Toivomukset täyttää kaivo tää...

Tänään alkaa koululaisilla kesälomat ja ylioppilaat saavat valkolakin päähänsä. Tapauksen kunniaksi tein pienen kuvanmuokkaus-sarjakuvan. Kuvanmuokkaus ei ole tekemistäni se laadukkain, mutta ajanee asiansa. Oma lomani on vielä kuuden viikon päässä... Ja odottavan aika on pitkä. :P Joten nauttikaa te, joilla loma on kahden kuukauden pituinen!

IHANAA KESÄLOMAA KAIKILLE!!!!

Ja-ha-haa! Ja-ha-haa! Ei oo kaveria parempaa!

Huhtikuun alussa kyselin lukijoilta teidän suosikkihahmojanne Disneyn elokuvista, ja sain vastauksia runsaasti - ISO kiitos siitä! Vastausten runsauden takia olen jakanut suosikkihahmot kolmeen eri kategoriaan, joista kaikista julkaisen erikseen tekstin. Edellisessä postauksessa käsittelin suosikki-päähenkilöitä, tässä tekstissä tulen käsittelemään teidän suosikki-sivuhahmoja ja tulevassa kolmannessa tekstissä käsittelen pahiksia ja teidän inhokkihahmojanne. Tämä teksti on omistettu teille, ihanat kommentoivat lukijat. :) 

Kommenteissa lukijoiden suosikkihahmoissa oli yhteensä 40 päähenkilöä ja 39 sivuhenkilöä. Pää- ja sivuhenkilöt saivat siis aikalailla samanlaisen kannatusprosentin. Parissa kommentissa kuitenkin mainittiin, että "sivuhahmot yleisesti viehättää enemmän", koska "heihin samaistuu helposti ja heillä tuntuu olevan usein mielenkiintoisempi luonne" kuin päähenkilöillä. Olen tässä lukijoiden kanssa samoilla linjoilla, sillä päähenkilöiden pitää monesti olla niin "täydellisiä", että sivuhahmoista tulee pakostikin mielenkiintoisemmat erilaisine luonteenpiirteineen. Eräässä kommentissa mainittiin myös, että eläinhahmot ovat ihmishahmoja parempia: "Ne ovat jotenkin mielenkiintoisempia ja kyllähän eläimien elämää on myös hauska seurata, ihmisten normaali elämä kun on aika tuttua tietysti. Lapsena eläimissä toki kiinnosti myös niiden söpö ulkomuoto." Nopealla matikalla laskin, että kommenteissa pää- ja sivuhahmoista ihmisiä oli 27 kappaletta (mukaan lukien Arielin, keijut ja haltijattaret) ja eläimiä 40 kappaletta! Loput 12 kappaletta koostuivat lumotuista esineistä, lampunhengistä, roboteista yms. Mutta eläimet siis näyttävät vetoavan lukijoihin todellakin ihmisiä enemmän. (Tosin tässä on nyt vain laskettu hahmot, ei hahmojen saamaa äänimäärää, mikä saattaisi loppujen lopuksi ihmisillä olla suurempi.) 

Mutta menkäämme nyt kommenttien analysoinnista eteenpäin: tässä tulee lukijoiden suosituimmat sivuhahmot. (Hei ja pitää vielä sanoa että anteeksi etten ole kaikkia kommentteja ihan suoraan lainannut, vaan minun on ollut joistain pakko korjata kirjoitusvirheet! Pilkunviilaaja iski, anteeksi!)

Henki

Lampunhenki sai yhteensä viisi mainintaa kommenteissa, eli hän pääsee yhtä korkealle hahmosijalle Mulanin, Judy Hoppsin ja Bellen kanssa. Henki on hyvin hauska hahmo, joka vitsailee koko ajan. Humoristisen Hengestä tekee vitsien ohella hänen nopea puhetahti, karrikoitu ulkonäkö ja muodonmuutokset eri hahmoiksi. Vitsailun lisäksi Hengestä löytyy vakavampi puoli, ja hän pitää ystäviensä puolia henkeen (hehe) ja vereen asti. Ja pakkohan se on mainita, koska uskoakseni lukijoiden kommenteista tämä jäi mainitsematta, että suomalaisessa dubbauksessa Vesa-Matti Loiri tekee aivan loistavaa työtä Henkenä! ;)

Lukijoiden kommentit:

"Hänen iloinen asenne, hauska puhetapa, ja kyky muuttua miksikä vaan, voiko ton hauskempaa hahmoa ollakaan?" 

"Side-kickeistä ehdoton suosikkini ja suurin syy tähän on Vesa-Matti Loiri! Nerokasta työtä ja paaaaaljon paljon parempi kuin alkuperäinen!"

"Henki on myös tosi ystävällinen, ja hän tekee kaikkensa auttaakseen ystäviään, ja hän ei mielellään tekisi pahoja tekoja, vaikka hänen olisikin pakko." 

"Lisäksi hänen suomalainen ääni, Vesa-Matti Loiri, alias Uuno Turhapuro, teki mainiota työtä näytellessään Henkeä." 

"Hauska mutta herkkä ja sydämellinen." 

"Leffoissa paras on viihdyttävin, eikö? Valitsisin parhaaksi hahmoksi siiiiiis... Hengen! Vesa-Matti Loirin äänellä!"

"Kolme sanaa: Vesa-Matti Loiri. Tarviiko tätä perustella?" 

Olaf

Olaf mainittiin lukijoiden suosikkihahmoksi kolmessa eri kommentissa. Olaf on Hengen tapaan todella hauska hahmo. Olaf ei aina tarkoituksella vitsaile, vaan osa hänen vitsikkyydestään perustuu lumiukon hyväuskoisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Olafin suurin toive Frozenin aikana olisi päästä nauttimaan kesän lämmöstä. Toive on tragikoominen: hauska, mutta samalla niin surullinen, koska tiedämme, mitä lumelle tapahtuu lämmössä. Olafin hauskuutta lisää myös se, että hahmo koostuu useasta eri lumipallosta, joiden järjestystä Olaf voi järjestellä tai joita hän voi lävistää esineillä kärsimättä siitä millään tavalla. Olafilla on myös lempeä puoli, ja on tosiystävä tuttavilleen. Kaiken lisäksi Olaf pitää lämpimistä haleista. 

Lukijoiden kommentit: 

"Sympaattinen." 

"Ihana, sydämellinen, unelmoija!" 

"Hän on tosi veikee lumiukko, ja omaperäisesti rakennettu, eikä hän pelkää vaikka sulaisi, kun ystävä on vaarassa."

Pumba

Olen tottunut kuljettamaan Timonia ja Pumbaa aina käsi kädessä TOP-listoissani, mutta lukijat antoivat Pumballe  yhden äänen enemmän kuin Timonille. Pumba sai kolme ääntä, Timon vain kaksi. Niinpä ystävykset täytyy nyt erottaa. Pumba on pahkasika, joka elää vailla huolen häivää syöden ötököitä paratiisimaisessa viidakossa. Pumban elämänfilosofia on hakuna matata, eli ei huolia, ja hän todellakin ottaa elämän rennosti. Pumbakin on tragikoominen hahmo, sillä hän on samalla tosi hauska, mutta samalla häntä pilkataan haisevaksi ja typeräksi pahkasiaksi. (Tästä aiheesta lisää joskus hamassa tulevaisuudessa...) Pumballa on edellisten hahmojen tapaan lämmin sydän, ja hän pitää ystäviensä puolia tilanteessa kuin tilanteessa. 

Lukijoiden kommentit:

"Kuuluu ehdottomasti suosikkilistalle." 

"Heissä (Timon&Pumba) piilee myös lämpöä, sillä hehän ottivat Leijonakuninkaassa Simban oitis porukkaansa." 

Seuraavat hahmot mainittiin lukijoiden kommenteissa vain kaksi kertaa. Hahmojen kuvaus on peräisin lukijoiden kommenteista. 

Timon

"Timon ja Pumba kuuluvat myös ehdottomasti suosikkilistalle, sillä he vain kuuluivat lapsuuteeni ja ovat erottamaton pari." 

"Arvostan hauskuutta, uskollisuutta ja epätäydellisyyttä."

Kronk

"Pohjimmiltaan hyväntahtoinen pölvästi jonka repliikit ovat mitä mainiointa siteerattavaa tuulihattuineen päivineen."

"Kronk ja Yzma parhaat ikinä, kerrankin pahishahmot varastaa shown elokuvassa :D"

"Ja ne omatuntokohtaukset ovat mahtavia."

Helinä

"Hän on tosi kaunis keiju."

"Hänen ärhäkkä luonne on niin sööttiä." 

Tiikeri

"Mä niin rakastan Tiikeriä, koska tiikerit on ihania eläimiä, ja Tikru on kaikessa vaan niin positiivinen, ja hänellä on aina syytä iloita joka asiasta."

"Muksuna mä halusin kovasti olla Tiikeri, ja saada kyvyn pomppia hännällä, ja hoilailla laulua "Oon mä ainoa"."

