8.1.2017

Toy Story 2 - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Andy on lähdössä länkkärileirille ja aikoo ottaa sinne mukaan lempilelunsa, Woody-cowboyn. Leikin tiimellyksessä Woodyn käsi kuitenkin repeytyy irti liitoksistaan ja Andy hylkää rikkinäisen lelunsa hyllyn päälle lähtien leirille ilman lelua. Tämä tietysti surettaa Woodya, joka odotti lähtöä kovasti. Niinpä hän vetäytyy korkean hyllyn taaimmaiseen nurkkaan, jotta hän saa surra rauhassa. Hyllyllä Woody kuitenkin kohtaa Wheezyn, vinkuvan pingviinin, jonka Woodyn äiti on luvannut korjata jo aikoja sitten, mutta joka on unohtunut hyllylle. Samanlaista kohtaloa, unohdetuksi tulemista, Woody pelkää itselleenkin. Pian Andyn äiti tulee kuitenkin noutamaan Wheezyn hyllyn päältä – mutta ei tätä korjatakseen, vaan viedäkseen pingviinin pihakirpputorille! Woody lähtee Buster-koiran selässä pelastamaan Wheezyä myymiseltä, ja saakin pingviinin pelastettua. Sen sijaan Woody itse joutuu myyntipöydälle, josta hänet varastaa häijynnäköinen mies. Muut lelut näkevät Woodyn ryöstön ikkunasta, ja viisi urhoollista lelua päättää lähteä pelastamaan Woodyn. 

Woodyn varastanut mies on Al, Alin lelulato –nimisen lelukaupan omistaja. Al paljastuu myös lelujen keräilijäksi, ja hänen kokoelmastaan on puuttunut enää alkuperäinen Woody-nukke. Nyt hän voi myydä kokoelmansa kalliilla hinnalla eteenpäin, ja myyntisopimus tehdään japanilaisen lelumuseon kanssa. Al ei ole mikä tahansa lelujen keräilijä, vaan hän keräilee itselleen vain Skoopparijengi-oheistuotteita. Alin toimistoon saapuessaan Woody kauhistuu ensin hänen päälleen käyviä leluja, mutta nämä muut lelut paljastuvat Skoopparijengin muiksi jäseniksi: Jessieksi, Napakymppi-hevoseksi ja mainari Paukku-Peteksi. Toimistosta paljastuu huikea kokoelma muitakin Skoopparijengin oheistuotteita, ja Woodylle selviää, että hän on ollut kauan sitten televisiosarjan tähti. Al korjauttaa Woodyn lelutohtorilla, ja näin lelut ovat valmiita lähtemään museoon. Woody toivoo kuitenkin pääsevänsä takaisin Andyn luo leikkimään, mutta oudot sattumukset estävät hänen pakoyrityksensä. Lopulta Jessien menneisyydestä kuullessaan Woody tekee päätöksen: hän ei halua rikkoa Skoopparijengiä taas, vaan lähtee muiden mukana Japaniin! 

Sillä välin pelastuspartio on löytänyt tiensä Alin leluladolle vain pientä hämminkiä matkalla aiheuttaen. Woodya ei tosin tunnu löytyvän koko lelukaupasta! Sen sijaan Buzz Lightyear löytää kokonaisen hyllyrivillisen Buzz-leluja, ja yllättäen yksi kaupan avaruusrangereista hyökkää Buzzin kimppuun! Kaupan Buzz vangitsee Andyn Buzzin lelulaatikkoon, ja lähtee itse seikkailemaan herra Perunapään, Rexin, Röhin ja Slinkyn kanssa. Muut lelut eivät huomaa Buzzien vaihtuneen, joskin hämmästelevät hieman Buzzin taantumista takaisin leluksi, joka se oli Andyn luo ensimmäistä kertaa tullessaan. Viisikko saa selville Alin sijainnin, ja he menevät Alin toimistorakennukseen, jossa etsivät tiensä Woodyn luo ilmastointiputkia pitkin. Heitä seuraa vapautunut Buzz, joka haluaa päästä takaisin omalle paikalleen kaupan Buzzin tilalle. Buzzia seuraa taas kaupassa lelulaatikostaan vapautunut synkkä hahmo, Buzzin verivihollinen keisari Zurg! 

