It's a miracle if you get out alive!

Yksi oleellinen piirre Disney-klassikoissa on, että ne vetoavat katsojien tunteisiin. Klassikoissa käsitellään monia eri tunteita: vihaa, surua, iloa ja naurua. Tunnetilat vaihtelevat kohtauksesta kohtaukseen luoden elokuvista miellyttävän kokonaisuuden. Katsoessani analyyttisesti läpi Disney-klassikoita olen laittanut niistä itselleni ylös, mitkä kohtaukset ovat naurattaneet, pelottaneet tai itkettäneet minua. Aion jakaa kanssanne kaikki kokemani tunnetilat ja tekemäni listaukset. 

Alle olen listannut Disney-klassikoista kaikki kohtaukset, joita katsoessani ihokarvani ovat nousseet pelosta pystyyn tai olen heilutellut käsiäni jännityksen valtaamana. Näitä kohtauksia katsoessaan tekee mieli huutaa elokuvan hahmoille kannustavia sanoja tai muita ohjeita, esimerkiksi "Juokse, juokse!" tai "Älä katso taaksesi!". Pelottavia kohtauksia kerääntyi listalle yhteensä 27. Kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä, vaikka numeroituja ovatkin. Kaikki klassikkojen pelottavat kohtaukset eivät ole listalla, vaan ne itsestäni jännittävimmät. Lue jos uskallat!

HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia!  

1. Päätön ratsumies

Halloween-juhlissa Bronn on kertonut pelottavaa kertomusta päättömästä ratsumiehestä. Ei siis ole ihmekään, että lähtiessään juhlista kotiin pimeän yön selkään Ichabod säikähtää jokaista rasahdusta ja narahdusta. Hyinen tunnelma välittyy katsojaan asti. Lopulta Ichabodin eteen ilmestyy kuin ilmestyykin päätön ratsumies hehkuvasilmäisellä hevosella ratsastaen, ekä ratsumies aio mitään vähempää kuin katkaista Ichabodin pään. Pako jatkuu läpi yön, ja lopulta jää epäselväksi, saako ratsumies Ichabodin kiinni vai ei. Huuuu!

 

2. Facilierin manaamat varjot

Sammakkoprinssi Naveen karkaa ja Tohtori Facilierin pitäisi saada hänet käsiinä voodoo-taikojansa vahvistaakseen. Niin Facilier manaa henkimaailmasta varjo-olentoja avukseen etsimään kadonnutta prinssiä. Varjo-olennot ovat varjoissa kulkevia kammotuksia, joiden "oikea" ruumis on näkymätön. Varjot vain liikkuvat eteenpäin ja kaataavat lyhtyjä, liikuttelevat ilmapallon jäänteitä ja nappaavat sammakon mukaansa. Varjo-olennot ovat minusta todella kammottavia! Ne ovat todella fiksusti keksittyjä tavallisuudessaan (kaikilla meillä on varjo!), mutta silti vahvasti yliluonnollisia. Hui!

3. Ihmeiden aukioon meno

Quasimodo ja kapteeni Phoebus lähtevät varoittamaan Esmeraldaa siitä, että Frollo on löytänyt ihmeiden aukion. Esmeraldan antaman kartan avulla he löytävät ihmeiden aukion salaisen sisäänkäynnin... joka sijaitsee hautausmaalla! Quasimodo ja Phoebus astuvat sisään hauta-arkkuun, joka johtaa heidät Pariisin alla risteileviin katakombeihin, jotka on koristeltu pääkalloilla. Voiko pelottavampaa yhdistelmää kuvitella? Kaiken lisäksi tuntuu siltä, että miesten ympärillä olevat luurangot tarkkailevat heidän kulkuaan...

4. Hydra

Herkules pelastaa kaksi pientä poikaa kivijärkäleen alta ja tulee samalla vapauttaneeksi kulun Hydran luolaan. Ei mene kauaa, kun julman näköinen Hydra astelee pimeydestä valoon. Herkuleksen ei auta muu kuin ruveta taistelemaan hirviötä vastaan, ja miehen voitto näyttää helpolta. Hydran katkaistusta kaulasta kasvaa kuitenkin tilalle kolme kaulaa hirvittävine päineen! Herkules yrittää tuhota hirviötä, mutta hydran päitä ilmestyy taistelutantereelle koko ajan vain lisää! Taistelu vaikuttaa toivottomalta ja ylivoimaiselta, ja hydra on todella pelottava peto! En voi mitään sille, että aina kohtausta katsoessani alan jännittää tosissani Herkuleksen onnistumisen puolesta.

5. Topin ja Tessun karhu

Topin ja Tessun loppuhuipennuksessa Tessu jahtaa Topia pitkin luonnonsuojelualuetta isäntänsä kanssa. Topi karistaa Tessun perästään juoksemalla vihaisen karhun ohi, ja karhu hyökkää silmänräpäyksessä Tessun ja tämän isännän, Aatu Remusen kimppuun. Topi kerkeää jo huokaista helpotuksesta, mutta ei pysty katsomaan, kuinka hänen vanha ystävänsä jää altavastaavaksi karhun edessä. Niin Topi hyökkää karhun päälle, ja massiivinen karhu lähtee jahtaamaan Topia läpi metsän ja kallioiden. Elokuvan aggressiivinen karhu on aiheuttanut minulle monet painajaiset yhdessä toisen vastaavan, Hopeanuoli-sarjan Akakaputo-karhun kanssa. Näiden animaatiokarhujen takia olen aina kauhuissani, jos kävelen metsässä yksin maaseudulla - enhän vain herätä nukkuvaa karhua!

6. Hornansarven ensiesiintyminen

Dallben on juuri kertonut Taranille, että Hornansarvi himoitsee Hennikki-possua itselleen possun näkijänlahjojen takia. Dallben lähettää Taranin piilottelemaan Hennikkiä metsän pimentoon. Pojan ja possun kävellessä pois maatilalta kamera siirtää huomionsa synkkään linnaan, jossa näemme sarvipäisen hahmon takaapäin hautomassa julmia suunnitelmiaan. Hornansarvi seisoo suuren luurankokasan vieressä suunnitellen herättävänsä luukasat henkiin yksityisarmeijakseen. Kamera siirtyy kuvaamaan Hornansarven jalkoja, ja alkaa pikkuhiljaa siirtyä ylemmäs ja ylemmäs hahmoa pitkin, kunnes lopulta pysähtyy Hornansarven julmaan, rujoon naamaan. Lyhyen esittelykohtauksen piinaavaa tunnelmaa lisää Hornansarven käheä, kuiskaileva ääni. Kaiken lisäksi lopussa Hornansarvi tuntuu lähenevän aina vain lähemmäs ja lähemmäs kameraa, eli lähemmäs ja lähemmäs pöksyissään vapisevaa katsojaa! Hui!

7. Maurice metsässä susien jahtaamana

Maurice koittaa päästä metsän kautta oikoreittiä keksijäkokoukseen puunpilkkojaansa esittelemään. Jo Mauricen hevosen Philippen reaktioista tiedämme, että oikoreitille lähtö oli väärä valinta. Metsä vain synkkenee synkkenemistään ja katsoja tietää, että jotain pahaa tulee tapahtumaan! Ei aikaakaan, kun metsästä alkaa kuulua susien ulvontaa. Tilanne tuntuu kestettävältä niin kauan kuin Philippen nopeat jalat ovat vanhan miehen apuna. Philippe kuitenkin pillastuu ja karkaa jättäen Mauricen aivan yksin metsään susien armoille! Tässä kohdassa elokuvaa minua alkaa aina jännittää ihan kauheasti, ja kauhistuttaa, kerkeääkö Maurice varmasti turvaan susien hampailta!

8. Kenai ja Koda pakenevat Denahia laavakentillä

Raivostunut Denahi jahtaa kahta karhua, joista toisen luulee tappaneen veljensä. Katsoja tietää, että Denahi on karhujen perässä, mutta silti hänen hyökkäyksensä laavakentällä tulee aivan yllätyksenä. Koda ja Kenai kävelevät rauhassa mutta varovasti kentällä, kun maanraoista nousevien huurujen seasta hyökkää yllättäen mies keihään kanssa. Kenai ja Koda lähtevät pakoon, mutta he eivät näe, missä Denahi menee höyryjen takia. Samaan aikaan maan alta purkautuu ilmaan laavapurkauksia, joita karhujen pitää myös väistellä. Kohtauksessa jännitys on huipussaan!

