26.7.2017

Ole vain mikä oot ja hyvin käy...

Vuosina 2015-2016 listasin blogissa läpi kaikki parhaat hahmot Disney-klassikoista. Tajusin tässä joku aika sitten, että voin tehdä samanlaisen listauksen myös Pixar-klassikoista! Pixarin elokuvissakin on aina joku hahmo, johon kiintyy muita hahmoja enemmän elokuvan aikana. Lempihahmo ei ole läheskään aina elokuvan päähenkilö, tai välttämättä edes elokuvan hyvis! Nyt kun blogin teema on tässä jonkun aikaa (varsinkin heinäkuun) ollut hyvin Pixar-painotteinen, niin listataanpa samaan syssyyn lempihahmot Pixar-elokuvista! Tässä on lempihahmot, osa 1.

HUOM! Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia! 
 

Toy Story: Buzz Lightyear


Ensimmäisessä Toy Storyssa parhaan roolisuorituksen hahmoista tekee avaruusrangeri Buzz Lightyear. Elokuvan alussa Buzz kuvittelee olevansa ihan oikea avaruudesta tullut seikkailija, joka on laskeutunut aluksellaan oudolle planeetalle. Hän ei millään meinaa ymmärtää olevansa lelu. Avaruusrangerina Buzzin pitää olla rohkea ja jopa hieman ylpeä omasta erinomaisuudestaan, ja Buzz tepasteleekin ympäri Andyn huonetta kuvitellen olevansa muita parempi. Kohtaus, jossa Buzz tajuaa olevansa oikeasti lelu, on todella vaikuttava. Tämän jälkeen hänen luonteensakin muuttuu ymmärtäväisemmäksi, ystävällisemmäksi ja nöyräksi. Parasta Buzzissa on hänen legendaariset lausahduksensa, kuten: "Kohti ääretöntä - ja sen yli!"


Ötökän elämää: Flik


Flik erottuu kivasti muista muurahaispesän muurahaisista, sillä hän ei halua kulkea samoja ratoja muiden murkkujen kanssa. Flik tykkää ajatella itse ja pähkäillä omia vaihtoehtoja tutuille asioille, kun suurin osa muurahaisista toteuttaa vanhoja tapoja ja kuningattaren käskyjä ajattelematta niitä välttämättä ollenkaan. Flikin persoonallisuus erottuu siis selkeästi muista muurahaisista, ja tämän takia muut syrjivät häntä. Flik ei kuitenkaan anna tämän lannistaa itseään, sillä hän haluaa keksiä jotain, mikä helpottaa muurahaiskeon elämää, eli parantaa koko yhteisön elämänlaatua. Flik onkin eräänlainen pellepeloton, keksijä, joka keksii kojeita arkea helpottaakseen. Yksinäisyydestään huolimatta Flik osaa olla reilu muita kohtaan, ja hän on ystävällinen ja lempeä. Flik on myös lapsirakas, ja hän tulee hyvin toimeen prinsessa Dotin kanssa. Flik on rohkea ja hän todellakin tarttuu tuumasta toimeen!


Toy Story 2: Zurg


Ehkä yllättäen Toy Story 2:ssa lempihahmoni on ilkeä keisari Zurg. Zurg on Buzz Lightyearin perivihollinen ja hän haluaa tuhota avaruusrangerin lopullisesti. Zurg on hyvin perinteistä pahis-mallia julmine nauruineen, kataline suunnitelmineen ja vaikuttavine ulkonäköineen. Zurg on saanut vaikutteita koko olemukseensa Star Warsin Darth Vaderilta. Pidän kovasti Star Wars -elokuvista, ja luulen sen olevankin syynä siihen, miksi Zurg vetoaa niin kovasti minuun. Pahaa uhkuvasta olemuksestaan huolimatta Zurg on loppujen lopuksi todella koominen hahmo, ja hänen ilmestyessään ruudulle tietää tapahtuvan jotain hauskaa. Hauskuus johtuu yleensä viittauksista Star Warsiin, kuten Zurgin ja Buzzin väliseen suhteeseen.


Monsterit Oy: Tare Karvanen 


Mielestäni Monsterit Oy:n päähenkilöpari on loistava. Masi ja Tare ovat hyvin suunniteltuja hahmoja, joiden luonteet sopivat hyvin yhteen. Ystävykset ovat melkein yhtä kova parivaljakko kuin Timon ja Pumba, ja minun olikin aluksi hankala valita, kumpi heistä on parempi. Lapsena tykkäsin enemmän hauskasta Pallo-Masista, mutta nyt vaakakuppi kääntyi kuitenkin Taren puoleen. Tare vetoaa minuun inhimillisyydellään, vaikka hirviö onkin. Tare on Masia paljon totisempi ja herkempi hahmo. Hän on ystävyksistä isompi, pelottavampi ja karvaisempi osapuoli, mikä ei ole yllätys, sillä Tare työskentelee Monsterit Oy:n säikyttelijänä. Lapsia pelottelemalla hän tuo sähköä Monsterilaan, ja Tare onkin eniten tuottavin monsteri sähkölaitoksella. Tämä tekee Taresta paikallisen kuuluisuuden. Mutkia Taren loistokkaalle uralle tuo pieni ihmislapsi Buu, jota Tare ensin pelkää, mutta johon Tare myöhemmin kiintyy kovasti. Tare toimii Buulle eräänlaisena huoltajana Monsterilassa. Taren kiintymystä Buuhun on ihana seurata. Taren hahmo kehittyy elokuvan aikana valtavasti: alussa hän on tosiaan ykköspelottelija, mutta Buun myötä hän alkaa kyseenalaistaa lasten pelottelun energian tuottajana, ja etsiä vaihtoehtoisia energiaväyliä.


Nemoa etsimässä: Tärsky


Nemoa etsimässä -elokuvan paras hahmo ei ole mielestäni kala, vaan kilpikonna Tärsky. Tärsky on niin rento tyyppi, ettei hänestä voi olla tykkäämättä. Tärsky on saanut ilmiselvästi inspiraationsa surffilautailijoilta, joiden elämänasenne on yleistettäen hippimäinen. Samanlaista asennetta löytyy Tärskyltä puhetyyliä myöten. Ja pääseehään Tärskykin surffailemaan - tosin pinnan alla olevia merivirtoja myöten. Kilpikonna opettaa elokuvan aikana Marlinille, ettei tämän tarvitse olla niin heikkohermoinen poikansa tekemisistä, vaan Marlin voisi hieman relata ja luottaa siihen, että kouluiässä Nemo osaa tietyissä asioissa huolehtia jo itse itsestään. Näin pitäisi olla, jos Nemolla on ollut hyvä kasvatus. Tärsky ainakin uskaltaa itse päästää poikasensa Tyrskyn kokeilemaan merivirtoja, ja isän sekä pojan suhde on luottamusta, iloa ja rakkautta täynnä.


Ihmeperhe: Edna Mode


Ihmeperheen tyylikkäin ja hauskin hahmo on muotisuunnittelija Edna Mode. Edna on suunnitellut iät ajat superpukuja supersankareille, ja materiaalivalinnoissaan hän osaa ottaa puvun tulevien käyttäjien kyvyt huomioon: Neiti Elastisen puku venyy ja paukkuu, ja Herra Ihmeen puku suojelee kantajaansa luodeilta. Ednasta mielenkiintoista hahmoa ei tee hänen ammatinvalintansa, vaan hänen pippurinen luonteensa. Ednalla on vahvat mielipiteet asiaan kuin asiaan, eikä hän ujostele tuoda ajatuksiaan ilmi. Edna puhua pulpattaakin hyvin jatkuvalla syötöllä, ja on hyvä, jos hänen sanojensa väliin pääsee itse kommentoimaan yhtään mitään. Tiukasta ensivaikutelmastaan huolimatta Edna osaa myös kuunnella muiden huolia ja antaa hyviä neuvoja apua tarvitseville.