Kaupan Buzz, herra Perunapää, Slinky, Röh ja Rex pääsevät Alin toimistoon, jonne päätyy myös Andyn Buzz. Buzzien henkilöllisyydet paljastetaan Andyn nimikirjainten avulla, ja Woody, Jessie ja Napakymppi houkutellaan lähtemään porukan mukana Andyn luo. Paukku-Pete ei kuitenkaan päästä Skoopparijengiään lähtemään. Mainari on katkeroitunut siitä, ettei kukaan ole halunnut ostaa häntä ja leikkiä hänellä, ja hän on päättänyt, että hänen unelmansa olisi päästä lelumuseoon. Museoon hän ei pääse, jos Skoopparijengi ei ole kokonainen. Paukku-Pete onnistuu estämään Woodyn, Jessien ja Napakympin lähdön, ja silloin Al tulee, pakkaa lelut laukkuihinsa ja lähtee lentokentälle matkalle kohti Japania. Muut lelut juoksevat ilmastointiputkia hissille, jossa he kohtaavat Zurgin. Kaupan Buzz alkaa taistella Zurgia vastaan. Lopulta Rex pudottaa Zurgin hissikuiluun. Putoamisessa Zurgin tuhoamisvimma muuttuu ystävällisyydeksi, ja hän jää kopittelemaan palloja kaupan Buzzin kanssa Andyn lelujen huristellessa pizza-autolla Alin ja Skoopparijengin perään. 

Lentokentällä Andyn lelut seuraavat Alin lelulaukkuja matkalaukkulinjastolle. Linjastolla koetaan jännittäviä hetkiä Woodyn, Jessien ja Napakympin yrittäessä päästä karkuun, Paukku-Peten estellessä heitä ja muiden Andyn lelujen koittaessa auttaa ystäviään. Lopulta Paukku-Pete saadaan häikäistyä kameran salamoiden avulla, ja hänet sidotaan erään pienen tytön matkalaukkuun. Näin Paukku-Pete pääsee leikkimään lapsen kanssa, joskin ei ihan sellaisia leikkejä mitä hänellä itsellään oli mielessä. Woody ja Napakymppi pääsevät pois Alin laukusta, mutta Jessie jää satimeen laukun sisään, ja laukku lastataan lentokoneeseen. Napakympillä ratsastaen Woody ja Buzz ottavat kiitoradalla rullaavan lentokoneen kiinni, ja Woody saa kuin saakin pelastettua Jessien! Yhdessä kaikki lelut palaavat Andyn luo lentokenttäautolla huristellen. Länkkärileiriltä palaava Andy ilahtuu uusista leluistaan; Jessiestä ja Napakympistä. Jopa hyllyn päällä pölyttynyt Wheezy-pingviini on nyt korjattu, ja lelut voivat riemuita keskenään! 

Pixarin studioiden kolmas animaatioelokuva, Toy Story 2, on jatkoa studion ensimmäiselle elokuvalle Toy Story. Toy Story näki päivänvalonsa vuonna 1995, ja jo samana vuonna Pixarin studiolla alettiin puhua mahdollisesta jatko-osasta. Pixar toimi kuitenkin yhä Disneyn studioiden alaisuudessa Disneyn rahoittaessa Pixarin elokuvia, ja niinpä lupa jatko-osan tekemiseen piti kysyä rahoittajalta. Disneyn ja Pixarin studiot olivat uudistaneet sopimuksensa, ja näin ollen Disney rahoittaisi viisi Pixarin tuottamaa elokuvaa entisen kolmen sijasta. Viiden elokuvan hahmot ja suurin osa tuotoista kuuluisi Disneylle. (Toy Story 2 ei kuitenkaan kuuluisi näiden viiden elokuvan joukkoon, sillä sopimuksessa puhuttiin uusista elokuvista, ei jatko-osista. Sitä paitsi Disney omisti jo Toy Storyn hahmot ja näin ollen myös oikeuden elokuvan jatko-osiin.) Disneyn animaatiopuolen uusi puheenjohtaja Joe Roth innostui Pixarin jatko-osan tekemisestä, olihan studio tehtyt vastikään ensimmäisen, menestyneen jatko-osan Aladdinille; Jafarin paluun. Aladdinin jatko-osan tavoin myös Toy Story 2 päätettiin tehdä suoraan VHS-myyntiin. Pixarin studion ohjaajalahjakkuudet Pete Docter ja Andrew Stanton työskentelivät muiden projektien parissa (Ötökän elämää, Monsterit Oy), eikä heitä edes ajateltu tarvittavan tällaisessa alhaisen budjetin, suoraan videolle menevän elokuvan jatko-osassa. Toy Story 2:n tuottaminen alkoi siis pienessä mittakaavassa, sille ei laitettu paljon arvoa ja projektiin osallistuvat työskentelivät kaiken lisäksi erillisessä, pienessä rakennuksessa. Tässä Toy Story 2:n alkuperäisessä versiossa Woodyn Skoopparijengiin kuului puhuva Napakymppi, Malminetsijä ja meksikolainen tanssijanukke Senorita Cactus. Näistä kaksi jälkimmäistä olisi ollut ylpeitä omasta käyttämättömyydestään ja keräilyarvonsa suuruudesta, ja he olisivat halveksineet Woodya siksi, että hänellä on leikitty. Alun perin myös elokuvan lopussa oleva takaa-ajokohtaus autoilla olisi tapahtunut toisinpäin: Andyn lelut Woody mukaanlukien olisivat paenneet Alia Alin omalla autolla, ja Al olisi jahdannut leluja Pizza Planeetan autolla. 