9. Naamiomies jahtaa Big Hero 6:sta

Hiro ja Baymax ovat jäljittäneet mikrobotit satamaan, jossa he näkevät naamiomiehen saapuvan mereltä aavemaisesti rantaan. Baymaxin yllätyshyökkäyksen naamiomiehen päälle tulee pilaamaan Honey Lemon, GoGo, Fred ja Wasabi, jotka ovat nähneet Hiron ja tulevat huolestuneena katsomaan, mitä hän tekee yksin pimeässä. Naamiomies huomaa kuusikon ja hyökkää mikrobottien avustuksella näiden kimppuun. Kuin ihmeen kaupalla nuoret pääsevät karkuun Wasabin pienellä autolla, mutta naamiomies lähtee jahtaamaan heitä. Pakojahti San Fransokyon pimeillä kaduilla on todella jännittävää katseltavaa, eikä pakokaan loppujen lopuksi pääty ihan siten kuin mitä odottaa.

10. Hennikin kaulankatkaisu -yritys

Hornansarvi on vanginnut Taranin ja ennustajapossu-Hennikin. Hornansarvi käskee Tarania pyytämään Hennikin ennustamaan hiidenpadan sijainnin saadakseen padan itselleen. Taran ei tähän kuitenkaan suostu, koska ei halua antaa Hornansarven käsiin mahtavaa taikakalua. Niinpä Hornansarvella ei ole enää käyttöä Hennikille, ja hän kutsuu pyövelin katkaisemaan possun kaulan. Possu kiljuu kauhuissaan, ja Tarania pidetään kiinni, ettei hän pääse possun ja kirveen väliin. Pari sydämentykytystä kerkeää jännittää, ennen kuin Taran laukaisee tilanteen riistäytymällä pitelijänsä käsistä ja lupaamalla hirmuvallitsijalle auttavansa Hennikkiä ennustamaan.

11. Monstron hyökkäys

Monstro on kammottava jo hänen kaapatessaan Pinocchion vatsaansa. Ei voisi uskoa, että valas muuttuu vielä pelottavammaksi, mutta näin vain käy. Monstro vallan hurjistuu, kun Pinocchio saa hänet aivastamaan tulipalon avulla. Voi vain kuvitella Monstron tuohtumuksen, kun hän näkee harmittavan aivastuksen lisäksi ruokansa pakenevan vatsastaan. Pakkohan sen perään on lähteä! Pinocchio ja Geppetto koittavat soutaa kauheaa vauhtia lautallaan kohti kallioiden suojassa olevaa poukamaa, mihin suurikokoinen Monstro ei pääse. Monstro kuitenkin pyörii kaikkialla lautan ympärillä: hirveä valas hyppii lautan yli ja koittaa puskea sen kumoon veden alta sukeltaen. Minusta kaikissa elokuvissa hirveimpiä ovat kohtaukset, joissa tietää, että vedenpinnan alapuolella vaanii joku peto, ja se tulee kohta pinnan yläpuolella pyydystämään avuttomia uijia tai soutajia.... Äääää! Kohtaus on melkein liian pelottava katsottavaksi!

12. Hirviön ja Mauricen ensikohtaaminen

Maurice on päässyt susia karkuun, ja lumotut esineet ovat vastaanottaneet hänet lämpimään linnaan. Mauricen nauttiessa olostaan takan edessä yhtäkkiä käytävästä käy viima, joka puhaltaa lämpimän tulen sammuksiin. Ovelle ilmestyy hyvin pelottavan hahmon ääriviivat. Sieltä saapuu talon herra, Hirviö. Lumotut esineet piiloutuvat maton alle piiloon Hirviön vihaa. Jos linnan henkilökunta pelkää linnan herraa, ei ole ihmekään, että Maurice tutisee peloissaan. Hän kurkkaa olkansa yli, mutta ei näe missään ketään. Hän kurkkaa toisen olkansa yli - ja ÄÄÄÄK! Siinä Hirviö jo on, ihan kiinni hänessä! Varjoissa pysyttelevä Hirviö tarttuu Mauricea niskasta kiinni ja raahaa hänet linnan tyrmään. Vaikka Hirviöstä tulee myöhemmin elokuvassa ihana ja kiltti hahmo, on hänen ensikohtaamisessaan Mauricen kanssa aineksia kauhuleffoista!

13. Shabor ja Kala puumajassa

Kala löytää puumajasta suloisen vauvan, Tarzanin, jonka kanssa hänellä synkkaa heti. Gorilla ja vauva tutkivat toisiaan, eivätkä meinaa huomaa ollenkaan katonrajassa heiluvaa kelta-valko-mustaa hännänpäätä... Äkkiä Sabor hyökkää gorillan niskaan tarkoituksenaan saada vauva parempiin suihin. Kala lähtee kuitenkin vauva kainalossaan pakoon leopardi kannoillaan, ja pako jatkuu läpi puutalon. Sabor yrittää napata vauvan, sillä suuressa gorillassa olisi hänelle liikaa haastetta. Kala taas yrittää suojella vauvaa Saborilta. Jännittävässä kohtauksessa on myös huvittava elementti, sillä Tarzan-vauvalla ei ole aavistustakaan häntä vaanivasta vaarasta, vaan hän vain jokeltelee ja naureskelee sinkoillessaan paikasta toiseen.

14. Hauki jahtaa kala-Arttua

Merlin opettaa Artulle maailmanmenoa, ja eräällä oppitunnilla hän taikoo itsensä ja Artun kaloiksi. Arttu opettelee uimaan oikeinpäin, eikä meinaa huomata suurta haukea, joka ui hänen vanavedessään. Lopulta Arttu huomaa hauen ja lähtee uimaan tätä hurjana karkuun. Hauki on todella julman näköinen eikä anna millään periksi vaan jahtaa ja jahtaa Arttua ympäri vallihautaa. Arttu yrittää tehdä "Arielit", ja ui kettingin läpi, johon suuri hauki takertuu. Hauki ei kuitenkaan ole uinut tarpeeksi kovaa, ja pääsee kettingistä helposti irti. Arttu-kala on sillä välin kerennyt piiloutua, ja hauki etsii suupalaansa polttavilla silmillään. Arttu yrittää käyttää älyään päihittääkseen voimakkaan kalan, mutta hauki tuntuu jyräävän kaiken allensa eikä Artulla tunnu olevan mitään mahdollisuuksia selviytyä! Ääää!

15. Monitoimihatun tulevaisuus

Riemukkaassa Robinsonin perheessä liikutaan eri ajoissa, ja jopa parissa erilaisessa vaihtoehtotodellisuudessa. Kaikkein hirvein näistä vierailukohteista on tulevaisuus, jossa ihmisiä hallitsevat monitoimihatut. Aiemmin niin valoisena näytetty tulevaisuus on muuttunut harmaaksi, teolliseksi kaupungiksi, jossa ihmiset kulkevat zombeina monitoimihattujen ohjatessa heidän toimintojaan. Tämä apokalyptinen maailma olisi muutenkin jo hirveä, mutta elokuvassa näytetään, kuinka aiemmin niin ystävälliset Robinsonin perheen jäsenet yrittävät hattujen ohjeistuksesta tuhota Laurin! Jos olisin ollut lapsi elokuvan ensimmäistä kertaa nähdessäni, olisi nämä "yhtäkkiä" ilkeiksi muuttuneet perheenjäsenet varmasti aiheuttaneet minulle painajaisia! Aikuisenakin kohtaus saa minussa aikaan inhon väreitä. Hyi.

16. Liuhu-lepakko

Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyy Liuhu-lepakko, joka on elokuvassa pääpahiksen hauskaksi tarkoitettu kätyri. Parissa kohtauksessa Liuhu onnistuu kuitenkin säikyttämään katsojan yllätyselementin turvin. Ensimmäinen säikähdys tulee heti elokuvan alussa. Herra Leikinheimo on viettämässä rauhallista iltaa lapsensa Olivian kanssa, kun ikkunan takaa kuuluu ääniä. Olivia ehtii juuri piiloutua kaappiin, kun sisään pöllähtää Liuhun hirvittävä naama, ja lepakko kidnappaa herra Leikinheimon. Huu! Toisen kerran Liuhu onnistuu säikäyttämään katsojan, kun Basil, Watson ja Olivia ovat lelukaupassa etsimässä johtolankoja Ratiganin jäljille. Tyttö menee kurkkaamaan lelulastenvaunuihin, miten suloinen vauva siellä onkaan, mutta vaunuista päänsä esiin työntää taas kauhea Liuhu! Huu!