 

Mushu

"Lohikäärmeet on siistejä."

"Mushulla on sanavarastossa paljon hyviä sitaatteja, etenkin sellaisia joita lapset ei välttämättä tajua." 

"Lisäksi hän on tosi huolehtiva hahmo, ja pitää Mulania ihan pikku tyttönään, ja hän toimii tämän oppaana hankalissa tilanteissa, vaikkei hänen neuvonsa aina toimikaan." 

Rafiki

"Tähän vaikuttaa varmasti viimeaikainen leffakokemus, mut Rafiki vain oli aivan huikea." 

"Hän on tosi hauska hahmo, ja samalla todella viisas, ja tosi taitava taistelija." 

"Juuri sellaista sekohuumoria, josta tykkään. XD" 

Alla olevassa kuvassa näkyvät sivuhahmot mainittiin lukijoiden kommenteissa yhden kerran:

Mahtavia sivuhahmoja on päässyt teidän suosikeiksenne! Yhteenvetona voisi todeta, että suurin osa suosikki-sivuhahmoista on hauskoja ja sydämellisiä tyyppejä. Jäikö sinun suosikki-sivuhahmo puuttumaan listalta? Ja hei, vielä hetki aikaa kommentoida vaikka tämän tekstin kommenttikenttään suosikkipahiksia tai inhokkihahmoja! ;) Koitan tulevana viikonloppuna saada kirjoitettua viimeisen osan tästä lukijakyselystä. Niin, ja HYVÄÄ VAPPUA!

The Voice of Disney 2.

Tervetuloa toisen jakson pariin kilpailuformaatissamme The Voice of Disney. Tässä kisassa selviää, minkä Disney-elokuvan musiikki vetoaa kuulijoihin kokonaisvaltaisuudessaan eniten. Viime viikolla arvostelimme haavelauluja. Parhaiksi haavelauluiksi äänestäjät mainitsivat laulut Just Round the Riverbens, I Just Can't Wait to Be King, Part of Your World, I Wonder, Belle (reprise) ja Almost There. Huonoiten haaveet kävivät toteen laulussa Scales and Arpeggios, joten Aristokatit putoaa kisasta pois ensimmäisenä. Nyyh! Aristokateissa olisi ollut monta loistavaa laulua, joista yksi kuuluu lemppareihini, mutta valitettavasti haaveilua elokuvan lauluista ei löytynyt. Huonoiksi haavekappaleiksi äänestettiin myös lauluja I Wonder ja I Wan'na Be Like You (The Monkey Song).

Tällä viikolla sukellamme taustamusiikin ihmeellisen maailmaan. Disneyn elokuvissa käsitellään monenlaisia tunteita, ja musiikilla on yleensä hyvin suuri merkitys tunteiden välittämisessä kotikatsomoon asti. Erityisen tärkeässä roolissa mielestäni on jännitysmusiikki. Jos joku elokuva pelottaa minua liikaa sitä yksin katsoessani, laitan yleensä television äänettömälle, jolloin kohtauksesta muodostuu helposti katsottava yhden jännittävän elementin ollessa siitä pois. Niinpä tänään kuuntelemme, millaista jännitysmusiikkia yhdeksästä kisassa jäljellä olevasta elokuvasta löytyy. Tässä tapauksessa musiikki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten antaa kappaleiden puhua ensisijaisesti omasta puolestaan videoiden avulla. Toki mukana on myös tuomarin höpötyksiä. 

Pocahontas: Ship at Sea

Tämän instrumentaalin nimi kertoo hyvin, mistä kohtaa elokuvaa kappale on. Ship at Sea kuullaan heti Pocahontasin alussa, kun englantilaisten alus jää myrskyn kynsiin. Kappaleen raivoisia viuluvingutuksia kuunnellessa voi helposti kuvitella tuulen riepottavan Englannin lippua ja aaltojen iskeytyvän laivan laitojen yli. Musiikki on hyvin dramaattista ja sitä kuunnellessa tietää heti, että nyt ollaan jännän äärellä. Ship at Sea ei pysy kuitenkaan jännittävänä loppuun asti, vaan viimeisten sävelten aikana kuulemme, että laiva selviää myrskystä. 

Leijonakuningas: ...To Die For

...To Die For on hirvittävä kappale. Jo sen korvia riipivä aloitus lupaa kuulijalle, että jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Kappale esiintyy Leijonakuninkaassa kohdassa, jossa pillastunut gnu-lauma juoksee Simban perässä - ja kaikki varmasti tiedämme, mitä Mufasalle kohtauksessa käy. Kappaleen alkupuoli onkin todella jännittävää kuunneltavaa, ja soittimet kuvaavat hyvin gnuiden kavioiden tallautumista maahan. Oma osuutensa jännittävän tunnelman luomisessa on taustakuorolla, joka pysyy soitinten tukena koko laulun ajan. Kappaleen puolessavälissä jännittävä musiikki muuttuu rauhallisemmaksi ja surulliseksi. ...To Die For on siis puoliksi jännittävä, puoliksi surullinen kappale. 

Pieni merenneito: Flotsam and Jetsam

Flotsam and Jetsam on Ursulan lemmikkiankeriaiden Kieron ja Lieron tunnuskappale. Kappale kuullaan elokuvassa kohdassa, jossa Kiero ja Liero houkuttelevat Arielia tulemaan mukanaan Ursulan luokse, sillä Ursula voi toteuttaa Arielin haaveet. Näinhän tämä kappale sitoutuu luontevasti yhteen viime viikkoisen kilpailun teeman kanssa. Kappaleesta käy selkeästi ilmi Kieron ja Lieron ovela ja kiero luonne. Flotsam and Jetsam on ilmiselvästi alkusoitto johonkin toiseen kappaleeseen, sillä se kuulostaa jäävän pahasti kesken. Tuntuu, että kappaleessa aloitetaan jännittävän tunnelman luominen, mutta täydellistä jännityksen tunnetta ei saada tavoitettua. 

Kaunotar ja Hirviö: West Wing / Wolf Chase

West Wing / Wolf Chase -kappaleen nimestäkin voi päätellä, että kappaleeseen on sisällytetty kaksi erilaista musiikillista teemaa. Ensimmäinen puoli kappaleesta, "West Wing"-puoli kuullaan kohdassa, jossa Belle menee luvatta Hirviön linnan länsisiipeen ja löytää sieltä lumotun ruusun. Tällä alkupuolella luodaan jännittävää tunnelmaa, ja musiikki on siinä vielä aika rauhallista. Hirviön löytäessä Bellen ruusun luota musiikki muuttuu kuitenkin nopeatempoisemmaksi ja jännittävämmäksi, ja kappale muuttuu "Wolf Chaseksi". Jälkimmäisellä puolella Belle tietenkin ratsastaa metsässä karkuun susia. Mielestäni kappale on hyvinkin jännittävä, ja myös sen loppu jää jännittävään tunnelmaan: tässä kappaleessa ei siirrytä vielä surumieliseen tai "kaikki on hyvin" -tunnelmaan. Se tapahtuu vasta elokuvan seuraavassa instrumentaalissa.  

Prinsessa ja sammakko: The Frog Hunters / Gator Down

Voi Prinsessa ja sammakko ja elokuvan svengaavat musiikit! The Frog Hunters / Gator Down -kappaleesta erottaa selvästi elokuvan jazzahtavan musiikkityylin, ja kenties siitä johtuen kappale ei luo hirveää jännitystä. Svengaileva jännitysmusiikki vaihtuu nopeasti muihin teemoihin, ja kappaleen musiikki on välillä iloista ja rauhallista, kunnes palaa takaisin alkuteemaansa. Kappaleen loppupuolella musiikki vaihtuu aivan yllättäen tanssimusiikiksi. The Frog Hunters / Gator Down -kappaleessa on hyviä musiikillisia teemoja, joita toistetaan Prinsessa ja sammakko -elokuvan aikana useassa kohtauksessa. Nyt, kun teemat on esitetty kappaleessa lyhyesti ja peräkkäin, muodostuu kokonaisuudesta kuitenkin valitettavasti vain taustamusiikki-potpuri, joka ei pääse luomaan jännitettä muuten kuin siten, ettei kuulija tiedä, kuinka pitkään mikäkin musiikillinen teema jatkuu ja mikä teema alkaa seuraavaksi. 

Frozen: Whiteout

Whiteout-kappale kuullaan Frozenin lopussa lumimyrskyn myllertäessä Arendellen päällä. Tätäkin kappaletta kuunnellessa voi kuvitella sielunsa silmin elokuvan tapahtumat edessään. Whiteout pysyy koko ajan samassa musiikkiteemassa, mutta kehittelee teemaa koko ajan hieman erilaiseksi, jolloin kappale ei tunnu tylsältä. Kappale luo todellakin jännittävää ja uhkaavaa tunnelmaa ympärilleen, ja lopussa tunnelma muuttuu hyvin surulliseksi unohtamatta kuitenkaan jännittävyyttä kokonaan. Whiteout saa minussa aikaan kylmiä väreitä, ja se jos jokin kertoo kappaleen mahtavuudesta.  