Autot: Salama McQueen


Autojen valovoimaisin henkilö on mielestäni elokuvan päätähti, Salama McQueen. Kilpailija Salama on uusi tulokas Piston Cup -kisassa, ja hän on menestynyt kisoissa todella hyvin! Loppukilpailussa Salama tulee jaetulle ensimmäiselle sijalle Kingin ja Jasu Juntin kanssa, ja kisasta päätetään järjestää uusinta voittajan selvittämiseksi. Salamalle voitto ja kuuluisuus on kaikki kaikessa, ja tavoitellessaan haaveitaan hän kohtelee muita todella epäystävällisesti ja epäreilusti. Tämän takia Salamalla ei ole yhtään todellista ystävää, ja uskallanpa väittää auton tuntevan olonsa yksinäiseksi yön pimeimpinä tunteina. McQueen ajautuu sattuman kautta syrjäiseen Syylari Cityn kaupunkiin kauas parrasvaloista. Häntä ei kaupungissa tunneta. Kaupungin asukkaat alkavat opettaa Salamalle maailman menoa, ja Salamasta alkaa muovautua paljon miellyttävämpi hahmo. Elokuvan lopussa Salama ei enää välitä kisan voitosta, kunhan peli on reilu ja kaikilla on hyvä olla. Salama on oppinut empatiaa, hän on oppinut välittämään muista ja hänestä on tullut ystävällinen ja vitsikäs. Näin suuri hahmonkehitys tekee Salamasta mielenkiintoisen seurattavan. Autot 2 -elokuvassa Salama on jo paljon tylsempi ja yksiulotteisempi hahmo.


Rottatouille: Anton Ego


Anton Ego on ravintolakriitikko, joka tunnetaan murska-arvosteluistaan. Egon kritiikin ansiosta Gusteau's-ravintola menetti yhden tähtensä, mikä johti Gusteaun masentumiseen ja kuolemaan. Egoa pelätään siis suuresti ravintolamaailmassa. Egon ulkonäkökin on aika pelottava: miehen habitus näyttää erehdyttävästi vampyyrilta ja hänen työhuoneensa on ylhäältä katsottuna ruumisarkun muotoinen. Egon vinoilu ja julma hymy hyytävät kenen tahansa veren, johon ne kohdistuvat. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Ego pääsee maistamaan Remyn tekemää ratatouillea. On ihana nähdä, miten miehen kylmä ulkokuori sulaa paljastaen sisältään lämpimän sisuksen. Ratatouille vie Egon takaisin lapsuuteen, ja makuhermojen muistuttaminen äidin kokkailuista saa koko Egon muuttumaan hymyileväksi ja hyväntahtoiseksi mieheksi. Tämä tietää hyvästejä ruokakriitikon kritisoivalle uralle, mutta Ego näyttää olevan paljon onnellisempi tämän arvostelevan työn jättäessään. Anton Egon luonteen muuttuminen on siis osoitus siitä, miten suuri voima hyvällä ruoalla on!


WALL-E: WALL-E


Kuka ei voisi olla tykästymättä WALL-En sympaattiseen päähenkilöön, WALL-E-robottiin? WALL-E on roskantiivistäjä-robotti, joka tiivistää roskat sisällään kuution muotoisiksi helposti varastoitaviksi kasoiksi. WALL-E toimii ekologisesti aurinkoenergialla, ja pieni robotti osaa itse ladata omat akkunsa täyteen. WALL-E on viimeinen robotti, joka on unohtunut päälle ihmisten lähtiessä avaruuteen. 700 vuotta planeettaa siivotessaan WALL-Elle on kehittynyt oma tahto, ja hän tekee paljon asioita ohjelmointinsa ulkopuolelta. WALL-E muun muassa keräilee tavaroita, joista suurin osa olisi ihmisille roskaa tai arkista käyttötavaraa. Ihanan WALL-Esta tekee hänen ihastumisensa moderniin EVA-robottiin. WALL-E tekee kaikkensa saadakseen EVAn huomion, eikä epäonnistuneet yritykset tai EVAn torjunnat saa WALL-Ea luopumaan yrittämisestä. WALL-E on oppinut käsityksensä romantiikasta Hello, Dolly! -elokuvasta. Elokuvassa WALL-E on nähnyt ihmisparin pitävän toisiaan kädestä, ja saman eleen WALL-E haluaa toteuttaa EVAn kanssa. WALL-En söpön ihastumisen seuraaminen on tosiaan ihanaa, mutta mahtavan hahmosta tekee hänen eleensä ja ilmeensä. WALL-E ei puhu elokuvan aikana juurikaan, mitä nyt toisinaan huutaa ja toistaa satunnaisesti "wall-e" ja "eva" -sanoja. WALL-En puhumattomuus on varmasti syynä siihen, miksi hahmo on niin vaikuttava. Emme pysty kertomaan WALL-En tunnetiloja hänen puhettaan kuuntelemalla, vaan kaikki robotin tunteet pitää tunnistaa eleistä. Robotin tunneskaala on yllättävän laaja, ja eleiden avulla hahmon sisälle pääsee paljon syvemmälle. Animaattorit ovat tehneet tässä hienoa työtä, koska WALL-E muodostuu vain metallisista osista, jotka eivät pysty taipumaan ja liikkuvatkin vain rajoitetusti. WALL-E on sydäntälämmittävä hahmo, jota pelkästään ajatellessa tekee mieli päästää suusta vieno "awww"-huokaus.


Siinä oli ensimmäinen osa parhaista Pixar-hahmoista kustakin Pixar-elokuvasta erikseen. Toinen osa ilmestyy myöhemmin, koska joitain elokuvia pitää katsoa uudestaan parhaan hahmon valintaa varten, esimerkiksi Doria etsimässä -elokuvasta en muista juuri mitään. Kertokaahan kuitenkin, mitkä ovat teidän mielestänne ne parhaat hahmot näistä yhdeksästä ensimmäisestä Pixarin elokuvasta?

Minä lähden huomenna viikon reissulle Islantiin (yhyy, siellä ei ole Disney Storea!), joten olen sen ajan pois ruutujen äärestä niin blogin kuin instagraminkin puolella. Päivityksiä ei siis kannata ainakaan viikkoon odottaa. Ja uskallan väittää, etten heti ensimmäisenä päivänä kotiin tullessa tartu keskeneräisiin kirjoitushommiin kiinni. :) Ihanaa kesän / kesäloman / heinäkuun loppua kaikille!

21.7.2017

Autot 2 - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Hinausauto Martti ja Salama McQueen ovat parhaita ystäviä keskenään. Martti odottaa kovasti, että Salama palaa kotiin viimeisimmältä kisareissultaan, jossa on taas voittanut Piston Cupin pokaalin. Salaman palatessa Syylari Cityyn Martti haluaisi viettää kaiken aikansa parhaan ystävänsä kanssa, eikä meinaa ymmärtää sitä, että Salama tarvitsee aikaa myös Sallin kanssa. Salaman ja Sallin viettäessä romanttista iltaa keskenään Martti sattuu näkemään televisiosta ohjelman, jossa haastatellaan Miles Axlerodia. Sähköauto Axlerod järjestää maailmanlaajuisen autokilpailun, World Grand Prixin, jossa mainostaa kehittelemäänsä biopolttoainetta, Allinolia. Kaikki kisaan osallistuvat kilpa-autot käyttävät kisassa Allinolia, ja sen myötä tullaan näkemään biopolttoaineen teho. Salamaa on pyydetty mukaan kilpailuun, mutta Salama on kieltäytynyt kisasta pitkän kisakauden jälkeen haluten levätä vain kotona. Televisio-ohjelman haastattelussa mukana oleva formula-auto Francesco Bernoulli pilkkaa Salamaa, ja tämäkös Marttia harmittaa. Martti soittaa ohjelmaan, Salama tulee myös puhelimeen, ja lopulta Salama ilmoittautuukin WGP-kisaan mukaan. Salli ylipuhuu Salaman ottamaan Martin mukaan seuraamaan autokilpailua, ja niin Salama, Martti ja muu varikkotiimi suuntaavat kohti Japania.

Tokiossa järjestetään juhlat ennen WGP:n ensimmäistä osakilpailua. Juhlaan mukaan soluttautuu brittiagentit Finn McMissile ja Holli Shiftwell, jotka ovat sopineet tapaavansa juhlissa amerikkalaisen agentin, jolla on tietoja professori Zündappin ilkeistä suunnitelmista. Sattumusten kautta Holli erehtyy luulemaan Marttia agentiksi, ja Holli sopii tapaamisen Martin kanssa Tokion osakilpailun jälkeen. Martti käyttäytyy Salaman mielestä juhlassa nolosti, ja Salama käskeekin Marttia käyttäytymään erilailla kuin normaalisti. Seuraavana päivänä ajetaan Japanin osakilpailu, jonka aikana Holli haluaa jo tavata Martin hinausautoon kohdistuvan hyökkäyksen takia. Finn McMissile estää hyökkäyksen, mutta Hollin ja Martin tapaamisaikaa muutetaan taas. Etsiessään kisan aikana Hollia Tokion kaduilta Martin radiopuhelin on jäänyt auki, ja Salama on luullut Martin puhuvan hänelle ja antavan hänelle käskyjä toimia kisassa. Martin puheita noudattaen Salama on jäänyt kisassa toiseksi, ja tästä hän syyttää Marttia. Martti pahastuu Salaman moitteista, ja päättää lähteä kotiin Syylari Cityyn, ettei pilaisi enempää Salaman kisaa.

Lentokentällä Finn ja Holli tulevat Martin luo, ja ohjaavat Martin agenttien omaan lentokoneeseen. Martin hallusta he löytävät oikean amerikkalaisen agentin Marttiin piilottaman kuvan, joka paljastaa professori Z:n salaperäisen pomon. Martti tajuaa aluksessa, että kaikki professorin joukoissa olevat autot ovat rämäautoja, eli autoja, jotka menevät helposti rikki ja joille uudemmat autot nauraa. Nyt pitäisi vain selvittää, kenelle kuvassa oleva moottori kuuluu, eli kuka on rämäautojen pomo. Holli ja Finn värväävät Martin agentiksi kanssaan, ja he luulevat Martin junttimaisen käytöksen olevan vain Martin esittämä rooli. Kolmikko lentää lentokoneella Pariisiin, jossa agenttien tietolähde neuvoo Finnille, mihin on toimittanut harvinaisia osia, joita salaperäisestä moottorista löytyi. Osien toimitusten perässä agentit ja Martti matkustavat Italiaan, jossa järjestetään myös WGP:n toinen osakilpailu.

Sillä välin Salamaa on alkanut harmittaa hänen käytöksensä Marttia kohtaan, ja kilpa-auto on tajunnut, että ystävää pitää kunnioittaa sellaisenaan kuin hän on. Toinen kilpailu alkaa Porto Corsassa, ja Salaman syöksyessä kilparadalle Martti soluttautuu sisään rämäautojen kokoukseen, joka järjestetään samaisessa kaupungissa. Rämäautojen salaperäinen pomo osallistuu kokoukseen vain videon välityksellä, mutta tulee paljastaneeksi rämäautojen suunnitelman. Professori Z on keksinyt sähkömagneettisen pulssiaseen, jonka osoittaessa Allinol-käyttöisiin autoihin autot räjähtävät. Rämäautojen tarkoituksena on WGP-kisassa räjäyttää monta autoa, jonka seurauksena Allinol-polttoaine ja tätä kautta kaikki muutkin vaihtoehtobensat mustamaalataan. Rämäautot ovat löytäneet maailman suurimman öljyesiintymän, ja muiden autojen unohtaessa kisan tapahtumien jälkeen vaaralliset biopolttoaineet ja käyttäessä vain bensiiniä rämäautot rikastuvat. Roistojen suunnitelma pannaan toteen, ja WGP-kisassa nähdään hirveä ketjukolari, jonka seurauksena Allinol alkaa menettää suosiotaan. Allinolin kehittäjä Miles Axlerod sanoo, ettei kilpailijoiden tarvitse käyttää polttoainetta WGP:n viimeisessä osakilpailussa, jos he eivät halua. Salama, joka muuten voitti Italian osakilpailun, kuitenkin päättää käyttää Allinolia vielä viimeisessä kisassa. Tämän takia rämäautot aikovat räjäyttää viimeisessä kisassa Salaman. Tämän kuullessaan Martti paljastuu, ja pakoyrityksestä huolimatta niin Martti kuin Finn ja Hollikin vangitaan.

Martti herää tajuihinsa Lontoossa, Big Bentleyn kellotornin kellorattaistoon sidottuna. Samaan paikkaan on sidottu myös Finn ja Holli, ja Martti paljastaa heille, ettei ole oikea agentti. Lontoossa järjestettävä viimeinen WGP-kisa alkaa, ja rämäautot valmistelevat aseensa räjäyttääkseen Salaman. Ase ei kuumennuksesta huolimatta kuitenkaan räjäytä McQueenia, ja rämäautot lähtevät käkättäen pois paikalta kertoen, että Salaman varikolle on piilotettu pommi. Martti pääsee pois köysistään ja rientää varoittamaan varikkotiimiä. Finn ja Holli pääsevät myös irti köysistään, ja tajuavat, että pommi on piilotettu itse Marttiin! Radion kautta he ilmoittavat asiasta Martille, joka on juuri päässyt varikolle. Salama näkee Martin kilparadalla, ja alkaa seurata Marttia yrittäen pyytää tältä anteeksi käytöstään. Martti taas yrittää ajaa Salamasta niin kauas kuin mahdollista, koska ei halua räjäyttää ystäväänsä itseensä asennetulla pommilla. Finn vangitsee sillä välin professori Z:n, joka kertoo, että Martin pommi on ääniaktivoitu, ja sen voi purkaa vain itse pommin virittäjä. Virittäjä ei ole professori, ja Martti onnistuu vahingossa käynnistämään pommin ajastimen!