17. Man returns -kappale

Bambin jo aiemmin katsonut tietää, mitä niityllä tulee tapahtumaan. Jos tulevaa tapahtumaa ei kuitenkaan tiedä, voi sen aavistaa mahtavasti sävelletystä musiikista. Frank Crurchill on säveltänyt aivan uskomattoman jännittävän taustamusiikin jännittäviin kohtauksiin, jossa ihmisiä on lähellä. Musiikin kuullessani minä ainakin tarraan tiukemmin kiinni penkistäni ja odotan kauhulla tulevaa, oli se sitten niitylle meno, koirien saapuminen tai alkava tulipalo.

18. Facilierin loppu

Tohtori Facilier on velkaa ystävilleen henkimaailmaan, ja kun voodoo-tohtorin viimeinen suunnitelma velkansa takaisin maksamiseksi menee pieleen, suuttuvat henget tosissaan. Hautausmaan haudoista alkaa nousta voodoo-nukkeja ja ilmassa lentelee erilaisia henkiä. Tohtori Facilierin anelut eivät auta, ja lopulta tohtori kiskotaan omaan hautaansa - kirjaimellisesti!

19. Ariel meinaa muuttua polyypiksi

Ariel ei saa suudeltua prinssi Ericiä kolmannen päivän auringonlaskuun mennessä. Niin Ariel muuttuu merenneidoksi, ja Ursula saa hänen sielunsa itselleen. Ursula vie Arielin syvälle merenpohjaan, jossa Ariel alkaa muuttua noidan taian takia polyypiksi, eräänlaiseksi kasvin ja eläimen sekoitukseksi. Arielin muodonmuutos on todella karmivaa katsottavaa! Puoliksi jo polyypiksi muuttunut Ariel näyttää merenpohjassa todella riutuneelta, jopa luurankomaiselta itseltään. Näky saa minun puntit tutisemaan pelosta!

20. Herkules Manalassa

Megara on kuollut, ja hänen sielunsa on joutunut Manalaan kuolleiden virtaan. Herkules päättää pelastaa Megaran hinnalla millä hyvänsä, ja hyppää alas virtaan etsimään rakastamansa naisen sielua Hadeksen myhäillessä julmasti kallion kielekkeellä. Hades tietää, että Herkules on kohdannut nyt tuomionsa ja tulee kuolemaan pelastusyrityksessä. Katsojatkin näkevät, kuinka Herkules veto vedolta muuttuu vanhemmaksi ja vanhemmaksi kuolleiden yrittäessä tavoitella häntä joukkoonsa. Ei hän millään voi selviytyä- vai voiko? Kuin ihmeen kaupalla Herkules saa Megaran pelastettua ja vie hänet takaisin jyrkänteen reunalle Hadeksen hämmästykseksi. Hades yrittää pyytää Herkulekselta anteeksi tekojaan, mutta tulee koskeneeksi samalla Megaran sieluun. Tätä Herkules ei siedä, ja hän lyö Hadeksen alas kuolleiden virtaan. Hadeksen takia Manalaan päätyneet kuolleet sielut päättävät kostaa herralleen, ja he tarttuvat Hadeksesta tiukasti kiinni ja vetävät tämän alas virtaan mukanaan.

21. Basilin ja Ratiganin lopputaistelu

Basil on seurannut Ratigania Big Benin sisään, ja kellotornissa Ratigan raivostuu täydellisesti suunnitelmiensa ja pakonsa epäonnistumisesta. Hän ei enää pysty ylläpitämään hiirimäistä ulkokuortaan, vaan päästää todellisen, raivoavan rottamaisen itsensä tulevan esiin. Raivohullu Ratigan lähtee jahtaamaan Basilia pitkin kellon koneistoa, eikä heiveröisellä Basililla näytä olevan mitään mahdollisuuksia isokokoista, väkivaltaista rottaa vastaan. Tämä kohtaus sai minut näkemään painajaisia lapsena!

22. Huvitusten saari

Huvitusten saari vaikuttaa lapsen unelmapaikalle: siellä saa tehdä mitä haluaa, ja koko saari on täynnä uskomattomia huvipuistolaitteita ja muita kiellettyjä huvituksia. Mikään ei kuitenkaan ole miltä näyttää, ja Huvitusten saarellakin on nurja puolensa... Siellä huvittelevat huonokäytöksiset pojat muuttuvat nimittäin aaseiksi! Lampunsydämen muuttuminen aasiksi on hirvittävää kuultavaa, ja muutoksen kauhut näemme Lampunsydämen varjosta ja Pinocchion järkyttyneestä ilmeestä. Muutoksesta on näin tehty varmasti vieläkin dramaattisempi ja hirveämpi, kun emme sitä suoraan itse näe. Myös saarella työskentelevät, aaseja laatikoihin lastaavat gorillamaiset, tummat työntekijät ovat todella pelottavia!

23. Hoitokortiton Baymax

Saatuaan selville naamiomiehen salaisuuden Hiro suuttuu, ja haluaa vain tuhota edessään seisovan miehen. Niinpä hän poistaa Baymaxista Tadashin siihen laittaman hoitokortin, ja robottiin jää jäljelle vain Hiron ohjelmoima taistelukortti. Hellästä ja hoivaavasta Baymaxista muuttuu hetkessä julma, aivoton tappokone, jonka ensisijaisena tehtävänään on tuhota kohde, joka tällä hetkellä on naamiomies. On kauheaa nähdä, miten äsken niin ystävällinen ja hauska Baymax raivoaa silmät punaisina, eikä Big Hero 6:n jäsenet pysty tekemään silmittömälle tuhovimmalle mitään! Hui!

24. Jafar muuttuu käärmeeksi

Aladdin on rynninyt Jafarin valloittamaan palatsiin pelastamaan päivän, mutta tehtävä ei olekaan niin helppo kuin miltä se kuulostaa. Jafar toivoo Hengeltä olevansa mahtava taikuri, ja saamiensa voimien myötä muuttaa itsensä jättiläiskäärmeeksi. Jättiläiskäärme on todella pelottava monen metrin pituisine myrkkyhampaineen ja musertavine voimineen, eikä punainen värikään saa käärmettä yhtään ystävällisemmän näköiseksi - päinvastoin. Käärme itsessään on pelottava, mutta on myös pelottavaa katsoa, miten Jafar muuttuu käärmeeksi. Yhtäkkiä vallan anastaneen sulttaanin suusta putkahtaa esiin kaksihaarainen kieli ja kaikki kasvojen piirteet vääristyvät matelijamaisiksi. Ei voi muuta kuin ihailla Aladdinin urheutta taistella moista kauhistusta vastaan!

25. "Nyt on vastassa Pahatar, prinssi, ja kaikki helvetin voimat!"

On jännittävää seurata, kuinka Ruususen haltijatarkummit Flora, Fauna ja Ilomieli hipsivät pitkin Pahattaren linnan käytäviä etsien prinssi Philippiä. Haltijatarkummit väistelevät Pahattaren julmannäköisiä kätyreitä, ja kohtauksessa jännitys on todellakin huipussaan! Eikä se jännitys tästä hipsimisestä paljon vähene, sillä prinssin liityttyä haltijattarien seuraan Pahatar hoksaa ulkopuoliset ja lähettää kaikki voimansa saadakseen prinssin takaisin vankilaan. Niin Philip, Fauna, Flora ja Ilomieli pakenevat linnasta taikojen ja kätyrien nuolien räiskyessä heidän ympärillään. Katsoja ei kuitenkaan pääsee huokaamaan helpotuksesta nelikon päästyä pakoon linnasta, sillä Pahatar taikoo itsensä Ruususen linnan ja prinssin väliin. Siinä hän taikoo itsestään ylitsepääsemättömän esteen: jättimäisen lohikäärmeen! Ääääk! Nyt on prinssillä todellakin kaikki pahan voimat vastassaan!

