelmoitua tehtävää, eli kerätä roskia ja rutistaa niitä kuutioiksi. Tämä on minusta niin surullista! Koko elokuvan ajan WALL-E on haaveillut EVAsta, ja vihdoin kun robotit saisivat toisensa, WALL-E ei muista suurta haavettaan! Yhyyyy!!!! Miksi suuren rakkauden pitää olla aina niin traagista!?!?!

11. Buzz ja Woody eroavat toisistaan

Olen tähän mennessä nähnyt Toy Story 4:n vain yhden kerran (pitää pian katsoa se uudestaan), mutta muistan liikuttuneeni elokuvan lopussa. Elokuvan aikana Woody löytää kauan kadoksissa olleen tyttöystävänsä, Bo Peepin. Bo Peep elää vapaata elämää hylättynä, lapselta lapselle kiertävänä leluna - ja se on hänestä mahtavaa. Buzz Lightyear ja Woodyn muut vanhat ystävykset taas elävät leluelämäänsä Bonnien kanssa. Woodyn pitää tehdä vaikea valinta Bo Peepin ja Buzzin välillä, mutta lopulta rakkaus voittaa ystävyyden. Woody ja Buzz jättävät toisilleen siis haikeat ja lopulliset hyvästit yhteisten toverivuosiensa jälkeen. Elokuvan ensimmäisellä katselukerralla kohtaus liikutti minua, saa nähdä, käykö niin seuraavilla kerroilla.


12. Arlo ja Puppe kertovat toisilleen perheistään

Yhteisellä kotimatkallaan villissä luonnossa Arlo ja Puppe viettävät monta päivää ja yötä yhdessä. Eräänä iltana Arlolle tulee oikein erityisen ikävä perhettään ja edesmennyttä isäänsä. Arlo haluaa kertoa perheestään tilannetta kummastelevalle Pupelle. Kaksikolla ei ole kuitenkaan yhteistä kieltä, joten Arlo nostaa hiekkaan pystyyn viisi keppiä, joista jokainen kuvastaa yhtä hänen perheenjäsentään. Sitten Arlo laskee surullisena yhden kepin vaakatasoon kuvastamaan sitä, että hänen isänsä on kuollut. Yllätykseksi Puppe tajuaa Arlon keppitarinan, ja Puppe nostaa itse hiekkaan pystyyn kolme keppiä, joista kaataa kaksi maahan. Arlo ymmärtää, että Puppe on menettänyt molemmat vanhempansa. Niinpä nämä kaksi pientä otusta purkavat yhteistä suruaan ilmoille ulvomalla kuuta, ja niin tekee varmasti myös kaikki tunteelliset katsojat. Auuuuuuuu!

13. Héctor alkaa unohtua

Aikaisemmin Cocossa olemme nähneet, miten Héctorin ystävä Chicharrón katoaa, kun kukaan Elävien maailmassa ei enää muista häntä.  Elokuvan lopussa Héctoria uhkaa sama kohtalo: hän alkaa haalistua ja voida huonosti, kun häntä ei enää muisteta. Lopullisen unohtumisen lisäksi tämä on surullista siinä mielessä, että Héctor on juuri löytänyt takaisin oman perheensä luo oltuaan pitkään hylkiö. Myös Miguelin kannalta asia on ikävä, sillä kukapa sitä haluaisi erota vasta löytyneen esi-isänsä kanssa, jonka kanssa on ystävystynyt yhteisen seikkailun aikana. Mutta voiko asialle tehdä enää mitään, vai onko kuoleminen nyt lopullinen....?

14. Lelut joutumassa polttouuniin

Voi Toy Story 3, sinä tunteellisin Toy Story -elokuvista! Elokuvan loppupuolella on kohtaus, jossa Andyn lelut ovat tippuneet kaatopaikan polttouuniin, eivätkä he pääse kiipeämään kiipelistä pois. Vaikka Woody kuinka yrittää, roskat vain valuvat hänen otteestaan kohti alla loimuavaa tulikitaa. Kauhistunut Woody tuntee koputuksen olallaan, ja huomaa, että Buzz Lightyear tarjoaa hänelle kättä. Hänen leluystävänsä ovat hyväksyneet kohtalonsa - tilanteelle ei voi enää mitään, lelut tulevat tuhoutumaan polttouunissa.  Yksi toisensa jälkeen Andyn lelut ottavat toisiaan kiinni käsistä, muista raajoista ja hännistä, ja valmistautuvat kohtaamaan tuhonsa yhdessä. Kohtaus on todella surullinen ja yllättävän pitkä. Surullista tunnelmaa pidetään yllä niin pitkään, että ainakin ensimmäisen kerran elokuvaa katsoessa katsojalle tulee tunne, että elokuva loppuu nyt tähän, lelut eivät voi millään pelastua. Lelujen tunteet kauhusta, surusta ja asian hyväksymisestä kuvastuvat hyvin heidän kasvoiltaan, ja katsoja aivan väistämättä jakaa nämä tunteet heidän kanssaan. Nyyh!


Toivottavasti nenäliinapaketteja ei kulunut montaa tämän tekstin lukemisen aikana. Onneksi suurin osa surullisista kohtauksista on hetkellisiä, ja päivä paistaa risukasaankin. Oletteko te kyynelehtineet samoissa kohdissa kuin minäkin? Tai jäikö listalta puuttumaan joku kohtaus, jonka olisi ehdottomasti pitänyt olla sillä? 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seuraava pidempi teksti, jota alan kirjoittaa, tulee olemaan Toy Story 4:n arvostelu. Ajattelin, että sitä ennen tai sen kirjoittamisen ohella voisin näpytellä pari kevyempää tekstiä kaikkien iloksi. Minulla oli Pandan blogit -blogin Alexin kanssa puhetta, että voisin päivitellä joitain vanhoja TOP-listojani 2020-luvulle sopiviksi. Maku muuttuu monessa asiassa niin nopeasti, niin miksei Disney-suosikeissakin. Laitan lähiaikoina vasempaan palkkiin pystyyn äänestyksen, johon valitsen omasta mielestäni kiinnostavimmat TOP-listat, jotka kaipaisivat minusta päivitystä. Saatte sitten äänestää, mitkä listat haluaisitte lukea, ja valitsen varmaan niistä kolme eniten ääniä saanutta uudelleen käsiteltäväksi. Eipä muuta. Pysykää terveinä!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÄIVITYS 30.4.
No voi että. Bloggerin gadget-valikoimista on kadonnut mahdollisuus oman kyselyn luomiseen. Sellaisen saisi varmaan tehtyä toisella alustalla ja linkattua blogiin, mutta en ala nyt perehtyä muiden kyselyiden luomiseen, kun lupasin jo pistää kyselyn pystyyn suht nopeasti. ELIKKÄ kommentoikaa tämän tekstin yhteyteen, minkä alla olevista TOP-listoista haluaisitte lukea päivitettynä blogistani. TAI jos teillä on ehdotus jostain aivan uudesta TOP-listasta, saa sellaistakin ehdottaa. :) Äänestysaikaa on 10.5. asti, jolloin valitsen, mitkä kolme vanhaa listaa päivitän. (Uudet ehdotukset voin laittaa korvan taakse tulevaisuutta varten.)

Päivitetty versio on mahdollista lukea seuraavista listoista:
1. Parhaat miehet
2. Parhaat naiset
3. Parhaat eläimet
4. Parhaat side-kickit
5. Parhaat kätyrit
6. Parhaat pahikset

28.2.2020

To tell the truth, lights don't shine at all in our town.

Hyvät elokuvat vetoavat katsojien tunteisiin monipuolisesti: niitä katsoessa saa nauraa, itkeä, kauhistua ja rakastua. Pixarin elokuvat ovat loistavia elokuvia, joten niissä käsitellään tunteita laidasta laitaan. Katsoessani analyyttisesti läpi Pixar-klassikoita olen laittanut niistä ylös, mitkä kohtaukset ovat naurattaneet, pelottaneet tai itkettäneet minua. Olen luvannut jakaa nämä tunnepitoiset listaukset kanssanne, joten jatketaan tunteilua. (Aiemmin olen kirjoittanut jo listan Pixar-elokuvien hauskimmista hetkistä.)
 
Alle olen listannut Pixarin elokuvista kohtaukset, joita katsoessani ihokarvat ovat nousseet pelosta pystyyn tai olen heilutellut käsiä jännityksen valtaamana. Näitä kohtauksia katsoessa tekee mieli huutaa elokuvan hahmoille kannustavia sanoja tai muita ohjeita, esimerkiksi "Juokse, juokse!" tai "Älä katso taaksesi!". Pelottavia kohtauksia kerääntyi listalle vain 13. Kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä, vaikka numeroituja ovatkin. Kaikki Pixar-klassikoiden pelottavat kohtaukset eivät ole listalla, vaan vain ne itsestäni jännittävimmät. Lue jos uskallat!

(Toy Story 4:sta ei ole vielä tällä listalla huomioitu, vaikka siitäkin löytyisi listalle täytettä.)

HUOM! Sisältää juonipaljastuksia! 


1. Sidin lelut

Elävät lelut kuulostavat houkuttelevalta ajatukselta... paitsi jos kyseessä on Sidin uudelleenrakentamat muotopuolet lelut. Toy Storyssa Woody ja Buzz on hylätty Sidin pelottavaan ja outoon huoneeseen. Sidin poistuessa huoneesta sängyn alta alkaa kömpiä yksi toisensa jälkeen karmeamman näköisiä lelumutantteja. Lelut ovat onneksi ystävällisiä ja loppujen lopuksi sympaattisia tapauksia, mutta niiden ensiesiintyminen ruudulla saa minut kauhistumaan Woodyn tavoin. Woody ei tiedä leluilla olevan lempeä sydän, vaan pelkää noiden pelottavuuksien repivän hänet ja Buzzin kappaleiksi! Erityisen pelottava on minusta lelu, jolla on vauvanuken pää ja tekniset, hämähäkkimäiset jalat. Itse en kyllä sellaista haluaisi nähdä oman sänkyni alla.

2. Haikokous

Melko pian ensitapaamisensa jälkeen Marlin ja Dory kohtaavat pelottavan näköisen hain, Pomon. Pomo osoittautuu ulkonäköään ystävällisemmäksi haiksi, ja hän on yhdessä kahden haikaverinsa kanssa perustanut kerhon haille, jotka eivät halua syödä kaloja, vaan ystävystyä näiden kanssa. Pomo vie Marlinin ja Dorin kokoukseen mukanaan kalakavereiksi. Kokouksen ilmapiiri on Marlinin silmissä hyvinkin uhkaava, mutta Dory ei vaaroja näe. Haikokousta seuratessa minä ainakin jännitän (elokuvan monta kertaa nähneenäkin) koko ajan, koska alkaa tapahtua - ja kyllähän sitä jossain vaiheessa alkaa tapahtua. Dory nimittäin saa haavan, ja haavasta valuva veri saa Pomon tappajanvaistot heräämään. Ystävällisestä haista muuttuu hetkessä "aivoton syömäkone", ja pienten kalojen hengen puolesta saa jännittää tosissaan.

3. Frank-leikkuupuimuri

Frank-leikkuupuimuri ei ehkä ole se pelottavin Pixarin hahmoista, mutta aika jännittävä näky hän on. Autot-elokuvassa Salama ja Martti menevät säikäyttelemään traktori-lehmiä keskellä yötä, ja nauttivat tästä keppostelustaan täysin siemauksin. He tulevat herättäneeksi vahingossa myös Frankin, joka on suurikokoinen leikkuupuimuri, ja joka muistuttaa ulkonäöltään ja luonteeltaan härkää. Frank lähtee jahtaamaan kaveruksia pimeän pellon halki, ja tästä takaa-ajosta on leikki kaukana. Frankin saavuttaessa autot näille kävisi varmasti pahasti. Kohtaus on hetkittäin hyvinkin jännittävä. 


4. Mor'dun rauniot

Virvatulet johdattavat Meridan ja hänen karhuksi muuttuneen äitinsä linnan raunioiden luo, joiden sisään Merida vahingossa tippuu. Raunioista Merida löytää tuhoutuneen valtaistuinsalin, ja prinsessa tajuaa, että hänen äitinsä kertoma tarina neljästä veljeksestä ja näiden hallitsemasta valtakunnasta ei ole vain tarina, vaan se on tapahtunut oikeasti. Vanhin veljeksistä tuhosi valtakunnan valtaa tavoitellessaan, ja tämän hän teki karhuksi muuttuneena... Yhtäkkiä Merida tajuaa ympärillään olevista luurangoista olevansa karhun pesässä, ja että häntä vaanii takana kauhea Mor'du-karhu! Meridan äiti auttaa onneksi prinsessan karkuun viime tipassa Mor'dun teräviltä kynsiltä. Koko raunioissa tapahtuvan kohtauksen tunnelma on todella ahdistava. Tiedän vallan hyvin usean kerran elokuvan katsoneena, mitä kohtauksessa tulee tapahtumaan, mutta jännitän silti joka kerta Meridan puolesta ihan täysillä.

5. "He tulevat, syövät ja lähtevät."

Ötökän elämää -elokuvan alussa muurahaiset keräävät ruokaa kauhealla kiireellä eräänlaiselle uhrikivelle. Ilmahälytys soi, ja ötökät juoksevat kauhuissaan piiloon kekonsa maanalaisiin tunneleihin. Tässä vaiheessa katsoja ei vielä tiedä, mitä muurahaiset piiloutuvat. Siispä muurahaisten pelko tarttuu helposti katsojaankin, ja kauhulla toivoo vain, että tuo näkymätön uhka lähtisi pian pois. Kauhu kuitenkin lisääntyy entisestään, kun muurahaiskeon katon läpi polkaistaan ötökän jalka, ja pelottavan näköiset heinäsirkat murtautuvat muurahaisten joukkoon. Erityisesti hullu heinäsirkka Thumper vie katsojalta yöunet (vaikka se saman nimen omaakin kuin suloinen Rumpali). Hui!

6. Syndrooman ohjus lähestyy lentokonetta

Syndrooma on vanginnut Herra Ihmeen saarelleen, ja pakottaa tämän katsomaan, kuinka miehen perhe on lentämässä saarelle lentokoneella, jonka perään Syndrooma lähettää ohjuksen. Lentokoneessa ohjuksen tuloa kauhuissaan seuraavat Elli, Esa ja Ilona Vaara, ja heidän tuhonsa näyttää väistämättömältä. Tämä kohtaus ei aiheuta samanlaisia pelon väristyksiä kuin monet muut listalla olevat kohtaukset, mutta ohjuksen lähenemisestä on saatu niin jännittävää vaihtelemalla näkökulmia Vaaran eri perheenjäsenten välillä, että se saa minut vispaamaan käsiäni jännityksen tahdissa - ja saa siksi oikeutetun paikkansa tällä listalla. 


7. Pelkosimulaattorin harjoitus

Monsterit Oy -elokuva alkaa näkymällä pimeästä lastenhuoneesta. Lapsi herää huoneessa unestaan, ja näkee, kuinka vaatekaapin ovi hiljalleen raottuu. Avoinna olevasta ikkunasta tuleva tuuli löyhyttelee verhoja ja vaatekaapista ilmestyy näkyviin villapaidan hiha. Kaikki nämä vaikuttavat pelottavilta asioilta, mutta lapsen huomatessa pelkonsa vaarattomaksi hän jatkaa uniaan. Hän ei kuitenkaan näe, että sängyn alla syttyy palamaan kaksi punaisena kiiluvaa silmää, ja sängyn ylle kohottautuu lonkeroinen ja piikikäs hirviö... Vanhemmankin elokuvan katsojan puntit alkavat tutista lapsen puolesta. Pelot osoittautuvat onneksi aiheettomiksi, sillä tilanne osoittautuu harjoitukseksi pelkosimulaattorilla, ja pelotteluyritys menee kaiken lisäksi hirviökokelaalla pieleen. 
8. Iso vauva päiväkodin pihalla

Andyn lelut päättävät paeta keskellä yötä Päivänpaisteen päiväkodista, ja koko pako on täynnä toinen toistaan jännittävämpiä tilanteita. Yksi karmaisevimmista hetkistä nähdään päiväkodin pimeällä pihalla. Lelujen pakoreitti kulkee keinujen ohi, ja yhtäkkiä yksi keinuista alkaa äännellä kitisten. Keinussa istuu Iso vauva, nukkevauva, jolla on aika karmaiseva ulkomuoto päivänvalossakin. (Minusta tuollaiset nukkevauvat ovat aina olleet jotenkin pelottavia.) Iso vauva kuulee pakenevien lelujen ääntelyä, ja pää kääntyen, hitaasti kävellen hän menee tutkimaan äänen lähdettä. Andyn lelut ovat onneksi edenneet paikasta turvallisimmille vesille. Kohtaus on todella karmaiseva.