Kuten tiedämme, tästä pienen mittakaavan videomyyntiin tarkoitetusta jatko-osasta tuli jotain suurempaa. Disneyn pomot saapuivat katsomaan Toy Story 2:n valmistunutta materiaalia, ja he tykästyivät elokuvaan kovasti. Niinpä he päättivät, että halusivat sittenkin julkaista elokuvan elokuvateattereissa. Ötökän elämän valmistuttua 1998 Pixarin perustajajäsen ja tuottaja John Lasseter katsoi myös jatko-osan materiaalit ja tajusi, ettei elokuva toimisi sellaisenaan. Lasseter yritti siirtää elokuvan julkaisemisajankohtaa, jotta he saisivat aikaa elokuvan uudistamiseen, mutta Disneyhän ei siihen suostunut. Niinpä elokuvan juoni kirjoitettiin uudestaan yhdessä viikonlopussa, ja Toy Story 2 valmistettiin uudelleen melkein alusta asti vain yhdeksässä kuukaudessa! Normaalisti animaatioelokuvan valmistumisprosessissa menee vähintään pari vuotta! Alle vuodessa Toy Story 2 saatiin kuin saatiinkin valmiiksi ja elokuva sai ensi-iltansa marraskuussa 1999. Elokuva menestyi todella hyvin tuotantovaikeuksistaan huolimatta, ja sitä pidetään yhä yhtenä parhaiten onnistuneimmista elokuvien jatko-osista ikinä. 

Toy Story 2:ssa käytettiin kohtauksia, joita suunniteltiin alun perin käytettävän ensimmäisessä Toy Storyssa. Toy Story 2:n aloitus Buzz Lightyearista avaruudessa oli tarkoitus toteuttaa ykkösosassa videopelin sijaan televisiosarjana. Myös Woodyn painajainen, jossa Andy heittää hänet roskakoriin, oli suunniteltu alkuperäiseen leluelämään. Samaiseen elokuvaan suunniteltiin myös vinkuva pingviinilelu, joka näki päivänvalonsa vasta kakkososassa Wheezynä. Toy Story 2:ssa nähdään myös Barbie-nukke, jonka Pixar olisi halunnut jo ensimmäiseen Toy Storyyn. Barbien valmistaja Mattel ei tuolloin kuitenkaan hyväksynyt tavaramerkkinsä käyttämistä elokuvassa, sillä pelkäsi elokuvan epäonnistuvan täydellisesti. Nyt Mattel oli kuitenkin innoissaan siitä, että Barbie pääsisi Toy Storyn jatko-osaan – ja tätä kautta heidän lelumyyntinsä kasvaisi. 