26. Jaguaari johtaa Hoppsia ja Wildea

Nick ja Judy menevät kuulustelemaan Herra Bigin autonkuljettajaa sademetsäkortteliin. Jaguaari-kuljettaja on juuri avaamassa ovea Nickille ja Judylle, kun jotain outoa tapahtuu. Jaguaari muuttuu villiksi! Villiintynyt kuljettaja näkee ketussa ja pupussa vain ruokaa itselleen, ja hän lähtee jahtaamaan parivaljakkoa pitkin märkää korttelia. Judy ja Nick juosevat minkä tassuistaan pääsevät, mutta jaguaari on heitä nopeampi. Kohtauksen pelottavuutta ei yhtään vähennä se, että pakojahti tapahtuu yöllä muutenkin niin hämärässä sademetsäkorttelissa.

27. Bellen pakenee susia

Belle saa tarpeekseen Hirviön tulisesta temperamentista ja karkaa linnasta lumiseen metsään. Metsässä vaanii meille jo niin tutut (ja pelottavat) sudet, jotka lähtevät seuraamaan Belleä hyvin nopeasti. Belle yrittää ratsastaa Philippellä järven yli, ja onnistuukin karistamaan muutaman suden murtuviin jäihin, mutta lopulta isokitaiset sudet onnistuvat piirittämään hänet. Belle yrittää puolustaa itseään ja Philippeä maasta poimimallaan pitkällä kepillä, mutta puu ei pitkään susien teräviä hampaita pidättele. Jännitys ja kauhu on huipussaan, kun susi valmistautuu hyppäämään Bellen päälle...! Hui!

Huijui, siinä oli jännitystä kerrakseen! Mitkä ovat teidän mielestänne pelottavimpia ja jännittävimpiä kohtauksia Disney-klassikoissa? Jäikö listaltani puuttumaan joku über-jännittävä kohtaus? Entä onko joku minulle pelottava kohtaus teille ihan helppoa katseltavaa?

Zero to hero just like that!

Vuonna 2012 aloittamani Disney-klassikkojen katseluprojekti on tullut päätökseen. Olen katsonut kaikki listallani olevat 55 Disney-klassikkoa (Yhdysvaltojen lista + Aivan villit). Klassikoita katsoessani kiinnitin huomiota viiteen eri kohtaan, joiden perusteella elokuvat arvostelin: oliko elokuvan juoni mielenkiintoinen, olivatko mahdolliset laulut hyviä, oliko elokuvan visuaalinen puoli onnistunut, pystyikö hahmoihin samaistumaan ja aiheuttiko elokuva minussa jotain tunteita. Jokaisesta kohdasta annoin elokuvalle 1-5 pistettä, ja pistemäärien perusteella olen sitten järjestänyt klassikot paremmuusjärjestykseen. Olen pyrkinyt olemaan pisteytyksessä aina tasapuolinen, mutta voihan se olla, että vuonna 2012 minulla oli hieman eri kriteerit antaa jollekin elokuvalle vaikka musiikista nelonen kuin vuonna 2015. Disney-klassikoiden laittaminen numerojärjestykseen yllätti osin minutkin: jotkut elokuvat sijoittuivat korkeammalle kuin odotin, ja joistakin tuntuu, että ne ovat liian kaukana kärjestä.

Arvoisat lukijat, haluan jakaa kanssanne mielipiteeni ja listata Disney-klassikot paremmuusjärjestykseen. Olen jakanut listan kolmeen osaan (sillä haluan vielä selittää jotain elokuvista), ja aloitan listan huonoimmista Disney-klassikoista. Aaah, sanat "Disney" ja "huonoin" eivät sovi samaan lauseeseen!!!! :,( Joidenkin elokuvien täytyy kuitenkin aina olla listan häntäpäässä, halusi sitä tai ei. Haluan vielä muistuttaa, että tämä on minun TOP55-klassikot listani, eikä mikään yleisöäänestyksen perusteella toteutettu TOP-lista. Joten jos lempiklassikkonne löytyy listan pohjalta, niin... voi voi! :)

55. Aivan villit

Vielä pari viikkoa sitten jos minulta olisi kysytty huonointa Disney-klassikkoa, olisin vastannut sen olevan joku sota-ajan pakettielokuvista. En olisi arvannut, että Aivan villit vie tiensä aivan pahnan pohjimmaiseksi. Toisaalta se ei ole ihmekään, sillä Aivan villithän ei ole Walt Disney Animation Studiosin tekemä, vaan sitä on vain levitetty ja markkinoitu Disneyn nimellä. On siis ihan oikein tällaiselle "wannabe-Disneylle" joutua listan alimmaiseksi. :) Suurin pettymys minulle elokuvassa on sen tökerö tietokoneanimaatio, joka ei todellakaan vastaa Disneyn yleistä animaatiolaatua. Elokuvan hahmot jäävät kaukaisiksi, ja ne murjovat liikaa vitsejä jättäen herkät hetket minimaalisiksi. Aivan villien juoni on ihan ok, mutta siihen se sitten jääkin. En voi siis suositella tämän elokuvan katsomista.

54. The Three Caballeros

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

The Three Caballeros on Disneyn sota-ajan elokuvista kaikista huonoin. Sota-ajan pakettielokuvat erottuvat muusta klassikkojoukosta selkeästi huonoutensa takia. Toisen maailmansodan aikaan Disneyn studioilla ei mennyt taloudellisesti hyvin, joten he halusivat tuottaa elokuvia halvalla ja nopeasti. Muiden pakettielokuvien tavalla The Three Caballeros pitää sisällään monta lyhyttä animaatiopätkää, jotka tässä elokuvassa on yritetty sitoa toisiinsa Akun syntymäpäivien vietolla. Elokuvassa parasta on sen musiikki, ja laulut The Three Caballeros ja You Belong to My Heart alkavat soimaan aina kappaleiden nimet kuullessani päässäni. Animaatiokin on ihan onnistunutta. Elokuvan alku vaikuttaa lupaavalta, mutta loppua kohti elokuva alkaa muuttua sekopäisemmäksi, ja tämä sekopäisyys jää valitettavasti lopulliseksi mielikuvaksi The Three Caballerosista.

53. Saludos Amigos

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Saludos Amigos on The Three Caballeros -elokuvan "ensiosa", sillä molemmat elokuvista kertovat Etelä-Amerikan menosta. Saludos Amigosissa esitelläänkin Perua ja Brasiliaa sekä maiden elämäntyyliä, ja elokuvaa katsoessa tulee olo, että katsoisi opetusvideota. Saludos Amigos on opettavaisuudestaan huolimatta himpun verran The Three Caballerosia parempi, sillä se jättää sekoilut välistä - vaikka huumoria elokuvasta toki löytyy. Saludos Amigos -elokuvassa on ainoastaan yksi mieleeni soimaan jäänyt kappale: elokuvan nimikkolaulu Saludos Amigos. Elokuva on kuitenkin liian jaksottainen ja liian opettavainen viihdyttääkseen minua. 

52. Make Mine Music

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Make Mine Music on kuin Fantasia 2, mutta klassisen musiikin sijaan animaatiot on tehty viihteelliseen musiikkin - tosin osa lauluista on tehty nimenomaan elokuvaa varten. Make Mine Musicissa on kymmenen lyhyttä tarinaa, jotka kaikki on tehty erilaisilla animaatiotyyleillä ja osa jopa kokeilevaa visuaalista puolta hyväksikäyttäen. Osa Make Mine Musicin animaatiopätkistä on todella tylsiä, mutta joitakin taas seuraan mielelläni, kuten Pekkaa ja sutta sekä Alice ja Johnny -hattujen rakkaustarinaa. Pari hyvää tarinaa ei kuitenkaan riitä pelastamaan muuten tylsää elokuvaa. 

51. The Adventures of Ichabod and Mr. Toad

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

The Adventures of Ichabod an Mr. Toad -elokuvassa päästään syventymään hahmoihin ja tarinoihin paremmin kuin monessa muussa sota-ajan elokuvassa, sillä kyseinen elokuva sisältää vain kaksi tarinaa useiden sijaan. Kummankaan tarinan henkilöhahmot eivät kuitenkaan ole mitään hirveän samaistuttavia tyyppejä, sillä herra Rupikonna on vähän liian intensiivisesti innostuva teknisistä vempaimista ja Ichabod (Iisoppi) haluaa elää laiskaa elämää muita hyväksikäyttäen. Elokuvassa on pari hyvää laulua, kuten The Merrily Song ja Katrina. Elokuvan animaatio vaihtelee todella paljon kohtauksesta toiseen, ja hahmojen ja ympäristön mittasuhteet heittelevät välillä huomattavan paljon. The Adventures of Ichabod and Mr. Toad on viihdyttävää seurattavaa juonensa puolesta, mutta kaikissa muissa osa-alueissa elokuva kaipaisi paljon kohennusta! 