Liisa Ihmemaassa: The Tulgey Wood

The Tulgey Wood -kappaleesta saa hyvin selville, minkä tyylinen elokuva Liisa Ihmemaassa on. Elokuvassa tapahtuu paljon, meno on sekavaa ja värikästä, ja aivan samoin kuvailin tätä kappaletta. Huomaa selvästi, että Liisa on Ihmemaassa, kun taustamusiikkikin on näin ihmeellistä. Kappaleella on oikeastaan samat ongelmat kuin Prinsessan ja sammakon kappaleella: The Tulgey Wood ei tunnu kauhean jännittävältä muuten kuin koko ajan vaihtuvilla musiikkiteemoillaan. Vaihtuvuus sopii Ihmemaahan, mutta ei se kappaleesta valitettavasti yhtään sen jännittävämpää tee. 

Viidakkokirja: Tiger Fight

No nyt saamme kuulla alussa jousien vingutusta, mikä on mielestäni Disneyllä aika perinteinen tapa luoda jännitystä. Jousien vingutuksen jälkeen pääsemme itse "tappeluun" käsiksi: kappalehan kuullaan elokuvassa kohdassa, jossa Shere Khan hyökkää Mowglin kimppuun, ja Baloo hyppää puolustamaan ystäväänsä. Tiger Fight on sitä "perusjännitysmusiikkia", eikä kappaleessa oikein ole mitään kohokohtia, mutta ei toisaalta mitään vikaakaan. Katsoja pysyy hyvin elokuvan tapahtumien mukana, kun musiikki on näin jännittävää. 

Prinsessa Ruusunen: Forbidden Mountain

Miltä kuulostaa musiikki kaiken pahuuden rakastajattaren kotona? Juuri tältä. Forbidden Mountain kuullaan Pahattaren linnassa. Musiikki on hyvin pahaenteistä, mutta toisaalta myös hyvin kaunista. Alun selkäpiitä vaanivan jännittävän tunnelman jälkeen musiikki pääsee rauhallisempaan suvantoon, jota kuuntelisi vaikka kuinka pitkään.  

Siinä olivat kymmenen jännittävää kappaletta. Mikä mielestänne oli vähiten jännittävää tunnelmaa luonut kappale? Äänestäkää sellaista kappaletta kommenttikenttään, mikä ei tuonut selkäpiihinne ollenkaan kylmiä väreitä. Äänestysaikaa on taas sunnuntaihin asti. ;)

The Voice of Disney 1.

Tervetuloa uuden Rinki tinki tinkin kilpailun pariin! Viime vuosina olemme kilpailleet siitä, kuka on maassa kaunein; nyt luvassa on jotain aivan muuta. On nimittäin aika selvittää, minkä elokuvan laulut vievät voiton upouudessa kilpailussa: The Voice of Disney! Inspiraation kilpailu on saanut erään tekstin kommenteista, ja kiitos kilpailun aiheesta kuuluu Ricolle. 

Mutta syksyllähän Rinki tinki tinkissä selvitettiin lukijoiden lempibiisejä? Eikös kilpailu ole turhaa, kun tiedämme jo voittajan lukijoiden mielestä? Vastaan, että EI ole. Ja loppujen lopuksi, eikös kaikki kilpailut ole aika turhia? Mitä hyötyä on oikeasti siitä, että tietää, ken on maassa kaunein, tai siitä, kuka voittaa jääkiekon mestaruuspokaalin? Kilpailut ovat ensisijaisesti viihdettä, ja sellaisena haluan myös The Voice of Disneyn pysyvän. Kerrottakoon myös se, että The Voice of Disney ei ole samanlainen formaatti kuin muut The Voicet, sillä tässä kilpailussa ei lauluja kuunnella aluksi silmät sidottuina, eikä "laulajilla" ole mentoreita. Parempaa nimeä en kisalle vain keksinyt - ja tämäkin nimi on Ricon keksimä. ;) 

Mikä siis on The Voice of Disney? Tähän kilpailuun osallistuu kymmenen Disney-elokuvaa. Kisaamassa ei ole siis tiettyjä hahmoja, vaan kokonainen elokuva. Joka viikko elokuvista tuodaan esille johonkin teemaan liittyvä laulu. Näistä esiin tuoduista lauluista lukijat saavat äänestää kommentointiruutuun sitä huonointa kappaletta. Annettujen äänten pitäisi siis pitäytyä yhdessä laulussa, joka on viikottain arvosteltavana, eikä ääniä tulisi antaa kokonaisen elokuvan perusteella. Yhdessä kommentissa voi äänestää tiettyä laulua vain yhden kerran, mutta halutessaan antaa enemmän ääniä inhokkikappaleelleen voi kommentteja kirjoittaa useamman. Kisaan on valittu tosiaan vain kymmenen elokuvaa, ja elokuvat on pyritty valitsemaan eri vuosikymmeniltä. Jos kisa on yleisömenestys, tullaan siitä näkemään toinenkin tuotantokausi, missä kenties ne loput suosikkielokuvat musiikkeineen pääsevät kilpailemaan. Kilpailun lopussa selviää Disneyn ääni, "the voice of Disney", ja palkkioksi luvassa on postaus elokuvan musiikista yleisesti sekä kuva blogin reunaan. Mahtavat palkinnot, äänestyskäytäntö on sama kuin edellisissä kilpailuissa ja säännöt ovat yksinkertaiset. Muistutan vielä, että muistakaa ääniä antaessanne käytöstavat: ei mollata toisten ääniä vaan pidetään yhdessä hauskaa!

No niin, on aika tutustua kilpaileviin elokuviin ja aloittaa The Voice of Disney tosissaan! Ensimmäisenä lauluaiheena on haavelaulu. Tutustumme siis elokuvissa esiintyviin lauluihin, joissa elokuvan päähenkilöt kertovat tulevaisuuden haaveistaan ja toiveistaan. Kaikissa elokuvissa päähenkilö ei laula haaveistaan, mutta joku hahmo elokuvassa varmasti haaveilee. Haavelauluja esiintyy yllättävän monissa Disney-klassikoissa, ja niiden avulla päähenkilön ajatuksia saadaan katsojan tietoisuuteen ilman, että päähenkilö kävisi dialogia haaveistaan toisen hahmon kanssa. Haavelaulut esiintyvät elokuvassa yleensä sen alkupuolella, koska monesti elokuvassa kerrotaan juuri näiden haaveiden toteutumisesta. Tänään laulut arvostellaan englanninkielisen version perusteella. Laulun nimeä painamalla pääset kuulemaan sen YouTubesta.

Kaunotar ja Hirviö: Belle (reprise)

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Howard Ashman / Esittäjä: Paige O'Hara

Belle alkaa laulaa toisintaa Kaunottaren ja Hirviön alussa kuullusta laulusta Belle, kun Gaston lähtee Bellen maatilalta epäonnistuneen kosintayrityksen seurauksena. Laulun alussa Belle päivittelee sitä, miten voikaan olla mahdollista, että Gaston on kosinut häntä. Bellen eleet, laulun sävy ja laulun sanat kertovat kaiken Bellen mielipiteestä: hän ei todellakaan halua olla Gastonin vaimo. "Madame Gaston! His "little wife", ugh!" Päivittelyn jälkeen Bellen ajatukset lentävät Gastonista muualle. Hän ei halua elää yhtä ja samaa maalaiselämää ("this provincial life"), ja juurtua aloilleen jonkun kylän miehen, esimerkiksi Gastonin kainalossa. Gastonin kosinta saa Bellessä aikaan ajatteluketjun, jonka perusteella hän tajuaa haluavansa elämäänsä muutosta. Belle haluaa seikkailla: "I want adventure in the great wide somewhere!" Belle tuo ilmoille myös ajatuksen, että hän haluaa tehdä asioita, joita muut eivät ole uskoneet hänen voivan tehdä, joita häneltä ei kenties sukupuolen perusteella osattaisi odottaa: "I want so much more than they've got planned." Toisaalta Belle myös ymmärtää sen, että aviopuolison hankinta voi olla hyväkin juttu, ellei jopa suurenmoinen. Sillä kukapa voisi ymmärtää Belleä paremmin kuin hänen toinen puoliskonsa. "And for once it might be grand to have someone understand." Vaikka Belle siis Gastonin kosinnan hylkäsikin, ei avioelämään siirtyminen tuottane hänelle vaikeuksia. Hylkäys johtui siis vain kosijasta henkilönä.

Bellen toiveet tuodaan lyhyessä laulussa hyvin esille. Belle toivoo 1) pääsevänsä seikkailemaan tylsän maalaiselämän ulkopuolelle, 2) tekevänsä asioita joita häneltä ei odoteta ja 3) menevänsä joskus naimisiin. Paljon toiveita on siis sisällytetty lyhyeen kappaleseen, ja niiden lisäksi laulussa naureskellaan Gastonin kosinnalle.