9. Sidin koira

Sid huoneineen on jo pelottava hahmo Toy Storyssa, mutta Sidin kotona asuu vielä yksi pelotus - nimittäin Sidin koira. Bullterrieri Scud (onko koiran nimi suomennettu?) on todella aggressiivinen koira, joka tykkää järsiä leluja, tosin mikäpä koira ei tykkäisi. Elokuvan alusta asti sympatiat ovat kuitenkin lelujen puolella, eikä katsoja halua heitä jyrsittävän, vaikka muuten koiraihminen olisikin. Scud on kaiken lisäksi hyvin ärhäkkä, vihainen ja äkkipikainen koira, ja uskallan väittää, ettei häntä ole koulutettu kauhean tottelevaiseksi. Kohtaukset, joissa koira on Sidin talon sisällä, ovat todella jännittäviä ja pelottavia - sillä ei ole väliä, jahtaako Scud leluja vai nukkuuko hän koiranunta, jännitys pysyy silti tiiviinä. Jos Scudin tapainen bullterrieri kävelisi minua vastaan kadulla, kiihdyttäisin varmasti askeleitani, jotta pääsisin siitä nopeammin kauemmas.


10. Nemoa etsimässä -elokuvan alku

Nemoa etsimässä -elokuva alkaa todella julmalla ja surullisella kohtauksella. Marlin ja Koralli -vuokkokalat ovat löytäneet juuri itselleen uuden kodin koralliriutalta, ja heidän jälkeläisensä ovat munittuina piilossa kodin juurella. Paikalle lipuu petokala, barrakuda, ja Koralli ui äkkiä muniensa turvaksi, mutta tulee samalla johdattaneeksi pedon munien luo. Emme onneksi näe traagista näkymää, jossa Koralli ja melkein kaikki munat syödään julmasti barrakudan toimesta. Olemme kohtauksen ajan turvassa korallin sisällä Marlinin kanssa, ja näemme isäkalan kasvoilta kaiken sen kauhun ja surun ja pelon, mitä hän (ja kenties katsojakin) kokee. Tämä tekee kohtauksesta ehkä jopa vielä pelottavamman ja ahdistavamman kuin se, että näkisimme tilanteen tapahtuvan oikeasti. Hrrr.

11. Mor'du hyökkää!

Mor'dun kohtaaminen raunioilla on kamala kokemus, mutta niin on myös Urhean lopussa nähtävä taisto, jossa Mor'du hyökkää Meridan, tämän vanhempien ja klaanisotureiden kimppuun. Klaanisoturit ja kuningas Fergus tekevät parhaansa, mutta tuntuu, ettei karhua pidättele mikään, ja Mor'du pääsee hyökkäämään Meridan kimppuun. Tämäkin kohtaus on sellainen, että se saa minut jännityksen ja pelon valtaan aina, vaikka tiedän elokuvan lopputuloksen. Mor'du-karhu on jotain aivan hirveää. Karhut taisivat olla lapsena eräs suurimmista peloistani. Metsässä kävellessä pelotti aina, tuleeko siellä karhu vastaan, vaikka asuimme ihan esikaupunkialueella. Jos olisin nähnyt Urhean lapsena, olisi elokuva vain vahvistanut karhupelkoani.

12. Ruutukaapparin luo murtautuminen

Ihmeperhe 2:n jännittävin ja pelottavin kohtaus tapahtuu Neiti Ihmeen murtautuessa sisään Ruutukaapparin oletettuun tukikohtaan. Supersankarin tiirikoidessa ulko-ovea meille näytetään, että kerrostaloasunnon sisällä piileksii joku. Neiti Ihmeen päästessä asuntoon sisään missään ei näy ketään, joten hän alkaa tutkia sotkuista asuntoa tarkasti. Katsojat kuitenkin tietävät, että asunnossa on joku muukin, ja tämä luo kohtaukseen jännitystä. Asunnossa piileksivän henkilön täytyy nimittäin olla Ruutukaappari, joten tämä tulee varmaan hetkenä minä hyvänsä hyökkäämään Neiti Ihmeen kimppuun! Minulle aiheuttamastaan jännityksestä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - tämä kohtaus on sellainen, jonka katsomisesta nautin Ihmeperhe 2:ssa. Kohtaus ei ole liian pelottava, toisin kuin muut tällä listalla olevat kohtaukset, ja siinä on kivaa jännitystä ja salapoliisielokuvan tuntua.