50. Melody Time

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Melody Time sisältää seitsemän erilaista animaatiopätkää, jotka kaikki on tehty musiikkiin sopiviksi. Melody Timen animaatiopätkät ovat mielestäni iskevämpiä kuin vastaavanlaisen Make Mine Musicin. Melody Time on hyvin periamerikkalainen elokuva cowboyneen ja Johnnyt Appleseedeineen. Elokuvan laulut eivät ole ollenkaan jääneet soimaan päähäni, mutta elokuvassa on ihan hyvä animaatiotyyli (vaikka se vaihteleekin tarinasta toiseen), animaatioiden juonikuviot ovat hyviä ja hahmot mielenkiintoisia. Monta lyhyttä tarinaa sisältävä elokuva ei kuitenkaan pärjää klassikoille, joissa vajaan parin tunnin ajan keskitytään vain yhteen tarinaan ja rajatumpaan hahmojoukkioon.

49. Dinosaurus

Dinosaurus ei ole päässyt Suomen Disney-klassikkolistalle, mutta se on kyseisellä listalla Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissakin Dinosaurus on lisätty klassikkolistalle jälkikäteen, ja minusta tämä lisäys olisi voitu jättää tekemättä. En pidä ollenkaan elokuvan animaatiotyylistä. Tietokoneanimaatio ei ole elokuvan tekemisaikaan kerennyt kehittyä vielä nykyiseen loistoonsa, ja animointi näyttääkin elokuvassa todella kököltä. Dinosauruksen taustat on kuvattu oikeassa luonnossa, ja hienostihan tuo luonto ja tietokonedinosaurukset on saatu yhdistettyä. Dinosauruksen hahmot jäävät melko yksiulotteisiksi ja tylsiksi samoin kuin elokuvan juonikin, joka muuten muistuttaa liikaa Maa aikojen alussa -elokuvan juonta. Dinosauruksessa ei ole myöskään yhtään laulettua laulua, joten elokuva ei saa minulta musiikkipisteitä ollenkaan. Ainoa plussa Dinosaurukselle tulee elokuvan aiheuttamista tuntemuksista, sillä hurjat carnotaurukset saavat ainakin minun verenkiertoni hyytymään jännityksestä. 

48. Pennitön ja suruton

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Paras sota-ajan pakettielokuvista on mielestäni Pennitön ja suruton. Elokuvassa on mielestäni yllättävän hyvät laulut, joista mieleeni ovat jääneet ainakin Läimäyttämällä, Fii faa foo fum ja My, what a happy day. Pennitön ja suruton pitää sisällään kaksi tarinaa, joten juoneen ja hahmoihin keskitytään enemmän kuin vaikkapa Make Mine Musicissa. Jaakko ja taikapapu -tarinan hahmot ovat  jo ennestään tutut Mikki, Hessu ja Aku, joten heihin katsoja on luultavasti tutustunut jo etukäteen. Pidän myös viattoman Bongo-karhun tarinasta. Tunteita koskettavasta näkökulmasta elokuva jättää katsojan kylmäksi, ja tarinoita toisiinsa yhdistävä Edgar marionettinukkeineen on minusta turha. Ja ne nuket ovat sitä paitsi hieman pelottavia!

47. Fantasia

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Fantasia on valitettavasti liian taiteellinen elokuva minun makuuni, ja se on siksi päätynyt klassikkojen TOP55-listan loppupuolelle. Pidän kyllä klassisesta musiikista, mutta Fantasiaa katsoessa saa yliannoksen taidetta. Elokuvan voikin katsoa vain tietyssä mielentilassa, ja parhaimmillaan se olisi varmasti teatterissa, jossa elokuvan keskellä oleva väliaika voitaisiin oikeasti pitää. (Tosin eihän mikään estä sitä väliaikaa pitämästä kotisohvallakin...) Fantasian eri musiikkikappaleiden aikana nähtävien animaatioiden taso vaihtelee paljonkin, mutta yleisesti ottaen animaatio on kaunista katsottavaa. Pidän eniten elokuvan juonellisista animaatioista, kuten Noidan oppipojasta ja Tuntien tanssista. Walt Disney oli todella innostunut Fantasian tekemisestä, mutta valitettavasti miehen innostus ei välity minuun asti.

46. Atlantis

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Minä en ole koskaan tykännyt Atlantiksesta. Elokuvan juoni on kyllä hyvä ja jännittävä, mutta muuten elokuva tuntuu minusta siltä, kuin se olisi vain nopeasti hutaistu kasaan. En pidä ollenkaan Atlantiksen animaatiotyylistä. Elokuvassa näkyvät tietokoneella tehdyt efektit ovat vaikuttavan näköisiä, mutta itse hahmojen ja ympäristön desingn on mielestäni epäonnistunut. Atlantiksen hahmokavalkaadi on todella suuri, ja koska kaikkiin hahmoihin on haluttu tutustua elokuvassa edes jossain määrin, ei yksittäisen hahmon ruutuaika jää pitkäksi. Niinpä hahmot jäävät minulle etäisiksi, vaikka elokuvan pahiksesta onkin saatu tehtyä kunnon konna. Eniten miinuspisteitä Atlantikselle tulee elokuvan lauluttomuudesta. Liputan yhä Disney-laulujen puolesta, ja koska elokuvassa ei ole yhtään laulua, ei se voi saada musiikin osalta suuria pisteitä. "Fewer songs, more explosions"-mantra ei siis valitettavasti tehoa minuun.

45. Pikku Kananen

Lähde: http://www.awn.com

Pikku Kananen on Disneyn ensimmäinen elokuva, joka on tehty kokonaan CGI-animaatiolla. Disney ei omistanut vielä Pikku Kanasta tehdessään Pixaria, joten toiselta animaatiostudiolta ei tullut apuvoimia tietokoneanimaation suhteen. Valitettavasti tämä ensimmäinen tietokoneyritelmä näkyy Pikku Kanasen animaation tasossa, joka on suoraan sanottuna kauheaa katseltavaa. Animaation tason voisi pelastaa hyvä juoni tai hyvät hahmot, mutta Pikku Kanasen juoni ja hahmot yltävät juuri ja juuri ok-tasolle. Koko elokuva on täynnä räjähdyksiä ja nopeasti eteneviä tapahtumaketjuja, jotka saavat elokuvan vaikuttamaan rauhattomalta. Tunteita esiin nostavia kohtauksia elokuvasta löytyy vain nimellisesti Pikku Kanasen ja tämän isän välisissä keskusteluissa, eikä elokuvan musiikkikaan sitä wau-tasoa edes lähesty. Soihan elokuvassa taustamusiikkina välillä mahtavia kappaleita, kuten I Will Survive ja Staying Alive, mutta ne eivät valitettavasti pelasta elokuvaa huonoudelta. 

44. Lehmäjengi

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Lehmäjengi kuuluu myös tähän tiettyyn Disney-kauteen Pikku Kanasen kanssa, jolloin elokuvaan on haluttu tunkea mahdollisimman paljon vitsejä ja toimintaa rauhallisuuden ja elokuvan vaikuttavuuden kustannuksella. Lehmäjengin piirrostyylissä on mielestäni jotain samaa Atlantiksen tyylin kanssa, joka vieroksuttaa minua. Ehkä tyyli on liian karikatyyrimäistä ja kulmikasta minun makuuni. Lehmäjengin juoni on ihan kiinnostava, ja osa hahmoistakin on saanut mielenkiintoisen luonteen (kuten Buck-hevonen ja hippimäinen Grace-lehmä). Parasta elokuvassa on kuitenkin sen musiikki, josta mieleen on jäänyt parhaiten herkkä laulu Koska auringon nähdä saan sekä Alameda Slimin Jodlaaja. Lehmäjengi ei kuitenkaan vakuuta minua millään osa-alueella, joten se sijoittuu listan häntäpäähän.