Martti tajuaa yhtäkkiä, kuka salaperäinen rämäautojen pomo on, ja Salama kannustaa ystäväänsä uskomaan itseensä ja pelastamaan päivän. Salama ja agentit mukanaan Martti suuntaa kisakatsomoon, jossa syyttää itse kisan järjestäjää, sähköauto Miles Axlerodia kisan sabotoimisesta! Yllättäen Martti on oikeassa, Axlerod sammuttaa pommin äänellään ja Axlerodin konepellin alta paljastuu bensakone: Axlerod ei ollutkaan mikään sähköauto! Allinol-polttoaine paljastuu myös vain tavalliseksi öljyksi. Englannin kuningatar lyö Martin ritariksi Axlerodin ilkeän suunnitelman paljastuttua, ja väki palaa Syylari Cityyn, jossa Salama järjestää vielä viimeisen WGP-kilpailun, koska Lontoon osakilpailu keskeytettiin pommiuhan takia. Agentit Holli ja Finn saapuvat myös Syylari Cityyn ystävänsä Martin luo, ja Holli esittäytyy muille Martin tyttöystävänä. Agentit pyytävät Marttia liittymään mukaan suorittamaan seuraavaa tehtäväänsä, mutta Martti kieltäytyy haluten viettää rauhallista elämää Syylari Cityssä – tosin Finnin luovuttamien rakettien kanssa. Mutta hetkinen, miksi Salama ei räjähtänyt Lontoossa, vaikka hän käytti Allinolia ja häntä osoitettiin professori Z:n aseella, vaikka kaikki muut autot räjähtivät? Koska Kessu (!) oli vaihtanut Salaman bensat salaa Klainarin luomubiopolttoaineeseen! 

Autot 2 on jatko-osa Pixarin vuonna 2006 ilmestyneelle elokuvalle Autot. Autot on Toy Storyjen jälkeen seuraava Pixarin elokuva, joka on saanut itselleen jatko-osan, mutta ei tule jäämään viimeiseksi. Idea Autot 2:een saatiin jo edellisen Autot-elokuvan promootio-kiertueella. John Lasseter on kertonut, että mainostaessaan Autot-elokuvaa Euroopassa hän pohti, mitä hahmot voisivat tehdä paikan päällä. Ideat olivat ilmeisesti hyviä, sillä Autot 2 –elokuvaa alettiin käsikirjoittaa. Elokuvan ensimmäisessä käsikirjoituksessa World Grand Prix –kilpailuratoja oli yhteensä viisi, nykyisten lisäksi Pariisissa ja Saksassa. Kaksi rataa pudotettiin kuitenkin pois juonen tiivistämisen takia. Ennen Autot 2:n ilmestymistä Pixar haastettiin oikeuteen, sillä englantilaisen käsikirjoittaja Jake Mandeville-Anthonyn mukaan hahmot plagioivat jonkun hänen tekstinsä ideaa. Tuomari ei kuitenkaan huomannut samanlaisuuksia Mandeville-Anthonyn ja Pixarin autoissa. Autot 2 näki ensi-iltansa vuonna 2011, ja siitä tuli Pixarin 12. elokuva. Kriitikot antoivat elokuvalle murska-arvostelut, ja Autot 2 on ainoa Pixarin elokuva, joka on arvosteltu Rotten Tomatoes –sivustolla mädäntyneeksi. Autot 2 on Pixarin neljänneksi huonoiten tienannut elokuva, ja se on ensimmäinen Pixarin elokuva, joka ei saanut yhtäkään Oscar-ehdokkuutta. Autot 2 tuplasi kuitenkin budjettiinsa menneet rahat, minkä takia elokuva on saanut jatko-osan Autot 3 tänä kesänä. Autot 3:ssa tarinan keskiöön nousee taas Salama McQueen. Autot 2:n jälkeen ilmestyi myös kaksi Autojen universumiin kuuluvaa spin-off-elokuvaa, Lentsikat ja Lentsikat: Pelastajat. 

Autot 2 suurentaa Autot-elokuvan tarinaa maailmanlaajuiseksi. Nyt ei kilpaillakaan enää vain Yhdysvalloissa vaan ympäri maailmaa, ja elokuvan aikana käydään Japanissa, Ranskassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Kaikki muut tapahtumapaikat (Tokio, Pariisi, Lontoo) ovat oikeita, paitsi Italian Porto Corsa, joka on sekoitus Nizzaa, Portofinoa ja Monacoa. Autot 2:sta on hauska katsoa, sillä elokuva on visuaalisesti todella yksityiskohtainen. On hauska nähdä, mitä piirteitä eri maiden kulttuureista on haluttu tuoda esille, ja vielä hauskempaa on nähdä, miten nämä kulttuuripiirteet on tehty autojen maailmaan sopivaksi. Tuntuu, että jokaisessa Autot 2:n pysäytyskuvassa olisi jotain uutta bongattavaa. Tapahtumapaikkoja ja vaihtelua on kuitenkin niin paljon, että elokuvan katsottuaan päällimmäiseksi jää tunne, että elokuva oli yksi sekametelisoppa. Rauhallisia maisemia tai kohtia ei elokuvassa paljoa ole, vaan koko ajan tapahtuu jotain ihmeellistä jossakin päin ruutua.

Elokuvan rauhattomuuteen vaikuttaa paljon se, että elokuvassa kulkee päällekkäin useampi tarina. Ensinnäkin seuraamme Salama McQueenin WGP-kilpailua, toiseksi seuraamme Martin agenttiseikkailuja välillä Martin, välillä Finnin tai Hollin näkökulmasta, ja kolmanneksi näemme aina välillä tapahtumia elokuvan pahisten näkökulmasta. Elokuvaa katsoessa ei tule tylsä, mutta voin kuvitella, että perheen pienimmät, joille elokuva on suunniteltu, voivat mennä helposti sekaisin monimutkaisesta juonesta. Pidän Autot 2:n agenttimaailmasta, ja vakoojaseikkailut tuovat kivasti vaihtelua ensimmäisen Autot-elokuvan kisamaailmaan. On hienoa nähdä, millaisia erilaisia lisäosia agenttiautoista putkahtelee esiin, ja James Bondimaiset vivahteet ovat taattuja. Pahisten suunnitelma on yllätyksellinen ja omalla tavallaan nerokas. Elokuvassa koitetaan puhua varovasti biopolttoaineiden ja sähköautojen puolesta, mutta ilmastonmuutoksellinen paatos ei yllä niin suureksi kuin WALL-En kanssa. 


Autot 2:n päähenkilönä on hinausauto Martti. Martti oli Autot-elokuvassa sivuhahmona Salama McQueenin loistaessa ruudulla, mutta toisessa elokuvassa hahmojen roolit ovat vaihtuneet. Sama pää- ja sivuroolien vaihdos tapahtuu myös seuraavissa Pixarin jatko-osissa; Monsterit-yliopisto- ja Doria etsimässä –elokuvissa. Martti on Autot 2:ssa oma hassu itsensä, ja hänen maalaisjunttimaisuutensa korostuu Salaman viedessä hinausauton maailmalle. Kaupunkilaisautot pitävät Marttia nolona ja tyhmänä, ja elokuvan aikana Martti joutuu kyseenalaistamaan sen, miten hänen pitäisi käyttäytyä ja millainen hänen pitäisi olla. Ulkomailla Marttia erehdytään luulemaan agentiksi, ja Martti pääseekin sukeltamaan syvälle vakoojan työhön. Martti suoriutuu agenttitehtävistä yllättävän hyvin hölöttävästä suustaan, kömpelyydestään ja yksinkertaisuudestaan huolimatta. Salama McQueen toimii elokuvassa sivuroolissa kilpailemassa WGP-autokilpailussa. Salama haluaisi parhaan ystävänsä Martin sopeutuvan muiden autojen joukkoon, mutta lopulta hän tajuaa Martin vahvuuksien olevan juuri hänen erilaisuudessaan ja aitoudessaan.