13. Hälyttäjä-apina

Aaaaah! Pahin kohtaus, tai itse asiassa hahmo, jää viimeiseksi! Toy Story 3:ssa nähtävä hälyttäjä-apina on jotain aivan kamalaa! Jopa samaisen elokuvan Iso vauva jää apinalle kakkoseksi! Apina pitää vahtia Päivänpaisteen päiväkodissa öisin valvontakameroiden välityksellä, eikä yksikään pakeneva lelu jää apinalta huomaamatta. Huomatessaan seuraamillaan ruuduilla epäilyttävää liikettä apina hälyttää Tuhti-karhun partion hätiin symbaaleitaan kolistelemalla ja silmät mielipuolisesti vilkkuen. Jännittävin kohtaus apinaan liittyen koetaan, kun Woody koittaa sitoa lelun, jotta Andyn lelut pääsisivät pakenemaan päiväkodista. Mutta olisi apinalelu minusta karmaiseva ihan muutenkin, vaikkei hän niin hurja ja mielipuolinen olisikaan. 


Huijui, siinä oli jännitystä kerrakseen! Mitkä ovat teidän mielestänne pelottavimpia ja jännittävimpiä kohtauksia Pixarin elokuvista? Onkohan ensi viikolla Suomessa(kin!) ensi-iltansa saavassa Pixarin uudessa elokuvassa Eteenpäin yhtä pelottavia kohtauksia?

30.1.2019

Ihmeperhe 2 - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Raivaaja murtautuu esiin maan alta stadionin parkkipaikan kohdalla jättimäisellä poramaisella ajoneuvollaan. Siitä hän ajaa pankille, ryöstää sen ja lähtee pakoreissulle. Punamustissa asuissaan paikalle ryntää koko Ihmeperhe sekä Hyytäjä, jotka yrittävät pysäyttää Raivaajan. Tehtävä vaikeutuu Raivaajan paetessa paikalta pienellä poramaisella ajoneuvolla ison ajoneuvon riistäytyessä hallinnasta tuhoamaan kaupunkia. Supersankarit saavat ison laitteen pysäytettyä juuri ennen sen osumista kaupungintaloon, mutta Raivaaja onnistuu pakenemaan ryöstösaaliin kanssa. Ihmeperhe pidätetään ja he saavat moitteet ”sankariteoistaan” – heidän olisi vain pitänyt katsoa Raivaajan ryöstelyä sivusta, niin monelta vahingolta olisi vältytty. Ohjelma superien suojelemiseksi lakkautetaan, ja Ihmeperhe saa vastedes kantaa tekojensa vastuun itse. He pääsevät silti vielä motellimajoitukseen heidän oman talonsa tuhouduttua Syndrooman kanssa taistellessa. 

Ihmeperhe, eli Vaarojen perhe, on nyt kovin masentuneissa tunnelmissa. Elli Vaara kieltää perheeltään supervoimien käytön suojellakseen heitä, vaikka muut perheenjäsenet ovat asiasta eri mieltä. Illalla motellin pihalle saapuu Hyytäjä, joka pääsi pakenemaan kaupungintalolta ennen poliisin saapumista. Hyytäjä eli Julius Väre kertoo tavanneensa erään rikkaan miehen, joka haluaisi tavata heidät kaikki kolme – Hyytäjän, Herra Ihmeen ja Neiti Rajattoman – vanhoissa superasuissaan. Tarjolla olisi ilmeisesti supersankarihommia. Pienen kiistelyn jälkeen Ilu ja Elli päättävät mennä tapaamiseen. 

Tapaamiseen heidät on kutsunut maailmanlaajuisen viestintäyrityksen omistajat Voitto ja Eveliina Taival. Voitto fanittaa supereita isänsä tapaan suuresti, ja hänen mielestään syy supereiden laittomuuteen on näistä liikkeellä olevat mielikuvat: superit aiheuttavat vain tuhoa. Voitto haluaa laillistaa superit muuttamalla mielikuvia heistä, ja mielikuvien muuttaminen onnistuu vain tuomalla kansalle esiin supereiden näkökulman pelastushommista – ei vain kaikkea niistä aiheutunutta tuhoa. Voiton mielestä Neiti Rajaton olisi täydellinen keulakuva hänen suunnitelmalleen, sillä Neiti Rajattoman pelastustyöt ovat aiheuttaneet vähiten vahinkoa ympäristölle. Miehensä kanssa keskusteltuaan Elli suostuu työtehtävään: Elli puhdistaa supersankarien maineen ja Ilu jää kotiin hoitamaan lapsia. Elli kuitenkin sanoo, että mikäli kotona tulee mitään ongelmia, hän jättää työt kesken palatakseen kotiäidiksi. Kiitokseksi töihin ryhtymisestä Vaarojen perhe pääsee muuttamaan yhteen Taivalten monista taloista. 

Neiti Rajattoman ensimmäinen ”keikka” superina on seurata, että kaupungin uuden magneettijunan avajaiset sujuvat suunnitelmien mukaan. Rajattomalla on yllään minikokoinen kamera, jonka avulla hänen pelastuspuuhansa välitetään kaikelle kansalle. Magneettijunan ohjausjärjestelmä kuitenkin kaapataan Neiti Rajattoman silmien edestä. Neiti Rajaton pelastaa päivän, mutta hänelle selviää, että terrorisointiyrityksen takana on Ruutukaappari-niminen henkilö, joka onnistui ruutujen välityksellä hypnotisoimaan junan kuljettajan. Myöhemmin Ruutukaappari valtaa televisiohaastattelun, ja hän yrittää hypnotisoinnin avulla tappaa suurlähettilään. Lopulta Neiti Rajaton jäljittää yhdessä Eveliinan kanssa Ruutukaapparin lähetyksen, ja hän saa ilkityön tekijän kiinni… vai saako? 

Ellin pelastaessa päivää Ilu tuskailee kotona kolmen lapsen ongelmien parissa. Esan matematiikka menee yli Ilun hilseen, eikä Ilonan suhdekuvioita ole helppo tukea. Eniten vaivaa Ilulle kuitenkin koituu Jaskasta, joka alkaa testailla supervoimiaan. Ilu saa onneksi hieman vauvanhoitoapua Eira Kuosilta. Ilu iloitsee samalla Ellin onnistuneista pelastustehtävistä, jotka johtavat siihen, että päättäjät päättävät taas laillistaa supersankarit. Voitto Taival päättää järjestää maailmanjohtajille ja supereille allekirjoitustilaisuuden luksuslaivallaan tapahtumaa juhlistaakseen. Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan, sillä Voiton sisko Eveliina paljastuukin Ruutukaapparin taustatekijäksi: hän se hypnotisoi Neiti Rajattoman kiinniottaman Ruutukaapparin, ettei jäisi itse kiinni. Suunnittelemiensa hypnotisoivien lasien avulla Eveliina saa valtaansa Neiti Rajattoman, Herra Ihmeen, Hyytäjän ja joukon uusia supereja. Vain Ihmeperheen lapset pääsevät hypnotisoivilta laseilta pakoon ja soluttautuvat laivalle.  

Eveliinan suunnitelmana on näyttää kameroiden edessä, kuinka supersankarit valtaavat maailmanjohtajia täynnä olevan laivan ja ajavat sen päin rantaa. Tällöin ihmiset tajuaisivat, ettei supersankareita kannattaisi laillistaa, vaan pitää heidät yhä laittomina. Ilona, Esa ja Jaska kuitenkin pilaavat Eveliinan suunnitelmat. Yksi kerrallaan he irrottavat hypnotisoivat lasit superien silmiltä, ja yhdessä toimimalla Ihmeperhe onnistuu pysäyttämään Eveliinan. Niinpä supersankarien laillistaminen onnistuu, ja koko Ihmeperhe pääsee tulevaisuudessakin osallistumaan laillisesti rikosten ja pahantekijöiden torjuntaan. 

Ihmeperhe 2 on jatko-osa Pixarin vuonna 2004 ilmestyneelle elokuvalle Ihmeperhe. Jatko-osan valmistumisessa meni 14 vuotta, mutta molempien elokuvien ohjaaja Brad Bird on paljastanut, että hän leikitteli Ihmeperheen jatkotarinalla jo ensimmäisen elokuvan ilmestymisestä lähtien. Jo ensimmäisissä Birdin ideoissa perheen vanhemmat Ilu ja Elli vaihtoivat roolia kodinhoidon ja työn välillä, ja Jaska alkoi testailla kehittyviä supervoimiaan. Vuonna 2014 Disneyltä ilmoitettiin, että Pixar alkaa työstää Ihmeperheen jatko-osaa, ja vuonna 2015 Bird pääsi vihdoin käsikirjoittamaan elokuvaa. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa elokuvassa seikkaili muotisuunnittelija Galbaki (joka nytkin mainitaan elokuvassa nimeltä), jolla olisi ollut suurempi kiista Eira Kuosin kanssa supersankareiden muodista. Elokuvan pääpahiksena toimi alunperin supersankari ”Shellac”, mutta hänet vaihdettiin Ruutukaappariksi. Elokuvassa suunniteltiin myös esiintyvän Ihmeperheestä tuttu Jaskan lapsenvahti. Ihmeperhe 2:n piti ilmestyä vasta kesällä 2019, mutta sen ja Toy Story 4:n julkaisupäiviä vaihdettiin Toy Storyn tuotannon myöhästyessä. Niinpä Ihmeperhe 2 julkaistiin vuotta aikaisemmin, kesällä 2018. Elokuva menestyi todella hyvin teattereissa, ja siitä tulikin neljänneksi eniten tienannein elokuva vuodelta 2018 ja toiseksi eniten tienannein animaatioelokuva ikinä Frozenin jälkeen. Ihmeperhe 2 sai Oscar-ehdokkuuden tämän vuoden Oscar-gaalassa parhaasta animaatioelokuvasta. Helmikuun lopussa pääsemme näkemään, miten Ihmeperheen käy. 

Ihmeperhe-elokuvien ilmestymisen välillä aikaa kului tosiaan 14 vuotta, ja ajan kulun huomaa selvästi animaatiosta. Ihmeperhe 2:n animaatio on paljon sulavampaa, aidomman näköistä ja yksityiskohtaisempaa kuin ensimmäisessä elokuvassa. Vaikka aikaa elokuvien ilmestymisen välillä kuluikin paljon, on minusta mahtavaa, että tarinallisesti Ihmeperhe 2 jatkaa suoraan siitä, mihin ensimmäisessä elokuvassa jäätiin. Näin elokuvan alussa ei tarvitse selitellä, mitä hahmoille on tapahtunut elokuvien välissä, vaan päästään suoraan toimintaan kiinni. Juonellisesti Ihmeperhe 2 on muutenkin oikein toimiva ja jännittävä kokonaisuus, ja se pääsee samanlaiseen tunnelmaan kuin Ihmeperhe. Tunteellisia kohtauksia elokuvasta ei kauheasti löydy. Ainoastaan Neiti Rajattoman löytäessä Ruutukaapparin tukikohdan ja hänen mennessään tutkimaan sitä kulkee jännityksen kylmät väreet selkäpiitäni pitkin.


Ihmeperhe 2 jatkaa Vaaran perheen tarinan kertomista, tosin tällä kertaa tarinan fokus on siirtynyt perheen isästä perheen äitiin, Elli Vaaraan alias Neiti Rajattomaan. Näin elokuva jatkaa siis Pixarin jatko-osien ”perinnettä”, jossa päähenkilö ja sivuhenkilö vaihtavat roolejaan, kuten elokuvissa Autot 2, Monsterit-yliopisto ja Doria etsimässä. Ilu ja Elli vaihtavat elokuvassa roolejaan siinäkin mielessä, että Elli lähtee nyt työelämään Ilun jäädessä kotiin hoitamaan lapsia. Minusta tämä vaihdos on aivan mahtava! Ihmeperheen elokuva-arvostelussa kritisoin sitä, miten naisen asemaa poljettiin perinteisiin konservatiivisiin malleihin, vaikka Neiti Rajaton elokuvan alussa vaikutti kovin feministiseltä hahmolta. Nyt voin kuitenkin onnekseni todeta, että jatko-osassa kaikkien naishahmojen osallisuutta elokuvan tapahtumiin on lisätty railakkaasti. Ensimmäisessä elokuvassa nähtävästä kotiäidistä kuoriutuu siis loistava supersankari, ja on ihana nähdä, miten Neiti Rajaton iloitsee onnistumisistaan. Toisaalta on myös ihana nähdä, miten Ilu onnistuu ”kodinhengettären” työstään. Ilu kaipaa välillä kovasti supersankarin hommiin, eikä hän osaa aina iloita puhtaasti vaimonsa puolesta, koska tuntee kateellisuutta tätä kohtaan. Tämä osoittaa Ilun olevan inhimillinen ihminen, ja helpottaa hahmoon samaistumista. Ja hienostihan Ilu onnistuu lastenhoidosta, vaikka ei ehkä ihan yhtä tyylipuhtaasti kuin Elli. Ehkäpä Ilukin tajuaa elokuvan aikana Eira Kuosin sanat: ”Oikein tehtynä vanhemmuuskin on sankarillista.” 

Vaaran perheen lapsista eniten ruutuaikaa saa tällä kertaa perheen kuopus, Jaska-vauva. Jaskalla alkaa heräillä hänen supervoimansa, mikä aiheuttaa paljon hankaluuksia perheelle. Elokuvan aikana Jaskalla esiintyy yhteensä 17 eri supervoimaa (!), muun muassa laserin ampuminen silmistä, tuleen syttyminen, seinien läpi kävely ja eri ulottuvuuksissa liikkuminen. Elokuvan ehdottomasti hauskin kohtaus on se, jossa Jaska taistelee pesukarhun kanssa, ja jossa monet hänen voimansa pääsevät ensimmäistä kertaa esille. Vaarojen perheen isommat lapset tuskailevat koulunkäynnin kanssa: Esalle hankaluuksia aiheuttaa matematiikka ja Ilonalle ihastuminen Toni Rytivuohon. Elokuvan loppupuolella Ilona ja Esa saavat juonessa suurempaa roolia, suurimmassa osassa elokuvaa heidän roolinsa jää melko pieneksi.


Ihmeperheestä tuttuina hahmoina elokuvassa nähdään Toni Rytivuon ohella Hyytäjä, Eira Kuosi ja Raivaaja. Hyytäjä saa enemmän ruutuaikaa ensimmäiseen elokuvaan verrattuna, mutta Eira Kuosin rooli jää valitettavan pieneksi, ehkä jopa turhaksi. Uusina hahmoina elokuva esittelee meille maailmanlaajuisen viestintäyrityksen omistajat, sisarukset Voitto ja Eveliina Taivaleen (vai Taipaleen? miten sukunimi Taival väännetään?). Eveliina toimii teknisenä nerona yrityksen taustalla, mutta Voitto paistattelee yhtiön positiivisena keulakuvana. Sisarukset eivät voisi olla erilaisemmat luonteeltaan, vaikka molempien tavoitteena onkin puhdistaa supersankareiden maine. Neiti Rajaton ystävystyy erityisesti Eveliinan kanssa, ja heidän välillään nähdään elokuvan aikana monta feminististä keskustelua. Ihmeperhe 2 esittelee meille joukon myös uusia supersankareita, muun muassa Portaalin, Murskarin ja Hapokkaan. Näistä suurimman roolin saa Portaali, joka ihailee Neiti Rajatonta ja lopulta ystävystyykin tämän kanssa. Portaalin supervoima on muuten aivan samanlaisten portaalien tekeminen kuin videopelissä Portal. Pahiksena elokuvassa toimii Ruutukaappari, jonka suomenkielinen supernimi on minusta todella typerä. Ruutukaappari hypnotisoi ihmisiä televisioruutujen avulla, ja tekemällä näin hän yrittää saada ihmiset elämään oikeaa elämää pois ruutujen edestä. En ymmärrä, miten hänen agendaansa ajaa eteenpäin siis suurlähettilään murhayritys tai magneettijunan kaappaus – ellei Ruutukaapparin tavoite olekin joku muu... Lisäksi yritys saada ihmiset pois ruutujen äärestä sopisi mielestäni paremmin 2010-luvulle sijoittuvaan elokuvaan, kuin tähän 1960-luvulle sijoittuvaan elokuvaan. Oli miten oli, Ruutukaappari ei mielestäni ole kovin onnistunut pahis. Lisäksi arvasin hänen ”yllätyksellisen” oikean henkilöllisyytensä jo elokuvan alussa. Olen tainnut ennenkin sanoa, että nämä Disneyn ja Pixarin elokuvien ”yllätyspahikset” alkavat kyllästyttää, kaipaisin ruutuihin välillä jotain muuta. (Huom! Loppuosa kappaleesta sisältää juonipaljastuksia!) Täytyy vielä sanoa, että Raivaaja ei jää koskaan elokuvan aikana kiinni pankkiryöstöstä. Tämä toisaalta ärsyttää minua suunnattomasti, mutta toisaalta se on hieno veto tekijätiimiltä. Superitkaan eivät ole kaikkivoipaisia! 