43. Oliver ja kumppanit

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Oliver ja kumppanit on elokuva, jonka olemassaoloa ei aina muista. Elokuvan juoni on minusta melko mitäänsanomaton, eikä hahmojen suunnitteluun ole tunnuttu käyttävän tarpeeksi aikaa. Elokuvaa oli ensimmäinen uudelta animaattorisukupolvelta, jonka takia animaatiokin jää vain "kivaksi". Animaattoreilla ei ollut vielä tarpeeksi kokemusta elokuvien tekemisestä tai hahmojen suunnittelusta. Positiivista Oliverissa ja kumppanissa on sen aiheuttamat tunteet, sillä Oliverin kanssa katsoja saa tuntea hylkäämisen tunteita ja myös suunnatonta iloa. Elokuvalla on myös jännittävät kohtauksensa Jyskyn ja tämän dobermannien vallatessa ruudun. Tiedän, että monilla kavereillani tämä elokuva kuuluu lapsuuteen ja aiheuttaa nostalgian väreitä, mutta valitettavasti minä en samanlaisia väreitä tunne, ja elokuva jääkin minulle vähän mauttomaksi ja hajuttomaksi tapaukseksi. 

42. Bernard ja Bianca Australiassa

Lähde: http://vegalleries.com/newart2014dec.html

Bernard ja Bianca Australiassa on jatko-osa Pelastuspartio Bernard ja Bianca -elokuvalle, ja monesti jatko-osat eivät yllä alkuperäisen tasolle. Valitettavasti näin tapahtuu hiirien Australia-seikkailunkin kanssa. Noh, ei elokuva ole oikeasti paljon huonompi kuin Pelastuspartio Bernard ja Bianca, mutta listallani parinkin pisteen ero vaikuttaa jo selvästi sijoitukseen. Bernard ja Bianca Australiassa pitää sisällään katsojille jo tuttuja hahmoja, jotka saavat lisää hahmonkehitystä elokuvan aikana. Bernard on hahmoista pääosassa, ja katsoja seuraa ihastuksissaan hänen kamppailuaan Biancan sydämen valloittamiseksi (kyseisen taistelun hiiri on tosin voittanut jo aikoja sitten). Hahmojen ulkonäkö ei ihan yllä ensimmäisen elokuvan tasolle, mutta hahmojen ulkonäön puutteet voi antaa anteeksi elokuvan upeat maisemat nähdessään. Elokuvan juonikin on jännittävä, ja se pitää katsojan tiukasti ruudun ääressä. Miinuspisteitä elokuvalle tulee siitä, ettei se sisällä ollenkaan musikaalinumeroita, joista minä niin pidän. Musiikkia sisältäessään elokuva voisi olla listalla paljon korkeammalla sijalla. 

41. Hiidenpata

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Hiidenpatakin on listalla näin alhaalla lauluttomuutensa takia. Olen ehkä vähän hupsu, kun annan laulujen vaikuttaa paljon muuten niin hyviin elokuviin, mutta tällaisen päätöksen olen tehnyt ja pitäydyn siinä. Hiidenpata on kyllä yksi Disneyn pelottavimmista elokuvista pahiksensa Hornansarven ansiota. Elokuva aiheuttaakin paljon jännityksensekaisia tuntemuksia, mutta pääsee elokuvan aikana myös herkistelemäänkin. Hiidenpadan juoni on jännittävä, mutta se sisältää hyvin paljon epäloogisuuksia, mistä yhtään hereillä oleva katsoja voi harmistua. Elokuvan hahmot jäävät vähän keskeneräisen oloisiksi, ja olisin kaivannut syvällisempää tutustumista esimerkiksi prinsessa Elenaan. Elokuvan piirrostyyli on perinteistä Disney-kamaa, johon on tällä kertaa lisätty pelottavia elementtejä. Hiidenpata on ihan hyvä ja viihdyttävä elokuva, mutta jotkut asiat olisi voitu tehdä paremmin.  

40. Miekka kivessä

Lähde: andreasdeja.blogspot.com

Olen hämmästynyt Miekka kivessä -elokuvan huonosta sijoituksesta. Oletin sen olevan listallani edes hieman suuremmalla sijalla, mutta kai sitä joidenkin elokuvien pitää siellä huonommassakin päässä olla. Pidän Miekka kivessä -elokuvan hahmoista ja animaatiotyylistä paljon. Arkhimedeksen ja Merlinin piikittelyä on todella huvittavaa seurata. Juonellisesti elokuva ei ole mitenkään kauhean yhtenäinen, sillä elokuva koostuu tavallaan useasta episodista, joissa Merlin opettaa Artulle maailman menosta. Kaiken lisäksi jokainen näistä oppitunneista toistaa itseään, kun aina muututaan joksikin eläimeksi. Elokuvan vaikuttavimman kohtauksen pitäisi olla se, kun Arttu vetää miekan kivestä. Valitettavasti kohtaus on laimea ja harmaa. Elokuvan kliimaksiksi pääseekiin Merlinin ja Matami Mimmin välinen kaksintaistelu, jossa animaattorit ovat tehneet todella upeaa työtä! Elokuvan laulut jäävät myös vähän unohdetuiksi tapauksiksi. Haluaisin kovasti tykätä Miekka kivessä -elokuvasta loistavan animaationsa takia, mutta juonen ja musiikin takia se ei valitettavasti onnistu.

Siinä oli ensimmäinen satsi klassikoiden TOP55-listastani. Onko joku listani loppupäässä oleva elokuva teidän suosikkinne? Tai olenko muuten tehnyt vääryyttä jollekin elokuvalle rankkaamalla sen listan loppupäähän? Kertokaa ihmeessä omat eriävätkin mielipiteenne! :) Tekstin kuvituksena olen käyttänyt muuten elokuvien tekoa varten piirrettyjä luonnoksia tai taidekuvia. Valitettavasti en löytänyt Aivan villeistä tai Dinosauruksesta luonnoksia, joten niiden kuvat on otettu valmiista elokuvasta (ja osoitteesta disneyscreencaps.com).

And the birds will sing, and wedding bells will ring...

Heinäkuussa en paljoa tekstejä blogiin kirjoittele - itse asiassa tämä saattaa hyvinkin jäädä ainoaksi heinäkuun tekstiksi. Nyt heinäkuussa minulla on hyvin paljon valmisteltavaa ja touhuttavaa ja stressattavaa, joten tekstien kirjoittamiseen ei luultavasti jää aikaa. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna tästä neidistä tulee nimittäin rouva! Ääk! Jännityksen sekaisin tuntein päätin siis jakaa suuren juhlan tuntua myös teille, hyvät lukijat, ja tehdä TOP10-listan parhaimmista Disney-häistä. Jee! Mukaan listaan olen laskenut klassikoiden lisäksi Pixarin elokuvia ja yhden aiheeseen liittyvän lyhytanimaation. 

Disneyn elokuvissa ei loppujen lopuksi nähdä hirveän paljon häitä, vaikka pareja löytyisi sitäkin enemmän. Häät, joita elokuvissa näytetään, nähdään yleensä vasta elokuvan loppuessa onnellisesti. Niinpä tämä teksti sisältää huomattavasti juonipaljastuksia!!!!

10. Katrina ja Bron

Kilpakosijat voitettuaan Bron saa ihanan Katrinan vihdoin itselleen elokuvassa The Adventures of Ichabod and Mr. Toad. Katrinan ja Bronin onnea näytetään vain lyhyesti alttarilta, kun hennonsiniseen ja muhkeahameiseen mekkoon tälläytynyt Katrina muiskauttaa Bronin suulle kiihkeän suudelman. 

9. Ellie ja Carl

UP-elokuvan alussa kerrotaan Ellien ja Carlin vuosikymmenten suhde noin kymmeneen minuuttiin tiivistettynä. Parin yhteiselo alkaa häistä, joissa näemme kummankin parin osapuolen tulleen sukuunsa. Ellien moiskautettua Carlille pitkän suudelman pari siirtyy samantien kunnostamaan tulevaa taloaan. Voihan häitä juhlia remontinkin merkeissä!

8. Kersantti Tamora Calhoun ja Fixari-Felix, Jr. 

Kersantti Calhounilla on järkyttäviä muistoja aiemmasta vihkimis-yrityksestään, ja niin hän koittaa vältellä uutta tragediaa alttarilla. Tamora ei voi kuitenkaan vastustaa Felixin ihanuutta, ja niin pari saa toisensa Räyhä-Ralfin ja Nelli Karamellin toimiessa todistajina. Tällä kertaa suudelmassa aloitteen tekijänä toimii mies, Felix.