Frozen: For the First Time in Forever

(Ensi kertaa ikuisuuteen)

Säveltänyt ja sanoittanut: Kristen Anderson-Lopez ja Robert Lopez / Esittäjä: Kristen Bell ja Idina Menzel

For the First Time in Forever -laulun laulaa kaksi sisarusta, Anna ja Elsa. Molemmat tuovat laulussa esille omia ajatuksiaan, mutta erityisesti Anna haaveitaan. Anna on innostunut siitä, että linnan ovet ovat auki ensi kertaa ikuisuuteen: "Finally they're opening up the gates!" Erityisesti Anna odottaa uusien ihmisten tapaamista ja juhlissa tanssimista, ja hän on onnellinen siitä, ettei hänen tarvitse olla yksin. Erityisen paljon Anna kuitenkin odottaa mahdollisuutta tavata Sen oikean: "I could be noticed by someone..."  Annan toivelistalle pääsee myös suklaan syönti ("I wanna stuff some chocolate in my face!"). Elsa lisää lauluun oman vastakkaisen näkemyksensä porttien avaamisesta: Elsa ei haluaisi avata portteja, koska hän pelkää taikavoimiensa paljastuvan. "Don't let them in, don't let them see." Laulun lopussa Anna toteaa vielä pystyvänsä miltei kaikkeen, eikä mikään ole hänen tiellään hänen haaveittensa saavuttamisessa! "Nothing's in my way!!!"

For the First Time in Forever -laulu on hyvin kaksijakoinen, sillä sisaruksista toinen on innoissaan siitä, että portit avataan, ja toinen taas kauhistelee asiaa. Porttien avaamiseen liittyy Annalla pari haavetta: 1) ihmisten tapaaminen, 2) juhliminen, 3) suklaan syönti ja 4) ensirakkauden löytyminen. Laulu tuo hyvin esiin siskosten haaveet ja pelot, ja vuorolaulu on loistavaa.

Aristokatit: Scales and Arpeggios

(Skaalat)

Säveltänyt ja sanoittanut: Richard M. Sherman ja Robert M. Sherman / Esittäjä: Liz English, Gary Dubin ja Dean Clark

Aristokateista ei varsinaista haavelaulua löydy. Lähimmäksi pääsee kuitenkin laulu Skaalat, jonka laulaa lähinnä suloinen Maria-kissanpentu, mutta lauluun yhtyy lopulta mukaan myös veli Toulouse ja äiti Herttuatar. Laulun sanoma on siinä, että jotta oppii laulamaan, pitää osata skaalat ja murtosoinnut: "If you're smart you'll learn by heart what ev'ry artist knows: you must sing your scales and your arpeggios." Laulussa käsitellään muutenkin hyvin tarkasti laulamisen tekniikkaa. Ensinnäkin laulun tulee lähteä vatsasta asti, jotta nasaaliääniä ei synny ("Bring the music ringing from your chest and not your nose") ja toiseksi oikeaoppisen laulun oppiminen vaatii päivittäistä harjoittelua ("if you're faithful to your daily practicing, you will find your progress is encouraging"). Siispä harjoittelu tekee mestarin. Scales and Arpeggios -laulussa tulee tutuksi myös säveltavut ("do mi so do do so mi do"), joita hyräillään kappaleessa useampaankin otteeseen.

Scales and Arpeggios -laulu ei ole varsinainen haavelaulu, mutta siinä opetellaan laulamisen alkeita. Voisikin siis ajatella, että laulun laulaja, Marie, haaveilee osaavaansa joskus laulaa luritella kuten oopperalaulaja. Kyseinen laulugenre tulee automaattisesti mieleen, sillä kissat ovat aristokraattisia aristokatteja, ja heidän omistajansa on entinen oopperalaulaja.

Leijonakuningas: I Just Can't Wait to Be King

(Kunhan kruunun saan kuninkaan)

Säveltäjä: Elton John / Sanoittaja: Tim Rice / Esittäjä: Jason Weaver, Laura Williams ja Rowan Atkinson

I Just Can't Wait to Be King on Simban laulama laulu, jossa hän haaveilee tulevaisuudestaan Jylhäkallion kuninkaana. Simba ei meinaa pysyä housuissaan (huom! kielikuva! leijonilla ei ole housuja), kun hän kuvittelee sitä kaikkea valtaa, mikä hänellä on hallitsijana oleva. Kuningas-Simbaa ei kukaan käskytä ("No one saying do this") ja kuninkaana hän saa vapauden tehdä mitä itse haluaa ("Free to do it all my way"). Simba uskoo olevansa isona hurja leijona, jota viholliset pelkää ("So enemies beware!") ja joka osaa karjua mahtavasti ("I'm working on my roar!"). Leijonanharja on myös kova juttu Simballe, ja hän uskoo olevan paras hallitsija ikinä: "I'm gonna be the mane event like no king was before" ja "Everywhere you look I'm standing in the spotlight!". Simban ruusunpunaisia unelmia tasoittaa kuninkaan neuvonantaja Zazu, joka yrittää tuoda leijonanpennun maan tasalle. Niinpä Simba toteaa, ettei kuningas tarvitse neuvoja: "Kings don't need advice from little hornbills for a start." Hauskaa laulussa on se, että säkeisiin on kätketty eläimellisiä sanoja. Esimerkiksi Simba laulaa hänen olevan "mane event", joka tarkoittaa laulun sanoissa suurinta juttua viidakossa, mutta joka sananmukaisesti tarkoittaa "harja tapahtumaa". Zazu toteaa myös, että "This child is getting wildly out of wing", jolla Zazu tarkoittaa sitä, että Simban suunnitelmat ovat ryöstäytymässä irti hänen käsistään, mutta sanan käsi sijalla sananlaskussa on käytetty sanaa siipi (wing).

I Just Can't Wait to Be King -laulussa on jo sanallisesti monta eri tasoa, joiden analyysista saisi monta blogitekstiä kirjoitettua. Koitan kuitenkin pitää nämä kilpailuanalyysit suhteellisin lyhyinä, jotta niitä jaksaa lukea useamman kappaleen. Niinpäs totean, että laulussa Simban haaveena on 1) tulla kuninkaaksi ja aikuiseksi harjoineen kaikkineen, 2) käskyttää muita ja 3) olla vapaa eli olla muiden käskytyksen ulottumattomissa.

Pocahontas: Just Around the Riverbend

(Virta minne veneen vie)

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Stephen Schwartz / Esittäjä: Judy Kuhn

Pocahontas laulaa laulun Just Around the Riverbend soutaessaan joella. Laulussa hän kuvaa joen vaihtelevuutta ("the water's always changing, always flowing") ja sitä, ettei koskaan tiedä, mitä joen mutkan takaa löytää. Laulussa Pocahontas vertaa jokea ihmisten elämään. Itse asiassa ennen laulun alkua Powhatan on jo tehnyt vertauksen, ja sanonut joen olevan vakaa, ja laulussa Pocahontas toteaa Powhatanin vertauksen ontuvan, sillä eihän joki ole vakaa! Vesi vaihtuu koko ajan! Just Around the Riverbend kertoo Pocahontasin elämänpohdiskelusta: toteuttaisiko hän heimonsa odotukset vai eläisi haaveittensa mukaan villinä kuin joki? Pocahontas toteaa, että ihmiset eivät voi elää villinä kuin joki ("the water's always changing - - but people, I guess, can't live like that") vaan heidän tulisi olla vakaita. Vakauden ja helpon tien valitsemisen Pocahontas liittää isänsä toiveiden noudattamiseen, eli Kocoumin naimiseen: "Should I choose the smoothest course steady as the beating drum? Should I marry Kocoum?" Pocahontas kuitenkin itse haaveilee elävänsä yhtä vapaasti kuin joki. Hän ei halua asettua aloilleen, vaan halua nähdä, mitä uusi päivä ja elämänvaihe, eli se joen mutka tuo tullessaan: "What I dream the day might send just around the riverbend for me." Ehkäpä hänen kohtalonsa odottaa mutkan takana: "Or do you still wait for me, Dream Giver, just around the riverbend". Oli miten oli, Pocahontas tuntee olevansa elossa vain joella ollessaan, ja hän ajattelee, että Kocoumin kanssa naimisiinmeno lopettaa neidon elämänjanon ja unelmoinnin ("Should I marry Kocoum? Is all my dreaming at an end?").

Laulussa Just Around the Riverbend Pocahontas käyttää hyvin hyväkseen vertailuja ja metaforia, mutta hänen haaveensa käyvät silti selviksi. Pocahontas haaveilee vapaudesta ja naimattomuudesta, jota hänelle suo erityisesti luonnon läheisyys.