Ihmeperhe 2:n säveltäjänä on ensimmäisestäkin Ihmeperheestä tuttu Michael Giacchino, joka on toiminut myös monen muun Pixarin elokuvan säveltäjänä (mm. Coco, Up ja Inside Out). Musiikkiteemoissa kuullaan samoja säveliä kuin elokuvasarjan ykkösosassa, ja näiden tuttujen sävelmien kuuleminen tuo heti nostalgisia tunteita pintaan. Menevän taustamusiikin lisäksi elokuvassa kuullaan pari laulua, joita elokuvassa lauletaan lyhyet pätkät supersankareita ihailevan Voitto Taivalen esiintyessä ruudulla ensimmäistä kertaa. Nämä laulut ovat elokuvassa Neiti Rajattoman, Herra Ihmeen ja Hyytäjän ”tunnussävelet”, jotka sävellettiin elokuvan maailmassa supersankarien ollessa laillisia. Tyyliltään ne muistuttavat televisiosarjan tunnareita 60-luvulta, mutta en nyt muista, selitetäänkö niiden elokuvamaailman alkuperää elokuvassa sen enempää. Kokonaisuudessaan kappaleet Here Comes Elastigirl – Elastigirl’s Theme, Chill or Be Chilled – Frozone’s Theme ja Pow! Pow! Pow! – Mr.Incredible’s Theme kuullaan elokuvan lopussa lopputekstien aikaan. 

Koska Ihmeperhe 2 on Pixarin elokuva, ei elokuvasta puhuttaessa voi olla mainitsematta ”easter eggejä”, joita elokuvaan on piilotettu. A113 nähdään useassakin paikassa elokuvan aikana. Tämä kirjain-numero-yhdistelmä koristaa omille teilleen karannutta magneettijunaa, se nähdään elokuvan lopussa elokuvissa pyörivän elokuvan nimen kohdalla ja lisäksi Neiti Rajaton etsii videolta vihjeitä Ruutukaapparista huoneesta numero A113. Pizza Planeetan auto on nähtävillä sen kerrostalon eteen parkkeerattuna, johon Neiti Rajaton menee etsimään Ruutukaapparia. Pixar-pallon voi nähdä kuviona Jaskan pinnasängyn päädyssä, ja Jaskan pinnasängyn päällä roikkuvan mobilen voi nähdä muodostuvan Inside Outissa nähtävistä abstrakteista kuvioista. Laite, jolla viranomaiset poistavat elokuvan alussa Tonin muistot Ilonasta superina, on samantapainen kuin Men in Black -elokuvissa nähtävät muistinpyyhkimislaitteet. Voitto Taival -hahmo taasen on kunnianosoitus itselleen Walt Disneylle. Hahmon ulkonäkö karikatyrisoi Disneyn ulkonäköä, ja hahmon englanninkielinen nimi Winston Deavor sisältää samat nimikirjaimet kuin Walt Disneyllä. Lisäksi Internetissä luki, että elokuvassa olisi nähtävillä jokin uusi hahmo Toy Story 4 -elokuvasta, mutta tähän en ota kantaa ennen kuin elokuva on nähty. 

Ihmeperhe 2 on viihdyttävä elokuva, josta löytyy jotain nautittavaa kaikille perheenjäsenille. Minun mielestäni elokuvassa parasta oli seurata Ilu Vaaran toimimista ”kodinhengettärenä”, mutta toisia elokuvassa kiehtoo Neiti Rajattoman pelastuspuuhat ja elokuvan feministinen sanoma. Elokuvan uudet hahmot eivät valitettavasti ole kovin muistettavia, mutta vanhat hahmot saavat kivasti lisää lihaa luittensa ympärille. Onneksi elokuvan juoni, musiikki ja animaatio on onnistunutta. Ihmeperhe 2 on mielestäni tunnelmaltaan ja tasoltaan hyvin samalla linjalla ensimmäisen Ihmeperheen kanssa, ja pisteyttäessäni elokuvia niiden välille tuli vain yhden pisteen ero. Ihmeperhe 2 vei voiton upealla animoinnillaan, vaikka juonellisesti Ihmeperhe olikin parempi. Saa nähdä, saako Ihmeperhe 2 joskus jatkoa – tällaista mahdollisuutta elokuvan ohjaaja Brad Bird on nimittäin väläytellyt. Elokuvan joutuessa kiirehtimään valmistumistaan vuotta aikaisemmaksi moni idea jäi käyttämättä, ja näistä saattaisi syntyä jopa kolmas elokuva. Saa nähdä, mitä käy… 

”Pojat on uunoja ja superit haisee!”
- Ilona Vaara


Lue tästä arvostelu elokuvasta Ihmeperhe.

Tästä klikkaamalla taas pääset näkemään, mihin Ihmeperhe 2 sijoittuu Pixar-klassikoiden "paremmuuslistallani".