Ensimmäisestä elokuvasta tutut Syylari Cityn hahmot nähdään Autot 2:ssakin Doc Hudsonia lukuunottamatta, mutta kaupunkilaisilla on hyvin pienet roolit elokuvan aikana. Uusina hahmoina nähdään brittiläiset agentit Finn McMissile ja Holli Shiftwell. Finn on kokenut agentti, joka on ilmiselvästi saanut inspiraationsa James Bondista. McMissilen tehtävän suorittamista on upeaa seurata, sillä auton sisältä tulee esiin toinen toistaan ihmeellisempiä lisävempaimia, ja agentti suoriutuu mahdottomistakin tehtävistä helposti. Naispuolinen Holli Shiftwell on elokuvan alussa vielä toimistotyöntekijänä vakoojalaitoksella, mutta hänet ylennetään nopeasti kenttätehtäviin. Holli on nero tietotekniikassa, ja hän osaa lentää pienten siivekkeiden avulla. Martti pitää Hollia tyttöystävänään elokuvan alkupuolelta lähtien. Salaman uusi kilpakumppani on formula-auto Francesco Bernoulli, jonka itsetunto on huipussaan. Francesco pitää itseään selvänä WGP-kisan voittajana, ja hän pilkkaa muita kilpailijoita, Salamaa etunenässä, yhtään itseään sensuroimatta. Ei ihme, että hahmo käy Salaman hermoille, kun formula alkaa ärsyttää katsojaakin! Elokuvan pahiksena nähdään saksalainen professori Z (Zündapp), joka monokkeleineen muistuttaa ihan James Bondin pahiksia. Professori Z ei kuitenkaan ole elokuvan pääpahis, vaan hänen pomonaan nähdään salaperäinen auto, jonka henkilöllisyys selviää vasta elokuvan lopussa. Elokuvan ensimmäisellä katselukerralla salaperäisen johtajan henkilöllisyys oli melkoinen yllätys!

Musiikin Autot 2:een on säveltänyt Michael Giacchino, joka on toiminut aikaisemmissakin Pixarin elokuvissa säveltäjänä. Yllätyksenä tulee se, ettei Autot 2:n musiikkia ole säveltänyt Randy Newman, joka sävelsi musiikin kuitenkin ensimmäiseen Autot-elokuvaan! Randy Newman palaa automaailman säveltäjärooliin kuitenkin elokuvasarjan kolmannessa osassa. Autot 2:n musiikki on välillä ihanan jännittävää ja salaperäistä, ja musiikki sopii hyvin kuhunkin elokuvan kohtaukseen. Mitenkään mieleenjäävää musiikki ei kuitenkaan ole. Autot 2:ssa kuullaan useampi muiden säveltämä laulettu laulu. Martin ja Salaman saapuessa Tokioon kuullaan laulu You Might Think, joka on alunperin The Cars –nimisen yhtyeen (hehe!) vuonna 1984 julkaisema, mutta jonka elokuvassa esittää Weezer. Martin ja agenttien ajellessa Pariisissa kuullaan Giacchinon säveltämä mutta Bénabarin esittämä laulu Mon Cœur Fait Vroum. Lopputekstien aikana kuullaan Brad Paisleyn ja Robbie Williamsin laulu Collision of Worlds. Jossain vaiheessa elokuvaa kuullaan myös Perfumen laulu Polyrhythm ja Brad Paisleyn laulu Nobody’s Fool.

Sitten on vuoro sukeltaa pääsiäismunien ihmeelliseen maailmaan. Pizza Planeetan auto näkyy Autot 2:ssa television puheohjelman vieraana ja elokuvan lopussa kilpailun katsojana. A113-sarja nähdään Martin rekisterinumerona, mutta myös rämäautojen salaperäisen pomon moottorin kuvassa olevan tuoteluettelon numerosarjana. Luxo Jr. –lamppu nähdään elokuvan lopputekstien aikana eräässä kartassa osoittamassa Pixarin animaatiostudion olinpaikkaa. Holli ja Finn ajavat Pariisissa julisteen ohi, jossa mainostetaan elokuvaa nimeltä The Incredimobiles, joka viittaa selvästi Pixarin elokuvaan Ihmeperhe. Pariisissa nähdään myös ravintola nimeltä Gastows, joka on yllättävän samannäköinen ulkoapäin kuin Rottatouillen ravintola Gusteu’s. Tokiossa nähdään mainos, jossa oleva auto on autoversio Toy Story 3:n Tuhti-nallesta. Autot 2:ssa viitataan myös jo Pixarin seuraavaan elokuvaan, Urheaan. Lontoolaisen pubin seinällä voi nähdä taideteoksen, jossa Urhean hahmot esiintyvät autoversioina itsestään. 

Autot 2:sta pidetään yleisestä Pixarin huonoimpana elokuvana, ja valitettavasti minun täytyy liittyä tähän mielipiteeseen. Autot 2 ei ole kuitenkaan minusta huono elokuva, mutta Pixarin elokuvien taso on yleisesti ottaen ollut niin korkea, ettei Autot 2 yllä samalle tasolle. Autot 2:ssa on paljon hyviä puolia, esimerkiksi elokuvan visuaalista ilmettä on mielenkiintoista katsoa, ja elokuvan juoni on monimutkaisuudestaan huolimatta otteessaan pitävä. Hahmot ovat hyviä ja samaistuttavia, ja erityisesti tykkään uusista agenttiautoista. Autot 2 ei kuitenkaan vetoa tunteisiin niin monen muun Pixarin elokuvan tapaan. Elokuvassa yritetään tuoda esille ystävyyden sanomaa ja sitä, että ystävä pitäisi hyväksyä omana itsenään, mutta tämä sanoma jää aika laimeaksi kaiken tohinan tiellä. Sai Martin hassuttelu minussa kuitenkin parit nauruspyrskähdykset aikaan, muun muassa kohdassa, jossa Martti tutustuu japanilaiseen vessaan. Vaikka Autot 2 ei minuun iskenytkään, odotan kuitenkin innolla Suomessa viikon päästä ensi-iltansa näkevää Autot 3 –elokuvaa, ja toivon, että siinä palataan ensimmäisen Autot-elokuvan rauhallisempiin tunnelmiin. 

”Ens kerralla kun hän pysähtyy, hän ei sanokaan KA-CHOW, vaan KA-PUM!”
- Rämäauto Salama McQueenista


(Elokuvan taikaa -blogin Joonatan haastoi minut kisaan: kumpi kerkeää julkaista ensimmäisenä Autot 2:n elokuva-arvostelun. Koska julkaisin Autot 2 -arvostelun tänään, ennen 22.7., se tarkoittaa, että minä kerkesin julkaista arvostelun ennen Joonatania! Ja se taas tarkoittaa, että minä voitin!!!! JIHUU!!!! :D Autot 2 on blogissa tähän mennessä ilmestyneistä elokuva-arvosteluista se, jonka kirjoitin kaikkein nopeiten, yhdessä päivässä! Eli kun minulla on mielessä tietty deadline, pystyn kyllä kirjoittamaan arvostelun nopeastikin! ;) MUTTA menkää ihmeessä kurkistamaan Joonatanin blogia, jos elokuvat Disneyn animaatioiden ulkopuolella kiinnostavat! Elokuvan taikaa -blogista löytyy mainioita elokuva-arvosteluja! Ja jos joku haluaa haastaa minua johonkin kirjoituskisaan blogissa, osallistun niihin luultavasti mielelläni. Kiitos Joonatan sinulle haasteesta, oli mukava jännittää kilpailun tulosta! :) Nyt tarkoituksenani olisi julkaista loput Pixarin elokuvien arvostelut ennen vuotta 2018 - mutta vähän hitaammalla tahdilla kuin nyt heinäkuussa!)