7. Perdita ja Pongo (sekä Anita ja Roger)

101 dalmatialaisessa Anita ja Roger vihitään kirkon sisällä, ja Perdita ja Pongo lupaavat itsensä toisilleen hieman sivummalla. Vihkikohtaus ei ole pitkä, molempia pareja näytetään vain pikaisesti kirkon yhteydessä. Tunnelmasta on saatu kuitenkin romanttinen ja herkkä kohtauksen lyhyydestä huolimatta. 

6. Ariel ja Eric

Ariel ja Eric saavat toisensa aivan elokuvan lopussa. Heidän vihkitilaisuutensa järjestetään laivalla Arielin sukujuuria kunnioittaen. Laivalle mukaan on päässyt koko juhlakansa Sebastiania myöten, ja perinteinen hääkakkukin on saatu otettua mukaan. Tilaisuuden kauneutta häiritsee minun silmissäni hieman Arielin mekon hihat, jotka ovat niiiiiin last season! ;)

5. Tiana ja Naveen, I

Tiana ja Naveen menevät virallisesti naimisiin isoin juhlamenoin - onhan prinssin vanhemmilla varaa maksaa pojalleen upeat häät. Pikaisen kirkkovisiitin jälkeen Naveen ja Tiana juoksevat ulos kirkosta hevosten vetämiin vaunuihin, joista Tiana heittää morsiuskimppunsa sitä odottaville sinkkunaisille. Nämä hääjuhlat ovat mahtipontisen, mutta onnellisen oloiset. 

4. Marian ja Robin

Marianin ja Robinin näemme kävelevän kirkosta ulos pihalla odottaviin vaunuihin. Marian pussaa aviomiestään suloisesti poskelle, ja vaunuista hän heittää morsiuskimpun muiden kaapattavaksi. Rakastuneen oloisen parin on aika lähteä häämatkalle, ja puhetta on jo parin tulevista lapsista. Parina Marian ja Robin on todella söpö!

3. Tuhkimo ja hänen prinssinsä

Tuhkimon häistä näemme samanlaisen pätkän kuin Robin Hoodin häistä: morsian ja sulhanen juoksevat kirkosta (/linnasta?) heitä odottavien vaunujen kyytiin. Matkalla Tuhkimon ja prinssin päälle heitellään riisiä, ja taitaa joukossa olla myös kukkien terälehtiä. Tästä lyhyestä matkasta muistettavan tekee se, että Tuhkimo tiputtaa kenkänsä portaille, aivan niinkuin aiemminkin elokuvassa. Tällä kertaa kengän jalkaan laittaa appiukko, ei prinssi. Tuhkimon häissä on kuninkaallisen meiningin tuntua ja riemua. 

2. Tiana ja Naveen, II

Tiana ja Naveen menevät ennen virallisia hääjuhliaan naimisiin metsässä Mama Odien vihkimänä. Tämä sammakkoina aloitettu hääseremonia on paljon romanttisempi ja intensiivisempi, kuin myöhemmät kuninkaalliset häät. Todistajina toimii metsän eläimiä sekä Mama Odie. Tiana ja Naveen näyttävät kohtauksessa niin toisiinsa rakastuneilta, ja koko kohtaus on todella vaikuttava ja esteettisesti kaunis katsottava.

1. Tähkäpää ja Eugene

Kuvan lähde: https://www.youtube.com/watch?v=cjj5mqyszKE

Tähkäpää ja Eugene eivät mene naimisiin elokuvassa Kaksin karkuteillä, vaan vasta sille jatkoksi tehdyssä lyhytelokuvassa. Niinpä koen vähän huonoa omaatuntoa, kun valitsen tämän kaksikon häät parhaimmiksi häiksi... Mutta kun ne vaan ovat parhaimmat Disney-häät! Näihin häihin on pystytty panostamaan enemmän kuin muihin, sillä lyhytelokuva keskittyy nimenomaan häihin, ei muuhun touhuun, vaikka huomion keskipisteessä säheltävätkin Maximus ja Pascal. Tähkäpää näyttää niin onnelliselta ja innostuneelta kävellessään alttarille ja suudellessa aviomiestään. Myös Eugene on ihanan rakastuneen näköinen. Tämä vihkiminen on ihana, romanttinen ja yksinkertaisesti paras!


Mikä Disney-häistä on eniten juuri sinun mieleesi? Entä unohdinko kokonaan jonkun Disney-parin häät, jotka olisivat ansainneet mainintansa täällä?  Kerkeän lueskella kommenttejanne, vaikka tekstejä en itse kerkeäkään kirjoittaa. :) Oikein kivaa ja aurinkoista kesää teille!

Kai nokkelia, viisaita on ystäviä muita...

Huhtikuussa aloittelin sarjaa, jossa pohdin, kuka on paras hahmo kustakin Disney-klassikosta erikseen. Yleensä kaikissa elokuvissa on joku hahmo, johon kiinnyn elokuvan aikana, oli hahmo sitten hyvis tai pahis, päähenkilö tai sivuhahmo. Tässä sarjassa esittelen omat lempi-hahmoni kustakin klassikosta. Kun olen käynyt kaikki elokuvat läpi, voin julistaa, kuka on paras Disney-hahmo ikinä! (Siis minun mielestäni, kaikillahan on omat mielipiteet.) Nyt sarja saa siis jatkua toiseen osaansa, jee!

The Adventures of Ichabod and Mr. Toad: Rupikonna

The Adventures of Ichabod and Mr. Toad -elokuva esittelee meille kaksi tarinaa, joista lempparini on ehdottomasti Kaislikossa suhisee -kirjan versio. Tässä ensimmäisessä tarinassa Herra Rupikonna saa hirveän autokuumeen. Kuumessaan hän tulee rikkoneeksi lakia, ja hän joutuu siitä hyvästä vankilaan. Herra Rupikonnan moottorikuumetta on todella huvittavaa seurata, sillä hän tekee mitä tahansa päästäkseen auton rattiin. Vaikka en samaistukaan Herra Rupikonnan autokuumeeseen, on hän minulle elokuvan onnistunein hahmo, ja hänen puolestaan pitää peukkuja pystyssä koko elokuvan ensimmäisen osan ajan.

Tuhkimo: Tuhkimo

Tuhkimo on ehdottomasti elokuvansa paras hahmo. Hän on hellä, lempeä ja kiltti nuori nainen, johon katsoja samaistuu helposti. Tuhkimo unelmoi paremmasta huomisesta, ja hänen toiveittensa murtuessa myös katsojasta tuntuu, että kaikki on lopussa. Tuhkimo on ystävällinen erityisesti eläimille, hänen jalkansa ovat tukevasti maassa ja hän on kätevä käsistään. Tuhkimossa muut hahmot jäävät selkeästi vähemmälle huomiolle, ja kaikki heidän tekonsa liittyvät jollakin tapaa Tuhkimoon. Tuhkimo on myös klassisella tavalla kaunis Disney-prinsessa, ja realistisen näköinen.

Liisa Ihmemaassa: Irvikissa

Jostain syystä olen aina pitänyt non sensesta ja abstraktista otteesta eri taidemuodoissa. Irvikissa on oiva esimerkki päättömästä huumorista (heh heh), josta siis pidän. Irvikissa elää Ihmemaassa ja vaikuttaa paikan fiksuimmalta asukilta - vaikka kaikki Ihmemaan olennot taitavat olla päästään sekaisin. Irvikissa osaa muuttua näkymättömäksi ja ilmestyä paikkaan kuin paikkaan silmänräpäyksessä. Hän keksii ihmeellisiä arvoituksia, joihin ei välttämättä löydy vastausta, ja hän vaihtaa puheenaihetta aivan yllättäen. Kysyessään Irvikissalta kysymyksen huomaakin kohta olevansa se, joka kysymykseen on vastaamassa. Tämä kaikki päättömyys on minusta mahtavaa, ja pisteenä iin päälle Irvikissa levittää suunsa ihastuttavaan leveään virneeseen, josta on saanut nimensäkin, ja joka ei voi olla hurmaamatta katsojaa. Jee jee!