Pieni merenneito: Part of Your World

(Unelmiin mä jään)

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Howard Ashman / Esittäjä: Jodi Benson

Ariel laulaa Part of Your World -laulun omassa salaisessa luolassaan. Luolaan hän on kerännyt ihmisten maailmasta kotoisin olevia asioita. Ariel itsekin toteaa, että häneltä löytyy jo kaikkea: "Wouldn't you think I'm the girl, the girl who has everything." Ulkopuolinen voisi siis luulla, että Arielin elämä on täydellistä. Pelkät ihmisten maailmasta olevat esineet eivät kuitenkaan enää Arielille riitä, vaan hän haluaa enemmän. Merenneito haluaa päästä itse ihmisten maailmaan pinnan yläpuolelle; hän haluaa päästä osalliseksi kulttuurista, jonka esineitä hän keräilee. Erityisen kiehtovana Ariel pitää ihmisten jalkoja, mikä on ihan ymmärrettävää, koska Arielilla ei jalkoja ole. Laulussa Ariel mainitseekin ihannoivaan sävyyn jaloilla hyppimisen, tanssimisen, juoksemisen ja kävelemisen. Ariel kokee ihmisten maailman antavan hänelle myös suurta vapautta, sillä maan päällä ihmiset eivät hänen mielestään nuhtele tyttäriään. Arielilla on lisäksi herännyt paljon kysymyksiä ihmisille esitettäväksi varmasti keräilemiensä esineiden myötä, ja hän haluaa saada kysymyksiin vastauksia: "Ask 'em my questions and get some answers."

Part of Your World -laulussa Ariel laulaa aika selkeäsanaisesti omista toiveistaan. Hän haluaa päästä maan päälle ihmisten joukkoon kävelemään jaloilla ihmisten tavoin. Ariel haluaa tietää lisää ihmisten tavoista ja pinnan yläpuolisesta kulttuurista, ja hänellä onkin valmisteltuna paljon kysymyksiä ihmisille esitettäväksi. Ariel toivoo myös pääsevänsä vapauteen isänsä ulottumattomiin, ettei hänen tarvitse totella isänsä järjettömältä tuntuvia käskyjä. Triton on meren kuningas, eikä hänellä ole valtaa maan päällä. Siksipä maalle pääsy on Arielille tie vapauteen ja elämään, jossa hän pääsee tekemään itsenäisesti omia valintoja.

Viidakkokirja: I Wan'na Be Like You (The Monkey Song)

(Apinalaulu)

Säveltänyt ja sanoittanut: Richard M. Sherman ja Robert B. Sherman / Esittäjä: Louis Prima, Phil Harris ja Bruce Reitherman

Viidakkokirjan haavelaulu ei kerrokaan elokuvan päähenkilön, Mowglin, haaveista. Laulu kertoo apinoiden kuninkaan, kuningas Louien haaveista. Yllättäen Louiella on samantyyliset toiveet kuin Arielilla: Louiekin tahtoo tulla ihmiseksi. Apinakuningasta harmittaa, että hänen henkilökohtainen evoluutionsa on pysähtynyt apinaan, eikä hän ole kehittynyt ihmiseksi asti. Louie tahtoisi olla ravintoketjun huipulla. "I've reached the top and had to stop and that's what's botherin' me." Louie uskoo, että hän pystyy oppia muuttumaan ihmiseksi ("an ape like me can learn to be human, too"). Louie haluaa kävellä ja puhua niinkuin ihmiset ("I wanna walk like you, talk like you, too") ja kuljeskella kaupungissa ihmisten tapaan ("and stroll right into town"). Louie uskoo, että hän muuttuu ihmiseksi oppimalla tulen teon: "Give me the pow'r of man's red flow'r so I can be like you." Kaikki viidakon eläimet pelkäävät tulta, ja siksi eläimet pitävätkin ihmisiä niin suuressa asemassa, koska ihmiset osaavat käsitellä tulta. Eikös tulen käsittelyn taidon sanota olevan myös yksi syy siihen, miksi apinoista on aikoinaan kehittynyt ihmisiä.

I Wan'na Be Like You (The Monkey Song) kertoo Louien haaveesta muuttua ihmiseksi ja sitä kautta viidakon todelliseksi hallitsjaksi. Suuren haaveensa toteuttamisen ensietappina Louie haluaa oppia tulen teon, jonka Mowgli tietysti ihmisenä osaa.

Prinsessa ja sammakko: Almost There

(Voin saavuttaa)

Säveltänyt ja sanoittanut: Randy Newman / Esittäjä: Anika Noni Rose

Almost There -laulussa Tiana laulaa siitä, kuinka hän voi saavuttaa kaiken, jos hän tekee kovasti töitä sen eteen. Haaveet eivät toteudu, jos niiden eteen ei tee mitään: "Fairy tales can come true, but you gotta make 'em happen, it all depends on you."  Tianalla ei ole aikaa lorvailuun ("Ain't got time for messin' around"), koska hänen haaveensa ajaa häntä niin tiukasti eteenpäin. Tämän takia Tiana kuitenkin kokee, että muut ihmiset pitävät häntä hulluna ja työnarkomaanina, mutta hän ei anna sen estää toiveidensa toteutumista ("People down here think I'm crazy, but I don't care."). Almost There -laulussa ei kuitenkaan kertaakaan sanota ääneen, mikä Tianan suuri haave on, jonka puolesta hän tekee kaikkensa.

Elokuvan nähneenä Tianan haave on selkeä, sillä hän puhuu oman ravintolan perustamisesta vähän joka välissä, ja laulun aikana Tiana kuvittelee olevansa keittiömestarina omassa valmiissa ravintolassaan. Tällä kertaa analyysissa on kuitenkin laulujen tekstit, ja valitettavasti sanoissa ei ravintolaa mainita kertaakaan, eikä haavetta voi löytää rivien väliin kätkettynä metaforanakaan. Siksipä Almost There jää vain puolitiehen haavelauluna, vaikka siinä kovasti haaveen toteuttamisen puolesta lauletaankin.

Prinsessa Ruusunen: I Wonder

(Ain mietin)

Säveltänyt: George Bruns / Sanoittanut: Winston Hibler ja Ted Sear / Esittäjä: Mary Costa

I Wonder -kappaleen laulaa prinsessa Aurora metsässä etsiessään marjoja haltijatarkummeilleen. Auroran ympärille kerääntyy metsän pieneläimiä, ja Aurora alkaa pohtia hänen ympärillään lentävien lintujen kaunista laulua. Linnut ilmiselvästi laulaa lirkuttelevat toisilleen: "I wonder why each little bird has a someone to sing to sweet things to." Kyseessä on ilmiselvästi lintujen välinen rakkauslaulu, kuten Aurorakin toteaa seuraavassa säkeessään: "a gay little love melody." Linnuista tehdyn huomionsa jälkeen Aurora alkaa pohtia, että kenties joku voisi kuulla hänenkin laulunsa. Lintujen rakkauslaulu mielessään Aurorakin tietysti laulaisi rakkauden sävelin, ja se, joka hänen rakkauden sävelensä kuulisi, saapuisi tietenkin laulamaan hänelle rakkauslaulua. "I wonder if my heart keeps singing will my song go winging to someone who'll find me and bring back a love song to me?" Auroralle ei siis riitä, että hän saa laulaa rakkauslaulua toiselle, vaan sen vastapuolenkin pitää osata laulaa rakkauslauluja hänelle. Laulamisen pitää olla molemminpuoleista. Ja tässä laulussa laulamisesta laulaminen on tietysti metafora rakastamiselle.

Auroran haave on, että hän löytäisi jonkun jota rakastaa, ja joka rakastaisi häntä takaisin. Plussaa Auroran haaveissa olisi, että tämä joku olisi vähintään yhtä musikaalinen kuin Aurora itse, ja vastaisi hänen rakkauslauluihinsa kauniisti laulaen kuin metsän lintunen. Aurora toivoo itselleen siis rakkautta.

Liisa Ihmemaassa: In a World of My Own

(Haavemaailmassain)

Säveltänyt: Sammy Fain / Sanoittanut: Bob Hilliard / Esittäjä: Kathryn Beaumont

Liisa kuvittelee laulussa In a World of My Own maailmaa, jossa kaikki asiat olisivat ihan päälaellaan. Kissat ja kanit asuisivat taloissa vaatteet päällä, kukat puhuisivat Liisan kanssa pitkin päivää ja puron lörpöttelyä voisi kuunnella. Myös linnut olisivat uudennäköisiä verrattuna oikean maailman lintuihin, ja he olisivat ystävällisiä ja kohteliaita. Liisa toivoo, että asiat voisivat olla oikeasti niin kuin hän kuvittelee: "I keep wishing it could be that way because my world would be a Wonderland." Liisa haaveilee siis pääsevänsä Ihmemaahan. Eräässä säkeitössä Liisa tulee myös maininneeksi, että hän juttelisi kukkien kanssa kun hän tuntisi olonsa yksinäiseksi: "All the flowers - - would sit and talk to me for hours when I'm lonely in a world of my own." Onko Liisa siis yksinäinen kuvitellessaan Ihmemaata, jossa kukat ja purot ja eläimet juttelisivat hänelle? Onko Liisan syvempi toive saada itsellensä ystäviä, tai edes jotain sosiaalista kanssakäymistä, jotta hän ei tuntisi oloaan yksinäiseksi? Haavemaailmassa hänen ei tarvitsisi olla yksin.