20.7.2017

Toy Story 3 - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)

Andy on kasvanut 18-vuotiaaksi ja hän on lähdössä yliopistoon opiskelemaan. Opiskelemaan lähtiessään Andyn pitäisi päättää, mitä hän tekisi kaikilla vanhoilla leluillaan, joilla ei ole leikkinyt useaan vuoteen. Lelut ovat tietenkin surullisia siitä, ettei heillä ole leikitty aikoihin, ja he odottavat kauhulla, mitä tulevaisuus tuo heille tullessaan! Roskina kaatopaikalle joutuminen olisi kamalaa, mutta ullakolla säilöttynä oleminen ei sekään kuulosta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Andy alkaa lopulta äitinsä painostuksesta lajitella tavaroitaan. Hän suunnittelee ottavansa Woodyn mukaan yliopistolle, mutta jättävänsä kaikki muut lelut ullakolle. Andyn poistuessa paikalta pojan äiti luulee ullakolle menevää jätesäkkiä roskaksi, ja vie sen tien viereen roska-auton poimittavaksi. Woody ryntää vapauttamaan ystäviään, mutta muut lelut ovat päässeet pinteestä jo itse. Lelut eivät usko Woodyn sanoja, että Andy on tarkoittanut viedä heidät säilöön ullakolle, ja he päättävät mennä autossa olevaan pahvilaatikkoon, jossa olevat tavarat lahjoitetaan Päivänpaiste-päiväkodille. Andyn äiti tulee paikalle ja Woodyn ei auta muu kuin mennä samaan laatikkoon piiloon muiden lelujen kanssa. 

Andyn äiti vie laatikon päiväkotiin, ja ihmisten poistuessa paikalta lelut purkautuvat laatikosta ulos. Päiväkodin vanhat lelut ryntäävät Andyn leluja vastaan, ja pehmoinen Tuhti-karhu tulee esittelemään Päivänpaisteen tiloja tulokkaille. Tuhti kertoo, miten päiväkotiin saapuu aina vaan uusia lapsia, eikä leluja siis koskaan hylättäisi aikuiseksi kasvamisen myötä. Päivänpaiste tuntuu paratiisilta monen Andyn lelun mielestä, mutta Woody ei syty ideasta. Hänen mielestään he kaikki kuuluvat Andyn luo, ja Andyn pitäisi saada päättää, mitä tekee leluillaan. Päiväkodin vanhojen lelujen poistuessa toisen päiväkotiryhmän puolelle Woody päättää lähteä päiväkodista ja hän yrittää taivutella toisia leluja lähtemään kanssaan, mutta turhaan. Muut jäävät hieman surumielisinä katsomaan Woodyn uskaliasta pakomatkaa.

Woody pakenee Päivänpaisteesta vessan avonaisen ikkunan kautta katolle. Katolta cowboy löytää sinne tuulen mukana kantautuneen leijan, jonka avulla pääsee päiväkodin kolmimetristen aitojen yli. Tuulenpuuska tempaisee Woodyn leijoineen yllättäen mukaansa, ja sen seurauksena Woody päätyy puuhun narustaan roikkumaan. Siitä Woodyn löytää pieni tyttö, Bonnie, joka ottaa cowboyn omaan reppuunsa ja vie kotiinsa. Kotonaan Bonnie leikkii Woodyn kanssa, ja Woody saa pitkästä aikaa tuntea, miten ihanalta leikkiminen tuntuu. Andy on kuitenkin yhä Woodyn mielessä, ja Bonnien nukahdettua yöunilleen lelu päättää lähteä Andyn luo. Bonnien lelut kuulevat kuitenkin Woodyn karanneen Päivänpaisteesta, ja he kertovat, että Tuhti-nalle johtaa päiväkotia sen julmana yksinvaltiaana, eikä leluilla ole siellä hyvät oltavat. Niinpä Woody päättääkin karata Bonnien luota Päivänpaisteeseen pelastamaan omia leluystäviään. 

Sillä välin Päivänpaisteessa Andyn lelut ovat huomanneet, ettei päiväkoti olekaan niin ihana paikka kuin mitä he luulivat. Tulokkaina lelut joutuivat pienten lasten ryhmään, jossa lapset eivät osaa leikkiä leluilla kunnolla, vaan syövät, hakkaavat ja retuuttavat niitä ihan miten sattuu. Buzz lähtee pyytämään Tuhdilta lupaa siirtyä isompien lasten ryhmän puolelle, mutta Tuhti ei tähän suostu. Buzzilta laitetaan päälle alkuperäiset tehdasasetukset, ja Tuhdin käskyä noudattaen hän vangitsee entiset ystävänsä lelukoriselleihin. Woodyn saapuessa myöhemmin paikalle muut Andyn lelut Buzzia lukuunottamatta iloitsevat kovasti hänen saapumisestaan, ja ovat nyt valmiita lähtemään cowboyn mukana Andyn luo. Woodyn johdolla lelut suunnittelevat uhkarohkean suunnitelman päiväkodista ulospääsemiseksi, ja suunnitelma pannaan toteen seuraavana yönä. 

Lelujen pakosuunnitelma sujuu kuin rasvattu. Buzz saadaan takaisin heidän puolelle lelun asetukset nollaamalla, joskin Buzz käynnistyy uudelleen espanjankielisenä. Lelut pääsevät aitojen ulkopuolelle roskalaatikon viereen, mutta siellä karkureita odottaa Tuhti-nalle kätyreidensä kanssa. Sanailua käydään puolin ja toisin, mutta lopulta Tuhdin luotetuin apuri Iso vauva heittää Tuhdin roskalaatikon sisälle murskaten näin nallen yksinvallan. Andyn lelut ovat pakenemassa, mutta silloin Tuhti tarttuu Woodyn jalkaan, ja Woody joutuu myös roskalaatikon sisään. Muut Andyn lelut yrittävät pelastaa Woodyn, mutta turhaan, sillä paikalle saapuu silloin roska-auto, ja kaikki joutuvat sen sisälle! Rikkinäisen television osuessa Buzzin päähän avaruusrangeri palaa entiselleen. Lelut kipataan kaatopaikalle, jossa he joutuvat saman tien roskienkäsittelylinjalle. Woody pelastaa Tuhdin silppurilta, mutta silppurin jälkeen leluja ja roskia odottaa roskien polttopiste. Tuhti pääsee Woodyn ja Buzzin avulla hätäpysäytyspainikkeen luokse, mutta nalle ei paina sitä, vaan jättää Andyn lelut kuolemaan tuleen! 

Andyn lelut alistuvat kohtaloonsa ja valmistautuvat ottamaan kuolon vastaan poltettuina. Silloin nostokoura laskeutuu koko lelujoukon ympärille nostaen lelut pois hengenvaarasta. Ohjaamoon ovat päässeet kolmisilmäiset vihreät alienit, jotka ovat pelastaneet päivän! Nyt leluilla on hirveä kiire takaisin Andyn luokse, sillä Andy on muuttamassa saman päivän aikana yliopistolle. Kiirehtiessään kotiin lelut eivät näe Tuhti-nallen kohtaloa: Tuhti on joutunut roska-auton eturitilän keulakoristeeksi. Andyn luona lelut piiloutuvat laatikkoon, jonka on tarkoitus mennä ullakolle. Woody kuitenkin kirjoittaa laatikon kanteen muka Andyn äidin kirjoittaman lapun, jossa lukee, että laatikon sisältö olisi hyvä lahjoittaa Bonnie-tytölle. Woody hyppää itsekin laatikon sisään. Andy toteuttaa lapussa olleen toiveen ja vie lelulaatikon sisällön Bonnielle. Andy esittelee kaikki lelut yksitellen tytölle, kunnes huomaa laatikon sisällä olevan Woodyn. Andy ei meinaisi ensin luovuttaa cowboyta eteenpäin, mutta lopulta hän heltyy. Andy leikkii Bonnien kanssa leluilla vielä viimeisen kerran ennen yliopistoon lähtöä, ja Andyn kurvatessa pois pihasta lelut jäävät haikeina katsomaan entisen omistajansa perään. Kaikki kuitenkin tietävät, että näin on paras. Lopputekstien aikana nähdään, että näin todellakin on: Andyn leluilla on todella mahtavat leikit Bonnien luona. Päivänpaisteen päiväkodissa elo on myös auvoisaa Tuhdin poistuttua kuvioista, ja positiivisempaa linjaa eteenpäin Päivänpaisteessa vievät Barbie ja Ken. Siispä loppu hyvin, kaikki hyvin. 