Toy Story 2:ssa ruutuun palaavat vanhat tutut hahmot ensimmäisestä Pixarin elokuvasta. Toy Storyssa Woody ja Buzz olivat toistensa kilpakumppaneita, ja Woody oli Buzzille kovin kateellinen Andyn antamasta huomiosta. Toy Story 2:n aloitus on siis varsin erilainen kaksikon suhteen, sillä nyt cowboy ja avaruusrangeri ovat keskenään ylimpiä ystävyksiä. Elokuvan alussa Woody kidnapataan (tai varastetaan) ja hänet viedään lelukauppiaan toimistoon, jossa hän tutustuu uusiin leluihin. Skoopparijengin lelut, erityisesti Jessie, saavat Woodyn pohtimaan sitä, olisiko hänen parempaa olla museossa kuin lapsen leikkikaluna. Andy kasvaa aikuiseksi, eikä enää sitten leiki leluilla. Miten Woody voisi kestää tällaisen hylätyksi tulemisen, kun leluhyllyn päälle rikkinäisenä nostokin tuntui pahalta. Eikö olisi parempi luopua Andysta jo nyt, kun Woody-lelua arvostetaan muuallakin, ja hänet halutaan muiden ihmisten ihasteltavaksi museolasin taakse? Näiden sisäisten kamppailuidensa parissa Woody painii koko elokuvan ajan. Lehmityttö Jessie saa Woodyn miettimään tosissaan museota hyvänä vaihtoehtona lapsen leikeille, sillä Jessie on kokenut lapsen aikuiseksi kasvamisen ja tätä kautta hylätyksi tulemisen. Jessie ei halua tulla hylätyksi uudestaan, ja niinpä hän ei halua enää kiintyä kehenkään lapseen. Museo tuntuu loistavalta vaihtoehdolta hänelle. Jessie on luonteeltaan iloinen ja pirtsakka, ja hänen yliriehakkuutensa hyppää välillä ärsyttävyyden puolelle. Woodyn ja Jessien lisäksi Skoopparijengiin kuuluu mainari Paukku-Pete ja Napakymppi-hevonen. Napakymppi käyttäytyy aivan kuin koira nuoleskellen ja häntäänsä heiluttaen. Kenties Napakymppi on toiminut inspiraationa Kaksin karkuteillä –elokuvan Maximuksen koiramaiselle luonteelle? Paukku-Pete taas vaikuttaa iloiselta luonteelta, joka odottaa innokkaana museoon pääsyä vielä avaamattomassa alkuperäispakkauksessaan. Mainarin pinnan alla piilee kuitenkin katkeruutta ja hän haluaa toteuttaa omat toiveensa hinnalla millä hyvänsä. 

Buzz Lightyearissa on tapahtunut paljon kehitystä ensimmäisen Toy Storyn alusta. Tämän kehityksen huomaa parhaiten siinä kohtaa elokuvaa, kun Buzz tapaa kaupassa toisen Buzz Lightyear –lelun. Kaupan Buzz kuvittelee olevansa oikea avaruusrangeri aivan kuin oikea Buzz kuvitteli olevansa vielä ensimmäisen elokuvan alussa. On hauska nähdä, miten Buzz reagoi ”entisen minänsä” käytökseen. Hän pitää käyttäytymistä täysin naurettavana, ja osaa nyt toimia paljon järkevämmin. Buzzista on tullut Woodyn ohella toinen Andyn lelujen johtohahmoista, ja muut tottelevat hänen päätöksiään. Muut Andyn lelutkin ovat saaneet enemmän luonnetta ykkösosaan verrattuna. Pelokas Rex loistaa videopelitaidoillaan, eikä herra Perunapää ole enää niin ilkeä toisia kohtaan – kenties rouva Perunapään ansiosta. Itse Andy ei ole elokuvassa niin paljon esillä kuin ensimmäisessä: poikaa nähdään vain elokuvan alussa ja lopussa. Pahiksia elokuvassa riittää niin ihmisten kuin lelujenkin maailmassa. Al lelukauppias ja lelujen keräilijä on häikäilemätön ja toimii lainvastaisesti Woodya hankkiessaan. Lelukaupassa laatikostaan esiintuleva keisari Zurg on taas Buzz Lightyearin säälimätön perivihollinen, tosin hänen parissaan nähdään minusta elokuvan parhaimmat huumorikohtaukset. 

Toy Story 2:n musiikit on säveltänyt Randy Newman. Taustamusiikin ohella elokuvassa kuullaan pari laulua, kuten jo ensimmäisessä Toy Storyssa kuultu klassikko On sulla ystävä. Laulu kuullaan televisiosta Woodyn katsoessa vanhaa Skoopparijengi-ohjelmaa, ja ihan elokuvan lopussa pillinsä takaisin saanut Wheezy laulaa kappaleen kunnon biletunnelmissa. Elokuvassa kuullaan myös ”Woodyn skooppareiden” tunnusmelodia televisiosta ikään. Elokuvan lauluista pisin ja herkin on Jessien laulama Mä kaipaan niin. Laulun aikana Jessie muistelee hyviä päiviään lapsen kanssa leikkiessään, mutta laulussa käsitellään myös hänen hylkäämisensä. Kyseinen kaunis laulu oli Oscar-ehdokkaana parhaasta laulusta vuonna 2000, mutta hävisi Tarzanin Sä oot sielussain –kappaleelle. 