Laulussaan In a World of My Own Liisa haaveilee omasta Ihmemaailmastaan, jossa kaikki normaaleina pidetyt asiat olisivat kääntyneet vallan nurinkurin. Liisa haaveilee myös, ettei hänen tarvitsisi olla yksinäinen. Haavemaailmassa hänen ei tarvitisisi olla yksin, koska kaikki elollinen hänen ympärillään osaisi jutella hänen kanssaan.


Siinä oli kymmenen haaveilulaulua. Nyt on teidän aikanne äänestää: mikä näistä kymmenestä laulusta on mielestänne huonoin? Älkää äänestäkö huonointa elokuvaa, vaan huonointa laulua! Kertokaa äänestyskommenteissa myös ihmeessä, jos tämä on huonoin kilpailu ikinä, tai jos olette odottaneet tämän kilpailun näkemistä koko ikänne. Äänestysaikaa on sunnuntaihin asti - mutta enpäs sano mihin sunnuntaihin, jos kiireet yllättävät! :)

When we're together, then the season's bright. 19.

Mahtavaa kosmista voimaa!

IHANAA KESÄLOMAA kaikille lomansa tänään aloittaneille!!!! Ja valmistuneille!!!! Ja koulunsa päättäneille!!!! Lomakauden alkamisen kunniaksi on aika perehtyä toisen Rinki tinki tinkin lukijakyselyn tuloksiin. Huhtikuun alkupuoliskolla kyselin teiltä, mitä Disney-repliikkejä käytätte omassa arkipuheessanne, ja mitkä repliikit elokuvista ovat syöpyneet mieliinne. Vastauksistanne olen koostanut nyt eräänlaisen "parhaat repliikit" -kuvituslistan, jonka tekeminen vei aikaa ja hermoja! Sain nimittäin teiltä todella kattavan määrän Disney-lausahduksia, KIITOS KAIKILLE KOMMENTOIJILLE!!!!! Ilman teitä tätä tekstiä ei olisi!

Tätä puujalkavitsiä kerron usein muille. Ja muut on usein ihan "häh?".

Minä itse olen hirveän huono muistamaan elokuvien vuorosanoja. Laulut muistan hyvin, mutta dialogi jää huonommin päähän. Niinpä minä käytän puheessani valitettavan harvoin Disney-sitaatteja. Kommentoijista löytyi myös pari, jotka eivät Disney-elokuvien vuorosanoja juurikaan puheessaan käytä: "Yleisesti ottaen en kyllä ikinä (juurikaan?) siteeraa leffoja tm, jotenkin se ei vaan tunnu luontevalta" ja "Mä ite käytän aika vähän repliikkejä oikeessa elämässä". Eräs lukija pohti myös, "et jos ei oo ite nähny tai kuullu alkuperäistä versiota, siteeraaminenkin kuulostaa tyhmältä". Molemmat repliikkejä vähän käyttävät muistelivat kuitenkin joitain Disney-vuorosanoja, joita ovat joskus käyttäneet tai joita vain muistivat. Kommentoijissa oli kuitenkin myös henkilöitä, jotka käyttävät paljonkin Disney-sitaatteja, hyvä te! "Kyllähän näitä Disney lainauksia tulee aina silloin tällöin viljeltyä omassa puheessa, yleensä tahallaan mutta joskus myös tahattomasti lipsahtaa.", "Viljelen todella paljon Disney-sitaatteja puheessani, harmi vain, että kovinkaan moni ei niitä ymmärrä!" ja "Disney-aiheisia lentäviä lauseita tulee käytettyä toinen toisensa perään varsinkin sisarusten kanssa!". Eräs kommentoija oli myös huomannut, että "usein jää sen viimeksi nähdyn elokuvan repliikit päälle ja niitä tulee sitten lainailtua siihen asti että katsoo taas jonkun toisen". 

Milloin Disney-repliikkejä sitten käytetään? Suurin osa kommentoijista kertoo käyttävänsä repliikkejä perheenjäsenten kanssa. Disney-lainauksia käytetään esimerkiksi GTA:ta pelattaessa ("Ei pidä tietää minne menee, pitää vain tietää mistä tulee."), paketteja lähettäessä ("sitten paan kirpun pakettiin..."), kävellessä ("Yy, kaa, koo, nee, eteenpäin, kaa, koo, nee."), tulevaisuuden suunnitelmista kertoessa ("vanha ja raihnainen") tai bussia odottaessa ("Siinähän saapuu ja mikä sopisi paremmin kun saavumme Agrabah'an.") Eniten lainauksia käyttöön on löydetty elokuvista Aladdin, Leijonakuningas, Keisarin uudet kuviot, Toy Story, Lilo ja Stitch ja Atlantis. 

Alle olen kerännyt suurimman osan teidän kertomistanne repliikeistä. Pari mainintaa puuttuu kuvista, mutta ne mainitsen lopuksi. Olen yrittänyt hieman järjestellä repliikkejä teemojen mukaan, mutta lajittelu on tehty hyvin lavealla kädellä. En ala käymään läpi kaikkia yksittäisiä lausahduksia ja keksimään niille käyttötarkoituksia, niitä voi jokainen keksiä ihan itse! Mukaan olen muuten soluttanut myös omia lainailujani, mutta en mainitse niitä erikseen.

Ensimmäisessä kuvasatsissa nähdään Disneymäisiä tervehdyksiä. Viimeisestä on hyötyä erityisesti ennustajille.

Seuraavaksi vuorossa on huudahduksia tai toteamuksia, joita etenkin Disnörtit voivat käyttää toisen lajitoverin kohdatessaan. 

Alla olevia repliikkejä voi käyttää eläinten kanssa ollessaan. On se hyvä, jos metsässä vaeltajakaveri tietää, että saappaassasi on käärme. Olivian "Iiisäää!" huutoa ei ehkä kannata käyttää eläinten kanssa, vaan isää esimerkiksi kaupassa huhuillessaan. 

Ruoka on elintärkeää meille ihmisille, ja onneksi alla olevia repliikkejä voi käyttää ruokapöydässä.

Ota omena!

Matkaan lähtiessä tai reissun päällä ollessaan on hyvä tuntea seuraavat vuorosanat: 

Sitten käsitellään ulkonäköasioita. Alla olevia Disney-elokuvien lainauksia voi käyttää puhuessaan jonkun ulkonäöstä, olemuksesta, kotikunnasta tai vaikkapa paikasta jonossa. Ursula antaa myös hyvän vinkin oman olemuksen parantamiseen! 

Seuraavat neljä kohtaa kannattaa opetella ulkoa, sillä ne antavat hyvin nasevan vastauksen toisen esittämiin kysymyksiin:

Disney-elokuvista saa hyviä elämänohjeita, kuten seuraavat: 

Sitten seuraa loput repliikit, jotka eivät sopineet mihinkään yhteiseen kategoriaan. Niitä voi käyttää tietyissä tilanteissa, esim. kerjätessä vanhemmilta rahaa, määrätessä jotakuta (esimerkiksi pikkusisarustaan), jutellessa ystävän kanssa tai lähettäessä paketin postissa. 

Lukijoiden mainitsemat repliikit, joita ei kuvakollaasissa nähty: 

- "Siinähän saapuu ja mikä sopisi paremmin kun saavumme Agrabah'an!" (Henki, Aladdin) (Hyppäsin jotenkin täysin tämän repliikin yli kuvia etsiessäni, anteeksi!) 

- "Ih!" (Stitch, Lilo ja Stitch) (Otin Stitchin huudahduksista vain toisen, Alohan, mukaan.) 

- "Sano se päin pläsiä, muusihousu!" (Nolous, en muista, mistä tämä repliikki on! Varmaan Toy Storysta, ja olisiko Herra Perunapäälle sanottu, mutta kuka sen sanoi?)

- "Mitä sä läähätät jäbä?" (Tätäkään repliikkiä en muista, apua! Mistä se on?)

- "Hampparimies" (Aladdin, Jago ja Jafar) (Missä kohtaa tätä käytetään? En muista ollenkaan!) 

Siinäpäs oli lainauksia kerrakseen! Kiitos vielä kerran kaikille kyselyyn vastanneille! Ajattelin elvyttää blogin instagram-tiliä julkaisemalla näitä Disney-lainauksia yksitellen siellä kesän mittaan. Jos siis haluatte nähdä tai käyttää itsekin näitä kuvia yksittäin, suunnatkaa IG-tilille rinkitinkitinki. Oikein ihanaa kesän alkua kaikille! (Minä olen vielä heinäkuun alkuun asti töissä...)

A very merry unbirthday to you (not me)!

Hyvää syntymäpäivää MINULLE! Tänään juhlitaan minun synttäreitäni, wuhuu! Ikäkriiseilyä ei tämän tekstin kirjoittamisen aikaan ole vielä tullut, jesh. Synttärieni kunniaksi ja tätä pimeää aikaa valaistaakseni ajattelin koota tähän postaukseen hetkiä Disney-elokuvien syntymäpäivistä. Kuinka erilaisia tapoja onkaan syntymäpäiviä viettää!

Syntymäpäiviä ei voisi viettää ilman syntymää. Ensimmäiset syntymäpäivään rinnastamani juhlat ovat siis kastejuhlat tai nimiäiset. Näissä juhlissa suku ja ystävät pääsevät juhlimaan pientä ihmisen alkua. Herkuleksen alussa Olympos-vuorella juhlistetaan Herkuleksen syntymää. Herkuleksen vanhemmat, Zeus ja Hera, ovat todella onnellisia jälkikasvustaan, ja niin näyttää olevan myös suurin osa muista jumalista. Herkulekselle on tuotu kasa antiikin aikaan sopivia lahjoja Troijan hevosesta runsauden sarveen asti, mutta paras lahja taitaa olla isän pilvestä muovaama Pegasos. Juhlat sujuvat iloisissa merkeissä, vaikka tulevan yön tapahtumat pilaavat juhlien huolettoman tunnelman...

Lapsuuden syntymäpäiviin kuului oleellisesti kavereiden kutsuminen juhlapäivää viettämään. Varhaislapsuudessa juhlijat koostuivat sukulaisista, mutta kaverisuhteiden alkaessa muodostua kaverisynttärit pääsivät alkamaan. Minun lapsuudessani synttäreitä vietettiin aina perinteisesti kotona, ja oli todella erikoista, jos juhlat järjestettiin jossain muualla (olen kuitenkin ollut lapsena kavereiden synttärijuhlissa keilahallissa ja McDonaldsissa). Nykyään lasten synttäreitä tunnutaan automaatisesti juhlittavan HopLopeissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Mitkä paineet se aiheuttaakaan vanhemmille! Toy Storyssa meille näytetään mallia, miten perinteisiä kaverisynttäreitä vietetään! Andy juhlii kotona kavereidensa seurassa merkkipäiväänsä, ja pojat kantavat toinen toistaan hienompia lahjoja Andylle. Näemme juhlat Andyn lelujen näkökulmasta, joten emme valitettavasti pääse näkemään Andyn herkkupöytää. 

The Three Caballeros -elokuva rakentuu Akun syntymäpäivien ympärille. Aku saa paketin ystäviltään Latinalaisesta Amerikasta. Paketista paljastuu erilaisia elokuvapätkiä ja kirjoja, ja pääseepä Aku ihan itsekin seikkailemaan Etelä-Amerikassa ystäviensä Panchiton ja Joe Cariocan kanssa. Elokuvan loppupuolella Aku leikkii sokkoleikkiä rannalla olevien kaunotarten kanssa. Ihan samalla lailla minunkin lapsuuteni kaverisynttäreihin kuului erilaiset aikuisten vetämät leikit, kuten juuri sokkoleikki tai pantomiimi.

Syntymäpäivät voivat olla myös inhottava asia. Kaikki eivät halua vanheta vaan säilyä ikuisesti nuorina ja kauniina. (Huom! Omasta mielestäni vanhuudessakin on oma viehätyksensä ja kauneutensa!) Erityisen raskaana 16. syntymäpäivänsä kokee prinsessa Ruusunen. Häntä ahdistaa se, että hän on prinsessa, eikä saa naida metsässä tapaamaansa ensirakkauttaan. Kaikki eivät siis nauti syntymäpäivistään, vaan peräti pelkäävät niiden tuloa!

Aina sukulaiset, ystävät tai tuttavat eivät muista syntymäpäiviä. Tällöin paras tapa juhlia vuosien täyttämistä on ostaa itselleen syntymäpäivälahja! Minäkin olen jo monena vuotena ostanut itse itselleni synttärilahjan, vaikka syntymäpäiviäni ei olekaan vielä koskaan unohdettu. Synttärit on minulle hyvä tekosyy ostaa itselleni jotain hieman kalliimpaa. :) Keisarin uusissa kuvioissa emme pääse näkemään Kuzcon syntymäpäiviä (ellei elokuvan lopussa tapahtuva riemuitseminen johdu synttäreistä), mutta näemme kuinka Kuzco suunnittelee omaa syntymäpäivälahjaansa. Kesäpalatsi uima-altaineen on keisarille sopiva lahja. Harmi vain, että suunnitelmat tuhoavat tieltään kokonaisen pikkukylän.

Parisuhteessa elävillä syntymäpäivät ovat hyvä syy järjestää toiselle hemmotteluilta. Juhlien kunniaksi voi mennä syömään hienoon ravintolaan romanttiselle illalliselle tai vaikka vain katsoa kotisohvalla hyvä elokuva yhdessä. Tähkäpää haluaa 18-vuotis syntymäpäiviensä kunniaksi nähdä taivaalla leijuvat valot eli lyhdyt. Flynn vie hänet järvelle valoja katsomaan, ja Tähkäpään unelman toteutumisesta muodostuu todella romanttinen veneretki.

Miksi juhlia syntymäpäiviä, kun niitä on vain yksi vuodessa? Miksemme alkaisi Ihmemaan väen tapaan juhlia syntymättömyyspäiviä, sillä niitä on vuodessa 364 päivänä! Saisimme juhlia melkein joka päivä! Joten... Hauskaa syntymättömyyspäivää sulle!!!!!!! 

Kenen Disney-hahmon syntymäpäivät sopivat sinun viettämiisi juhliin parhaiten? Juhlitko kavereiden kanssa niinkuin Andy vai oletko kauhistunut ikävuosien lisääntymisestä niinkuin Aurora? ;)

Kai nokkelia, viisaita on ystäviä muita...

Huhtikuussa aloittelin sarjaa, jossa pohdin, kuka on paras hahmo kustakin Disney-klassikosta erikseen. Yleensä kaikissa elokuvissa on joku hahmo, johon kiinnyn elokuvan aikana, oli hahmo sitten hyvis tai pahis, päähenkilö tai sivuhahmo. Tässä sarjassa esittelen omat lempi-hahmoni kustakin klassikosta. Kun olen käynyt kaikki elokuvat läpi, voin julistaa, kuka on paras Disney-hahmo ikinä! (Siis minun mielestäni, kaikillahan on omat mielipiteet.) Nyt sarja saa siis jatkua toiseen osaansa, jee!

The Adventures of Ichabod and Mr. Toad: Rupikonna

The Adventures of Ichabod and Mr. Toad -elokuva esittelee meille kaksi tarinaa, joista lempparini on ehdottomasti Kaislikossa suhisee -kirjan versio. Tässä ensimmäisessä tarinassa Herra Rupikonna saa hirveän autokuumeen. Kuumessaan hän tulee rikkoneeksi lakia, ja hän joutuu siitä hyvästä vankilaan. Herra Rupikonnan moottorikuumetta on todella huvittavaa seurata, sillä hän tekee mitä tahansa päästäkseen auton rattiin. Vaikka en samaistukaan Herra Rupikonnan autokuumeeseen, on hän minulle elokuvan onnistunein hahmo, ja hänen puolestaan pitää peukkuja pystyssä koko elokuvan ensimmäisen osan ajan.

Tuhkimo: Tuhkimo

Tuhkimo on ehdottomasti elokuvansa paras hahmo. Hän on hellä, lempeä ja kiltti nuori nainen, johon katsoja samaistuu helposti. Tuhkimo unelmoi paremmasta huomisesta, ja hänen toiveittensa murtuessa myös katsojasta tuntuu, että kaikki on lopussa. Tuhkimo on ystävällinen erityisesti eläimille, hänen jalkansa ovat tukevasti maassa ja hän on kätevä käsistään. Tuhkimossa muut hahmot jäävät selkeästi vähemmälle huomiolle, ja kaikki heidän tekonsa liittyvät jollakin tapaa Tuhkimoon. Tuhkimo on myös klassisella tavalla kaunis Disney-prinsessa, ja realistisen näköinen.

Liisa Ihmemaassa: Irvikissa

Jostain syystä olen aina pitänyt non sensesta ja abstraktista otteesta eri taidemuodoissa. Irvikissa on oiva esimerkki päättömästä huumorista (heh heh), josta siis pidän. Irvikissa elää Ihmemaassa ja vaikuttaa paikan fiksuimmalta asukilta - vaikka kaikki Ihmemaan olennot taitavat olla päästään sekaisin. Irvikissa osaa muuttua näkymättömäksi ja ilmestyä paikkaan kuin paikkaan silmänräpäyksessä. Hän keksii ihmeellisiä arvoituksia, joihin ei välttämättä löydy vastausta, ja hän vaihtaa puheenaihetta aivan yllättäen. Kysyessään Irvikissalta kysymyksen huomaakin kohta olevansa se, joka kysymykseen on vastaamassa. Tämä kaikki päättömyys on minusta mahtavaa, ja pisteenä iin päälle Irvikissa levittää suunsa ihastuttavaan leveään virneeseen, josta on saanut nimensäkin, ja joka ei voi olla hurmaamatta katsojaa. Jee jee!

Peter Pan: Kapteeni Koukku

Peter Panissa lempihahmoni on ehdottomasti kapteeni Koukku. Koukku on todella hurmaava pahis Disney-pahisten joukossa, sillä hän ei ole ollenkaan pelottava. Koukku kyllä yrittää olla mahdollisimman ilkeä, mutta lopputuloksena on vain huvittavuutta. Erityisen huvittavan hahmosta tekee hänen suhteensa krokotiiliin. Kapteeni Koukkua vainoaa krokotiili, joka on saanut hänestä aikoinaan maistiaiseksi Koukun toisen käden, ja krokotiili haluaisi syödä loputkin tuosta herkkupalasta. Koukku pelkää krokotiiliä suunnattomasti, ja sen ilmaantuessa paikalle piiloutuu monesti apurinsa Simon taakse. Tämä pelko ei varmastikaan nosta Koukun mainetta Mikä-Mikä-Maan julmimpana merirosvona. Kapteeni Koukulla on myös pinttymä Peter Pania kohtaan, eikä hän voi seilata muille apajille (krokotiilista huolimatta), ennen kuin Peter Pan on eliminoitu.

Kaunotar ja Kulkuri: Kaunotar

Kaunotar on todella herttainen cockerspaniel, joka hurmaa minut kerta toisensa jälkeen elokuvassa Kaunotar ja Kulkuri. Minusta on tässä parin vuoden sisällä tullut koiraihminen vanhempieni hankittua itselleen kääpiövillakoiran, ja sen jälkeen olen katsonut myös Disneyn koiraelokuvia aivan toisella tavalla. Kaunottaresta on osattu tehdä hyvin koiramainen ja iloinen koira, ja hänen kehonliikkeensä kertovat (useille) koirille ominaisesta ainaisesta riemusta, väliaikaisesta surumielisyydestä ja ihmisten miellyttämisen halusta. Kaunotar rakastaa ihmisperhettään ja olettaa heidän elämänsä pyörivän vain hänen ympärillään aidon koiran tavoin. Kaunotar pitää rauhallisesta kotielämästä, mutta hän  pitää myös leikkimisestä ja juoksentelusta, ja on hän omalla tavallaan myös hieman seikkailunhaluinen. Lyhyesti sanottuna Kaunotar on täydellinen kuvaus koirasta, ja siksi niin ihana!

Prinsessa Ruusunen: Aurora

Aurora näyttäytyy elokuvassaan vain 18 minuutin ajan, mutta silti pidän hänestä enemmän kuin elokuvan muista hahmoista. Aurora on viaton, luonnollinen ja hetkessä elävä neito, joka ei tiedä olevansa prinsessa. Vaikka hän on elänyt metsän keskellä ja on siinä mielessä maalainen, on hänen viehkoissa kehon liikkeissään jotain ylhäiseen syntyperään vivahtavaa. Ehkä se siniverisyys näkyy liikkeistä läpi. Aurora on hyvin ystävällinen ja kohtelee metsän eläimiä vertaisinaan. Hän on hyvin kiintynyt (haltija)kummitäteihinsä, ja tekisi mitä vain heidän puolestaan. Aurora osaa myös laulaa nätisti. Lisäksi Aurora on mielestäni se kaikkein kaunein Disney-prinsessa kultaisine kutreineen ja siroine kasvonpiirteineen.

101 dalmatialaista: Pongo

Pongo meinaa jäädä 101 dalmatialaisessa muiden, kiinnostavien sivuhahmojen jalkoihin, sillä Pongo on perinteistä, hieman tylsähköä päähenkilötyyppiä. Pongo esiintyy paljon ruudussa elokuvan alkupäässä, keskivaiheilla häntä(äkään) ei juuri näy, mutta lopussa Pongoa näkyy taas vähän enemmän. Pongo vakuuttaa minut puolelleen elokuvan alun perusteella, jossa hän näyttää, kuinka ohjailee ihmislemmikkiään Rogeria. Elokuvan lähtökohta, jossa koira kutsuu ihmistä lemmikikseen, on minusta hulvaton. On myös hauska nähdä, kuinka sopivan kumppanin Pongo osaa Rogerille etsiä, vaikka taitaa koiralla olla hieman oma lehmä ojassa. Pongo on elokuvassa hyvin ystävällinen ja lempeä perheen isä, joka tukee vaimoaan vaikeina hetkinä ja omaa myös omanlaistaan huumorintajua. Pongo on oikeastaan oikea ihanne-aviomies. :)

Miekka kivessä: Merlin

Merlin on viisas tietäjä, joka toimii elokuvassa Miekka kivessä Artturin opettajana ja opastajana. Merlin osaa matkustaa ajasta toiseen, ja elokuvan aikana hän mainitsee monta eri tulevaisuuden keksintöä. Nämä viittaukset tuleviin aikoihin tuovat Merlinin hahmoon hauskuutta. Hauskan hahmosta tekee myös se, että hän yrittää olla totisempi kuin onkaan, ja että hän tulee aiheuttaneeksi sekasortoa ajoittaisella kömpelyydellään. Merlinin vanavedessä kulkeva Arkhimedes-pöllö saa myös monet Merlinin temput naurunalaisiksi. Osaa Merlin silti olla myös se perinteinen viisas tietäjä -hahmo niin halutessaan, ja hän opettaa Artturille tärkeitä oppeja elämästä ja rakkaudesta.

Viidakkokirja: Baloo

Viidakkokirjassa minuun vetoaa eniten rempseä Baloo-karhu. Baloo uskoo työnteon olevan hullujen hommaa: miksi tehdä jotain ikävää, kun luontoäiti tarjoaa kaiken tarvittavan suoraan kämmenelle? Laiskuus ja rentous kuvaavatkin hyvin Baloon luonnetta. Hällä väliä -asenteestaan huolimatta Baloo kiintyy Mowgliin, ja yrittää pitää tästä huolta kunnon ottovanhemman tavoin - mikä ei luonnollisestikaan onnistu Baloon asenteen perusteella. Huolettoman elämänasenteen lisäksi Baloolla on sävelkorvaa ja hän nauttii tanssimisesta sekä tietenkin ruoasta. Baloota voisi kuvitella laiskan luonteensa perusteella itsekkääksi, mutta hän tosiaan yrittää huolehtia kovasti ystävistään, ja elokuvan lopussa tämä lähimmäisenrakkaus näyttäytyy liikuttavalla tavalla.

Aristokatit: Thomas O'Malley

"Oon Abraham de Lacey, Giuseppe Casey, Thomas O'Malley, O'Malley katti vain. Mä synnyin kulkemaan, kierrän maailmaa. Osaan pölyt karistaa ruohomatoltain. Kuljen kujat kaupungin, suosion saan mä ain! - Mä oon valtias teiden ja prinssi kujien, kunkku kulkureiden, mä oon aina kodissain! - Neitosille tarjoilen pikkurilliäin. Enkä elämää sure en, huolta en kanna lain!" Thomas O'Malleyn laulama laulu kertoo hyvin hänen luonteestaan: O'Malley on kulkuri, joka tulee toimeen kaikkien kanssa, ja hän naurattaa naisia aina ehtiessään. Elokuvan aikana tästä kujakatista paljastuu kuitenkin herkempi ja lämpimämpi puoli kuin minkä hänestä laulun perusteella saa. Thomas osaa olla vitsikäs, huolehtivainen ja empaattinen, ja hän osaa laulaa komeasti - vaikka kissa onkin. :)


Oletteko samaa mieltä kanssani näiden kymmenen elokuvan parhaista hahmoista, vai viekö joku muu hahmo paikan teidän sydämessänne? Kertokaa ihmeessä mielipiteenne, lueskelen mielelläni kommenttejanne. :) Olen muuten miettinyt, tekisinkö jonkinlaisen kesäteeman blogiini, mutta en keksinyt mitään tarpeeksi innostavaa. Olen itse juhannukseen asti töissä, joten siihen asti tekstejä pitäisi tulla suht' normaalilla tahdilla (toukokuu oli tekstien määrän suhteen melkoinen pohjanoteeraus, anteeksi). Heinäkuu on minulla taas kiireistä loma-aikaa kesäjuhlien toteutuksen merkeissä, joten silloin saatan ottaa blogiini jonkin pienen "kesäteeman" kuukaudeksi. Katsellaan fiiliksiä ja ehtimistä. Tällaista infoa tähän loppuun.