Toy Story 3 on jatko-osa Pixarin ensimmäiselle ja kolmannelle elokuvalle, Toy Storylle ja Toy Story 2:lle. Toy Story 3 on Pixarin 11. klassikko, ja aikaa leluelämää-sarjan toisen ja kolmannen osan ilmestymisen välillä kului 11 vuotta. Toy Story 3:n alkuvaiheet ovat mielenkiintoisia, sillä alunperin elokuvaa ei alkanutkaan suunnittelemaan Pixarin animaatiostudio! Pixarin ja Disneyn alkuperäisen sopimuksen mukaan Disney omisti Pixarin elokuvien hahmot Pixarin seitsemästä ensimmäisestä elokuvasta, ja tämä antoi Disneylle oikeudet tehdä uusia elokuvia, joissa tutut hahmot jo esiintyisivät. Disney osti Pixarin vuonna 2006, mutta sitä ennen vuonna 2004 Toy Story 3 suunniteltiin jo Disneyn silloisen toimitusjohtajan Michael Eisnerin toimesta. Disneyn sisälle oltiin perustettu uusi studio nimeltä Circle 7 Animation, jonka tarkoituksena oli toteuttaa animaatioita juurikin Disneyn omistamista Pixar-hahmoista. Circle 7 Animationille annettiin työstettäväksi useampikin animaatio, joihin kuuluivat juuri Toy Story 3, mutta myös Monsterit Oy 2 ja Nemoa etsimässä 2. Circle 7 Animation ei kerennyt julkaista yhtäkään elokuvaa ennen kuin Disney oli ostanut Pixarin itselleen ja Circle 7 Animation lakkautettiin. Studion työstämät jatko-osat siirrettiin Pixarin puolelle, minne ne oikeutetusti kuuluivatkin.

Pixarin työntekijät aloittivat Toy Story 3:n käsikirjoituksen alusta, eivätkä he edes lukeneet Circle 7 Animationin käsikirjoitusta välttyäkseen juonen vaikutuksilta – Pixarin väki halusi elokuvasta oman näköisensä. Circle 7 Animationin suunnittelemassa jatko-osassa juoni olisi kulkenut siten, että Buzz Lightyear olisi lakannut toimimasta, ja hänet olisi lähetetty Taiwaniin korjattavaksi. Muut Andyn lelut olisivat saaneet selville, että kokonainen erä Buzz Lightyear –leluja olisi pyydetty palautettavaksi niiden vikojen takia, ja lelut olisivat seuranneet Buzzia Taiwaniin pelastaakseen tämän mahdollisilta tuhoamiselta. Pixarin väki teki omanlaisensa käsikirjoituksen olettaen, että Toy Story 3 tulisi olemaan viimeinen Toy Story –sarjan elokuva. Toisin kuitenkin kävi, sillä elokuva menestyi niin loistavasti! Toy Story 3 julkaistiin vuonna 2010, ja se tienasi enemmän rahaa kuin edelliset Toy Storyt yhteensä. Toy Story 3:sta tuli hetkeksi eniten tuottanein animaatioelokuva ikinä, kunnes sen ohitti vuonna 2014 Frozen ja vuonna 2015 Minionit. Toy Story 3 on kuitenkin taloudellisesti menestynein elokuva vuodelta 2010. Vuoden 2011 Oscar-gaalassa elokuva sai ehdokkuuden parhaasta elokuvasta tehden Toy Story 3:sta kolmannen animaatioelokuvan, joka on kyseiseen ehdokkuuteen yltänyt. Ensimmäiset kaksi olivat Kaunotar ja Hirviö sekä UP. Toy Story 3 sai lisäksi Oscar-ehdokkuudet parhaasta käsikirjoituksesta ja parhaista äänitehosteista, ja elokuva voitti Oscar-pystin parhaasta animaatioelokuvasta ja parhaasta laulusta We Belong Together. Menestymisen myötä Toy Story 3:n tarinaa jatkettiin kolmella lyhytelokuvalla (Havaijilainen loma (2011), Pikku-Buzz (2011), Partysaurus Rex (2012)), kahdella televisioon tehdyllä spesiaalijaksolla (Toy Story of Terror (2013), Toy Story That Time Forgot (2014)) sekä pitkällä elokuvalla Toy Story 4, jonka pitäisi ilmestyä vuonna 2019. Neljännessä elokuvassa lelut yrittävät ilmeisesti etsiä Woodyn rakasta Bo Peeppiä, joka oli ennen kolmatta elokuvaa annettu eteenpäin Andyn perheestä. 


Toy Story 3:ssa nähdään samat tutut hahmot kuin edellisissäkin Toy Storyissa. Teemat, joiden ympärillä hahmot pyörivät, ovat myös samanlaisia kuin edellisissä osissa. Tässäkin elokuvassa lelut pohtivat hylkäämistä, joka tällä kertaa tapahtuu sen takia, että Andy on kasvanut täysikäiseksi. Aikuisen elämään lelut ja leikkiminen eivät enää kuulu. Iän myötä Andy on heittänyt lelujaan menemään, ja näin on käynyt muun muassa Bo Peepille. Tärkeimpiä lelujaan Andy säilyttää kuitenkin yhä huoneessaan. Leluista tärkein on Woody, joka toimii yhä lelujen johtajana ja tsemppaajana. Cowboy pitää Andyn puolia muiden lelujen epäilyksiä vastaan, ja Woodyn mielestä lelujen tehtävänä on toimia Andyn tukena hänen elämänsä mullistuksissa. Jessie pelkää kovasti hylätyksi tulemista; onhan hänet hylätty jo aikaisemmin ja hän tietää, miten pahalta se tuntuu. Jessie on päässyt hyvin sisään Andyn lelujen jengiin, ja onkin hassua ajatella, että hän tuli mukaan vasta edellisessä Toy Storyssa. Jessie on rauhoittunut paljon toisesta elokuvasta, mikä on mielestäni hyvä asia. Rauhallisempi Jessie on sympaattisempi kuin Toy Story 2:n yli-innokas Jessie. Toy Story 3:n aikana Jessien ja Buzzin välillä nähdään kivaa sutinaa. Buzz Lightyear kokee elokuvan aikana monta muutosta, kun hänen asetuksiaan muutellaan. Tehdasasetusten palauttaminen saa Buzzin muuttumaan samanlaiseksi totiseksi avaruusrangeriksi, millainen hän oli ensimmäisessä Toy Storyssa. Muiden Andyn lelujen ”ei kai taas”-reaktioita Buzzia kohtaan on hauska seurata. Elokuvan aikana Buzz nähdään myös espanjankielisen ohjelman pauloissa, ja ohjelma vaikuttaa Buzzin kielen lisäksi tämän eleisiin ja mielentilaan. Espanjalaistunutta Buzzia voi katsoa vain hymyssä suin. Buzzin lisäksi hauskoja muodonmuutoksia kokee herra Perunapää, jonka kehonosat nähdään perunan ohella kiinni tortillossa ja kurkussa. 


Toy Story 3 esittelee meille ison liudan uusia leluja lelumaailmaan. Paras uusista hahmoista on ehdottomasti Ken. Ken yrittää olla kova, ja hän yrittää vakuuttaa muille Päivänpaisteen leluille olevansa poikien lelu, mutta Ken ei pääse karkuun feminiinistä puoltaan. Ken asuu Barbie-talossa ja hän tykkää vaatteista. Ken rakastuu Andyn siskon Barbieen, ja parin välillä kuullaan ihanan vaaleanpunaisia repliikkien vaihtoa. Päivänpaisteen lelujen johdossa nähdään pinkki, halittava ja mansikalta tuoksuva Tuhti-nalle. Lempeä ja vanha Tuhti ottaa Andyn lelut ilomielin vastaan päiväkotiin, ja sulkee heidät heti karvaiseen syleilyynsä. Voiko päiväkodissa todella olla näin hyvät olot...? Tuhti on mielestäni hienosti, ellei jopa täydellisesti luotu hahmo. Uusia hahmoja elokuvassa ovat myös nuori Bonnie-tyttö ja hänen omistamansa lelut herra Piikkis, Triksi-dinosaurus, Leinikki-yksisarvinen, Maija-nukke ja Virnu-pelle. Päivänpaisteessa nähdään taas uusina hahmoina Kenin ja Tuhdin lisäksi muun muassa Turski-mustekala, Jysky-kivimonsteri, Sätky-voimakärpänen ja Konkari-leikkipuhelin. 


Toy Story 3:n musiikin on säveltänyt Randy Newman, joka on edellisten Toy Storyjen ohella säveltänyt musiikit kolmeen aikaisempaan Pixarin elokuvaan. Toy Story 3:ssa kuullaan useampikin laulu. Elokuvan alussa kuullaan pätkä tutusta laulusta On sulla ystävä, joka loppuu dramaattisesti kohtaan ”Jos vuodet aika vei, tää ystävyys kuole ei....”. Minulle tulee aina kylmät väreet laulun loppuessa hiljalleen hiljaisuuteen. Elokuvan lopputekstien aikana samasta laulusta kuullaan hauska espanjalaistyylinen versio, jonka esittää yhtye The Gipsy Kings. Lopputekstien aikana kuullaan myös Oscarin voittanut laulu We Belong Together, josta erottaa selvästi Toy Storymaiset vivahteet. Itse olisin kuitenkin antanut Oscarin mieluummin The Gipsy Kingien laululle. Elokuvan aikana kuullaan lyhyitä otteita myös muiden säveltämistä kappaleista, kuten esimerkiksi Chicin Le Freakista ja Gary Wrightin Dream Weaverista. 

Toy Story 3 on hyvin tunteellinen elokuva, ja varsinkin elokuvan loppu saa minut aina herkistymään kyyneliin. Kyynelten ohella Toy Story 3:ssa on pari hyvin jännittävää kohtaa. Lelujen karatessa yöllä Päivänpaisteesta heidän pitää ensin eliminoida vahtia pitävä apina. Lautasia soittava apina on raivohullu punaisine silmineen ja äkkinäisine liikkeineen, ja minä jännitän aina kovasti Woodyn puolesta: saako hän apinan hiljennettyä vai ei? Toinen pelottava kohta paossa koetaan päiväkodin pihalla kiikkujen luona. Lelut ovat juuri hiipimässä kiikkujen ali, kun huomaavat kiikussa istuvat Ison vauvan. Kohtauksessa on mukana kauhuelementtejä: vauva kääntää päätään 180 astetta taaksepäin ja astelee pelottavasti kohti lelujen piilopaikkaa. Isolta vauvalta puuttuu lisäksi vaatteet ja toinen silmä on jumittinut kiinni, joten hahmo ei todellakaan ole mikään suloinen vauvanukke. Hyi! Onneksi jännityksen ja itkun lisäksi elokuvassa saa nauraa monta kertaa, muun muassa herra Perunapään muodonmuutoksille, espanjalaistuneelle Buzzille ja Kenin vaate-esittelylle. 

Toy Story 3 sisältää paljon ”easter eggejä”. A113 nähdään tutusti Andyn äidin auton rekisterikilvessä, niinkuin nähtiin jo ensimmäisessä Toy Storyssa. Pizza Planeetan auto nähdään Virnu-pellen muistellessa hänen, Ison vauvan ja Tuhdin yhteistä menneisyyttä. Sama auto nähdään myös Andyn kalenterissa. Päivänpaiste-päiväkodissa nähdään puinen Salama McQueen Autoista, Nemoa etsimässä –elokuvan herra Rauskun näköinen lelu, Monsterit Oy:n Buun näköinen lapsi ja seinällä kirjoitus ATTA, joka viittaa Ötökän elämän muurahaishahmoon. Toy Storyn pahis Sid nähdään aikuiseksi kasvaneena roska-auton kuskina, ja Toy Story 2:n pahis keisari Zurg saapuu lopussa Päivänpaisteeseen. Buzz Lightyearin patterit ovat yhtiön BnL tekemiä, ja BnL-yhtiö on tärkessä roolissa WALL-E-elokuvassa. Bonnien lelujen joukossa nähdään Totoro-pehmolelu, joka on hypännyt elokuvaan Studio Ghiblin elokuvasta Naapurini Totoro. Andyn huoneen seinällä nähdään juliste Finn McMissilestä, joka viittaa seuraavaan Pixarin elokuvaan, Autot 2:een. 

Toy Story 3 on mielestäni paras Toy Story –sarjan elokuvista. Animaatio on kehittynyt huimasti edellisiin Toy Storyihin verrattuna, mutta se ei ole yhtä häikäisevää kuin Pixarin edellisten elokuvien UPin ja WALL-En animaatiot. Tämä johtuu varmasti siitä, että Toy Storyssa ei nähdä henkeäsalpaavia maisemia, vaan tapahtumat koetaan melko arkisessa ympäristössä lelujen tasolla. Toy Story 3 on hauska mutta koskettava elokuva, sen uudet hahmot ovat onnistuneita ja vanhoihin hahmoihin tuodaan enemmän muovia perusteiden ympärille. Elokuvan juoni pitää katsojan tiukasti otteessaan, ja nostalgiaväreitä tuttujen hahmojen parissa ei voi olla tuntematta. Toy Story 3 olisi ollut täydellinen lopetus Toy Story –elokuvasarjalle, mutta odotan silti parin vuoden päästä ilmestyvää Toy Story 4:sta innolla. Ennen sen ilmestymistä on vielä hyvin aikaa katsella koko tähän astinen Toy Story –trilogia monta kertaa läpi! 

”Sehän on Barbie-nukke, Ken. Niitähän nyt on miljoonia!”
”Vaan ei ole minulle.”
- Tuhti-nalle ja Ken


Awwwww!!!

(Ja se pitää mainita, että lastentarhanopettajana katson kauhulla, miten lapset käsittelevät leluja Toukkien ryhmässä! Kyllähän päiväkodissa lapsille nyt opetetaan lelujen käyttöä, eikä minun ryhmässäni kyllä saisi maalata minkään lelun hiuksilla tauluja, tai piirtää leluihin kuvioita kynillä! Pöh!)