Peter Pan: Kapteeni Koukku

Peter Panissa lempihahmoni on ehdottomasti kapteeni Koukku. Koukku on todella hurmaava pahis Disney-pahisten joukossa, sillä hän ei ole ollenkaan pelottava. Koukku kyllä yrittää olla mahdollisimman ilkeä, mutta lopputuloksena on vain huvittavuutta. Erityisen huvittavan hahmosta tekee hänen suhteensa krokotiiliin. Kapteeni Koukkua vainoaa krokotiili, joka on saanut hänestä aikoinaan maistiaiseksi Koukun toisen käden, ja krokotiili haluaisi syödä loputkin tuosta herkkupalasta. Koukku pelkää krokotiiliä suunnattomasti, ja sen ilmaantuessa paikalle piiloutuu monesti apurinsa Simon taakse. Tämä pelko ei varmastikaan nosta Koukun mainetta Mikä-Mikä-Maan julmimpana merirosvona. Kapteeni Koukulla on myös pinttymä Peter Pania kohtaan, eikä hän voi seilata muille apajille (krokotiilista huolimatta), ennen kuin Peter Pan on eliminoitu.

Kaunotar ja Kulkuri: Kaunotar

Kaunotar on todella herttainen cockerspaniel, joka hurmaa minut kerta toisensa jälkeen elokuvassa Kaunotar ja Kulkuri. Minusta on tässä parin vuoden sisällä tullut koiraihminen vanhempieni hankittua itselleen kääpiövillakoiran, ja sen jälkeen olen katsonut myös Disneyn koiraelokuvia aivan toisella tavalla. Kaunottaresta on osattu tehdä hyvin koiramainen ja iloinen koira, ja hänen kehonliikkeensä kertovat (useille) koirille ominaisesta ainaisesta riemusta, väliaikaisesta surumielisyydestä ja ihmisten miellyttämisen halusta. Kaunotar rakastaa ihmisperhettään ja olettaa heidän elämänsä pyörivän vain hänen ympärillään aidon koiran tavoin. Kaunotar pitää rauhallisesta kotielämästä, mutta hän  pitää myös leikkimisestä ja juoksentelusta, ja on hän omalla tavallaan myös hieman seikkailunhaluinen. Lyhyesti sanottuna Kaunotar on täydellinen kuvaus koirasta, ja siksi niin ihana!

Prinsessa Ruusunen: Aurora

Aurora näyttäytyy elokuvassaan vain 18 minuutin ajan, mutta silti pidän hänestä enemmän kuin elokuvan muista hahmoista. Aurora on viaton, luonnollinen ja hetkessä elävä neito, joka ei tiedä olevansa prinsessa. Vaikka hän on elänyt metsän keskellä ja on siinä mielessä maalainen, on hänen viehkoissa kehon liikkeissään jotain ylhäiseen syntyperään vivahtavaa. Ehkä se siniverisyys näkyy liikkeistä läpi. Aurora on hyvin ystävällinen ja kohtelee metsän eläimiä vertaisinaan. Hän on hyvin kiintynyt (haltija)kummitäteihinsä, ja tekisi mitä vain heidän puolestaan. Aurora osaa myös laulaa nätisti. Lisäksi Aurora on mielestäni se kaikkein kaunein Disney-prinsessa kultaisine kutreineen ja siroine kasvonpiirteineen.

101 dalmatialaista: Pongo

Pongo meinaa jäädä 101 dalmatialaisessa muiden, kiinnostavien sivuhahmojen jalkoihin, sillä Pongo on perinteistä, hieman tylsähköä päähenkilötyyppiä. Pongo esiintyy paljon ruudussa elokuvan alkupäässä, keskivaiheilla häntä(äkään) ei juuri näy, mutta lopussa Pongoa näkyy taas vähän enemmän. Pongo vakuuttaa minut puolelleen elokuvan alun perusteella, jossa hän näyttää, kuinka ohjailee ihmislemmikkiään Rogeria. Elokuvan lähtökohta, jossa koira kutsuu ihmistä lemmikikseen, on minusta hulvaton. On myös hauska nähdä, kuinka sopivan kumppanin Pongo osaa Rogerille etsiä, vaikka taitaa koiralla olla hieman oma lehmä ojassa. Pongo on elokuvassa hyvin ystävällinen ja lempeä perheen isä, joka tukee vaimoaan vaikeina hetkinä ja omaa myös omanlaistaan huumorintajua. Pongo on oikeastaan oikea ihanne-aviomies. :)

Miekka kivessä: Merlin

Merlin on viisas tietäjä, joka toimii elokuvassa Miekka kivessä Artturin opettajana ja opastajana. Merlin osaa matkustaa ajasta toiseen, ja elokuvan aikana hän mainitsee monta eri tulevaisuuden keksintöä. Nämä viittaukset tuleviin aikoihin tuovat Merlinin hahmoon hauskuutta. Hauskan hahmosta tekee myös se, että hän yrittää olla totisempi kuin onkaan, ja että hän tulee aiheuttaneeksi sekasortoa ajoittaisella kömpelyydellään. Merlinin vanavedessä kulkeva Arkhimedes-pöllö saa myös monet Merlinin temput naurunalaisiksi. Osaa Merlin silti olla myös se perinteinen viisas tietäjä -hahmo niin halutessaan, ja hän opettaa Artturille tärkeitä oppeja elämästä ja rakkaudesta.

Viidakkokirja: Baloo

Viidakkokirjassa minuun vetoaa eniten rempseä Baloo-karhu. Baloo uskoo työnteon olevan hullujen hommaa: miksi tehdä jotain ikävää, kun luontoäiti tarjoaa kaiken tarvittavan suoraan kämmenelle? Laiskuus ja rentous kuvaavatkin hyvin Baloon luonnetta. Hällä väliä -asenteestaan huolimatta Baloo kiintyy Mowgliin, ja yrittää pitää tästä huolta kunnon ottovanhemman tavoin - mikä ei luonnollisestikaan onnistu Baloon asenteen perusteella. Huolettoman elämänasenteen lisäksi Baloolla on sävelkorvaa ja hän nauttii tanssimisesta sekä tietenkin ruoasta. Baloota voisi kuvitella laiskan luonteensa perusteella itsekkääksi, mutta hän tosiaan yrittää huolehtia kovasti ystävistään, ja elokuvan lopussa tämä lähimmäisenrakkaus näyttäytyy liikuttavalla tavalla.

Aristokatit: Thomas O'Malley

"Oon Abraham de Lacey, Giuseppe Casey, Thomas O'Malley, O'Malley katti vain. Mä synnyin kulkemaan, kierrän maailmaa. Osaan pölyt karistaa ruohomatoltain. Kuljen kujat kaupungin, suosion saan mä ain! - Mä oon valtias teiden ja prinssi kujien, kunkku kulkureiden, mä oon aina kodissain! - Neitosille tarjoilen pikkurilliäin. Enkä elämää sure en, huolta en kanna lain!" Thomas O'Malleyn laulama laulu kertoo hyvin hänen luonteestaan: O'Malley on kulkuri, joka tulee toimeen kaikkien kanssa, ja hän naurattaa naisia aina ehtiessään. Elokuvan aikana tästä kujakatista paljastuu kuitenkin herkempi ja lämpimämpi puoli kuin minkä hänestä laulun perusteella saa. Thomas osaa olla vitsikäs, huolehtivainen ja empaattinen, ja hän osaa laulaa komeasti - vaikka kissa onkin. :)


Oletteko samaa mieltä kanssani näiden kymmenen elokuvan parhaista hahmoista, vai viekö joku muu hahmo paikan teidän sydämessänne? Kertokaa ihmeessä mielipiteenne, lueskelen mielelläni kommenttejanne. :) Olen muuten miettinyt, tekisinkö jonkinlaisen kesäteeman blogiini, mutta en keksinyt mitään tarpeeksi innostavaa. Olen itse juhannukseen asti töissä, joten siihen asti tekstejä pitäisi tulla suht' normaalilla tahdilla (toukokuu oli tekstien määrän suhteen melkoinen pohjanoteeraus, anteeksi). Heinäkuu on minulla taas kiireistä loma-aikaa kesäjuhlien toteutuksen merkeissä, joten silloin saatan ottaa blogiini jonkin pienen "kesäteeman" kuukaudeksi. Katsellaan fiiliksiä ja ehtimistä. Tällaista infoa tähän loppuun.