Toy Story 2:ssa nähdään perinteiset Pixarin “easter eggit”. Alin leluladon mainoksessa silmiemme eteen pyörähtää Pixarin tähtipallo. Andylla on yhä huoneessaan punainen versio Luxo Jr. lampusta, ja lampunmuotoinen tähtikuvio nähdään elokuvan alussa alkutekstien aikaan. Pizza Planeetan auton esiintymistä ei voi olla huomaamatta, sillä lelut varastavat sen jahdatakseen Alia lentokentälle. Andyn äidin auton rekisterinumero on yhä A113, mutta saman merkkiyhdistelmän voi kuulla lentokentällä kuuluttajan kuuluttaessa ”LassetAirin lennon A113 saapuvan Point Richmondista”. Samassa kuulutuksessa on viittaus elokuvan ohjaajaan, John Lasseteriin, sekä Pixarin studion vanhaan sijaintiin Point Richmondissa. Toy Story 2:ssa nähdään muitakin viittauksia edellisiin Pixarin kokoillan- ja lyhytelokuviin. Woodyn ehostava lelunkorjaaja nähtiin ensimmäisen kerran Pixarin lyhytelokuvassa ”Geri’s Game”. Mielestäni Woodyn korjaaminen on muuten kaikista mielenkiintoisin ja minua innostavin kohtaus koko elokuvassa. On hienoa nähdä, miten Geri korjaa ja ehostaa cowboyn kaikille pienillä vempaimillaan. Pitänee tässä yhteydessä intoilla myös kaikista Woodyn Skoopparijengin oheistuotteista, niitäkin on kiva katsoa! Toy Story 2 myös pursuaa viittauksia studion edelliseen elokuvaan, Ötökän elämään. Heimlich-toukka nähdään pensaikossa Buzzin raivatessa tietään oksien läpi. Samasta kohtauksesta nähdään ”pieleen mennyt kohtaus” elokuvan lopputekstien aikana, jossa myös Flik esiintyy. Alin leluladossa on Ötökän elämää –aiheisia leluja, Andylla on huoneessaan Ötökän elämää –seinäkalenteri ja Jessien muistellessa hylkäämistään hänen muisteloissaan nähdään samanlainen puu, mikä kasvaa muurahaissaarella. Elokuvan lopussa olevien animoitujen pielleen menneiden kohtausten aikana nähdään jälleen kaikki elokuvan aikana Pixarin työntekijöille syntyneet vauvat, ”Production Babies”. Itse olen myös onnellinen elokuvassa esiintyvästä keisari Zurgista, joka jo ulkonäöltään muistuttaa Star wars –elokuvien Darth Vaderia. Star wars –fanina arvostan Zurgin Vadermaisia vuorosanoja kuin myös hänen samantapaisia perhesuhteitaan. :) 

Toy Story 2 on hyvä elokuva ja mainio jatko-osa ensimmäiselle Toy Storylle. Tutut hahmot saavat enemmän syvyyttä, mutta elokuvan uudet hahmot eivät valloita minua (Zurgia lukuunottamatta). Jessie on mielestäni liian ärsyttävä intoiluineen – tosin hänen laulunsa saa minut aina herkistymään. Voinko sanoa, että pidän surullisesta Jessiestä enemmän kuin iloisesta? Animaatioltaan elokuva on parempilaatuinen kuin aikaisemmat Pixarin elokuvat, mikä ei ole yllätys animaatiotekniikan kehittyessä. Pidän silti Toy Story 2:sta Toy Storien heikoimpana osana. Juonellisesti pidän enemmän Toy Storysta ja Toy Story 3:sta. Kakkososassa on silti aivan mahtavat vitsit! Höröttelen erityisesti silloin, kun Buzz on kumppaneineen ylittämässä autotietä tötsien sisällä (niiden oikea nimi on kartio, mutta kuka sitä käyttää?), ja silloin, kun kaupan Buzz ja Zurg kohtaavat toisensa hississä. Toy Story 2:lla on oikeutettu paikkansa elokuvatrilogian (parin vuoden päästä tetralogian) keskellä, ja elokuvan katsoo aina mielellään läpi uudestaan ja uudestaan. 

”Laitoin mukaan toiset kengät… Ja vihaiset silmäsi! Kaiken varalta.”
- Rouva Perunapää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti