WALL-E - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Eletään vuotta 2805. Ihmisten saasteiden myötä Maa on muuttunut asuinkelvottomaksi, ja ihmiset ovat paenneet saasteita kauas avaruuteen. Maata siivoamaan on jätetty WALL-E-yksikköjä, robotteja, joista toiminnassa on enää yksi. Tämä yksi WALL-E jatkaa uurastustaan tiivistäen roskia jätteenpuristussäiliössään kuution muotoisiksi kasoiksi. Vuosien vieriessä WALL-Elle on syntynyt oma tahto, ja hän on alkanut kerätä kotiinsa hienoina pitämiään ihmisten tavaroita. Sormusrasia kelpaa WALL-E:n kokoelmaan, mutta itse timanttisormus ei. Työskennellessään WALL-E törmää myös pieneen torakkaan, Haliin, jota alkaa pitää eräänlaisena lemmikkinään. WALL-En elämä on mallikasta ja kaikin puolin mukavaa. 

 

Kaikki muuttuu, kun maapallolle laskeutuu avaruusalus. Avaruusalus jättää planeetalle valkoisen robotin, EVAn. EVA alkaa etsiä sinisen skannerinsa avulla jotain maan pinnalta. WALL-E ei ole ikinä nähnyt mitään noin kaunista, ja hän ihastuu EVAan silmänräpäyksessä. EVA luulee WALL-Ea ensin viholliseksi ja meinaa ampua hänet, mutta lopulta EVA tottuu WALL-Een ja alkaa sietää tämän läsnäoloa. EVA etsii ja etsii jotain ympäri maata, mutta hän ei löydä etsimäänsä ja alkaa turhautua. WALL-E huomaa hetkensä koittaneen, ja lähtee piristämään turhautunutta EVAa. Yhtäkkiä taivaanrannasta alkaa nousta hirmuinen hiekkamyrsky, ja WALL-E vie EVAn turvaan omaan kotiinsa. Kodissaan WALL-E näyttää EVAlle keräilykokoelmaansa, jonka useista esineistä EVAkin innostuu. Lopulta WALL-E näyttää EVAlle löytämänsä kasvin, ja silloin EVAn valot alkavat vilkkua, kasvi siirtyy kantosäteen avulla EVAn tavaratilaan ja EVA pimenee. WALL-E ei ymmärrä uuden ystävänsä pimenemistä ja hän yrittää tehdä kaikkensa saadakseen EVAn virkoamaan. EVA kuitenkin pysyy sulkeutuneena, joten WALL-E alkaa toteuttaa pitkäaikaisia haaveitaan ja raahaa pimentynyttä EVAa treffeille. EVAn tila pysyy yhä samanlaisena, ja lopulta WALL-E luovuttaa ja palaa päivittäisten roskantiivistämisaskareidensa pariin. 

Kesken WALL-En työpäivän avaruusalus saapuu takaisin planeetalle ja nappaa EVAn kyytiinsä! WALL-E rientää ihastuksensa kohteen perään ja tarttuu tiukasti kiinni alukseen, joka ampaisee avaruuteen. Vain Hal-torakka jää Maan pinnalle katsomaan WALL-E:n lähtöä. Avaruusalus lentää kauas avaruuteen suuremman avaruusaluksen, Axiomin sisään. Siellä EVA ja muut EVA-malliset robotit nostetaan ulos aluksesta ja heidät tarkastetaan. EVAn etuosassa huomataan vihreänä vilkkuva valo, ja EVA kiidätetään nopeasti komentosillalle. WALL-E seuraa EVAa läpi suuren aluksen, ja matkallaan robotti näkee ympärillään tuhansittain ihmisiä, jotka ovat paenneet Maasta BnL:n aluksella 700 vuotta sitten, ja joille Axiomin yltäkylläisyydessä eläminen on arkea. Lopulta WALL-Ekin päätyy ohjaamoon, jossa avaruusaluksen kapteeni McCrea on saanut selville, että EVAn löytämä kasvi tarkoittaa sitä, että Maa on asuinkunnossa ja ihmiset voivat palata sinne. EVA avataan, mutta hänen sisältään ei löydykään kasvia! Niin kapteeni pitää EVAa viallisena robottina, ja lähettää hänet korjaamoon, jonne myös WALL-E joutuu. 

Korjaamolla WALL-E luulee, että EVAa kidutetaan, vaikka robottia vain puhdistetaan joka puolelta. Niin WALL-E pakenee aitauksestaan ja tulee samalla vapauttaneeksi kaikki muut vialliset robotit. Robotit pakenevat korjaamolta, ja heidät etsintäkuulutetaan koko aluksessa. EVA ei pidä siitä, että WALL-E on saanut hänet etsintäkuulutetuksi, joten EVA päättää lähettää WALL-En pakokapselilla takaisin Maahan. WALL-E ei tähän suostu, ja kun EVA yrittää tunkea WALL-Ea kapseliin, paikalle saapuu GO-4, aluksen autopilotin apulainen. GO-4 sujauttaa pakokapseliin EVAn maasta löytämän kasvin! GO-4 poistuu paikalta, WALL-E menee kapseliin nappaamaan kasvia ja kapseli laukaistaan avaruuteen. EVA lähtee kapselin perään pelastamaan kasvia ja WALL-Ea, mutta näkee pakokapselin räjähtävän avaruudessa. WALL-E kuitenkin sinkoutuu paikalle vaahtosammuttimen avulla, ja hänellä on mukana kasvi! EVA iloitsee WALL-En teosta, ja voi nyt viedä kasvin aluksen kapteenille. 

EVA vie kasvin McCrealle, mutta aluksen autopilotti ei suostu toimimaan kapteenin ohjeiden mukaan. AUTO on nimittäin saanut BnL:n (Buy n Large) johtoportaalta ohjeet, joiden mukaan Maahan ei voi palata, koska se on liian saastunut, ja on helpompaa jäädä avaruuteen. Niin AUTO heittää kasvin, WALL-En ja EVAn roskakuiluun ja lukitsee McCrean omaan hyttiinsä. WALL-E on saanut AUTO:lta pahan tärskyn, ja hänen piirinsä ovat pahasti vioittuneet. Se ei kuitenkaan estä WALL-Ea, ja EVAn sekä karanneiden viallisten robottien avulla he pääsevät aurinkokannelle, johon kasvi pitää palauttaa, jotta alus ottaa suunnakseen Maan. AUTO kiepsauttaa alusta kuitenkin ympäri, jotteivat WALL-E ja EVA pääse viemään kasvia palautusluukkuun. WALL-E menee luukun väliin ja yrittää pitää sitä auki kasvia varten, jota EVA metsästää ihmispaljoudesta. Samaan aikaan ohjaamossa kapteeni kamppailee AUTO:n kanssa aluksen hallinnasta, ja lopulta McCrea saa kytkettyä autopilotin pois päältä. EVA vie kasvin kasvinpalautusluukulle, ja Axiom ampaisee valonnopeudella kohti Maata. 

WALL-E on vaurioitunut pahasti ensin AUTO:n kanssa taistellessaan, ja sitten jouduttua pitämään kasvinpalautusluukkua auki, ja nyt WALL-E sammuu. EVA ryntää Maassa WALL-E mukanaan roskankerääjärobotin kotiin, jonne WALL-E on kerännyt varaosia muilta WALL-E-roboteilta. EVA vaihtaa WALL-En kaikki rikkinäiset osat ehjiin ja WALL-E herää taas eloon, mutta hän ei ole oma itsensä! WALL-E jatkaa ohjelmoitua tehtäväänsä ja alkaa kerätä roskia jätepuristimeensa, eikä EVA saa WALL-Essa aikaan mitään reaktiota. Lopulta EVA ottaa WALL-En kädestä kiinni ja jättää robotille näin jäähyväiset. EVA ei kuitenkaan saa kättään irti WALL-E:n otteesta, sillä WALL-En muisti on palannut! Niin WALL-E ja EVA saavat lopulta toisensa, ja ihmiset ovat palanneet maapallolle pitämään siitä huolta!

WALL-E on Pixarin yhdeksäs elokuva. Idea elokuvaan syntyi Pixarin John Lasseterin, Pete Docterin, Andrew Stantonin ja Joe Ranftin legendaarisessa tapaamisessa lounaspöydän ääressä vuonna 1994. Tuolloin miesten keskusteluissa ideansa saivat WALL-E:n lisäksi Ötökän elämää, Monsterit Oy ja Nemoa etsimässä. WALL-En idea oli: mitä jos ihmiskunta lähtisi Maasta ja unohtaisi sammuttaa viimeisen robotin päältä? Elokuvaa alettiin kehitellä jo vuonna 1995 eteenpäin työnimen ”Trash Planet” alla, mutta juonessa ei päästy eteenpäin, ja robottielokuvan sijaan alettiin työstää Monsterit Oy –elokuvaa. Vuonna 2002 Stanton alkoi käsikirjoittaa WALL-Ea uudestaan. Aluksi elokuvan juoni oli kovinkin erilainen, sillä EVAn olisi lähettänyt Maahan alienit, jotka olisivat olleet ulkonäöltään geelimäisesti hytkyviä läpinäkyviä kasoja. WALL-E olisi seurannut EVAa avaruusolioiden alukselle, jossa olisi aloittanut robottien kapinan olioita vastaan. Elokuvan lopussa olisi paljastunut, että geelimäiset oliot ovatkin ihmisiä, jotka ovat muuttuneet niin paljon alkuperäisestä muodostaan avaruudessa seilatessaan. Erilaisen juonen omaava WALL-E valmistui vuonna 2008, ja se oli todellinen menestys tienaten yli 533 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. WALL-E sai peräti kuusi Oscar-ehdokkuutta, mutta voitti niistä vain yhden: parhaan animaatioelokuvan palkinnon. Muita ehdokkuuksia oli paras käsikirjoitus, paras musiikki, paras laulu (Down to Earth), parhaat äänitehosteet ja paras äänitys. 

WALL-E on minulle aina ensisijaisesti rakkauselokuva (ah, mitä romantiikkaa siinä onkaan!), mutta elokuva käsittelee myös tärkeitä asioita nykyistä yhteiskuntaamme kritisoiden. WALL-Essa ihmiset ovat hylänneet Maan sen takia, että planeetta on elinkelvoton nousseiden myrkkytasojen seurauksena. Ilmastonmuutos on käynyt siis toteen ihmisten kulutuksen ja välinpitämättömyyden takia. Maa on tulvillaan roskia, joita ihmiset ovat jättäneet ihan joka paikkaan! Elokuvan pitäisi herätellä katsojia miettimään omaa kulutustaan: onko todellakin tarpeellista ostaa aina uusia asioita, miksei voisi kierrättää tuotteita kirpputorien kautta. Ja pitäisikö todellakin alkaa lajittelemaan omia roskiaan, ettei uudelleen käytettävät materiaalit valtaisi muutenkin täysiä kaatopaikkoja. WALL-E kritisoi myös teknologiaa: avaruudessa ihmiset eivät tee enää mitään itse vaan antavat koneiden hoitaa kaikki hommat puolestaan. Tietty teknologia on elokuvassa kuitenkin hyväksi, kuten WALL-E ja EVA, jotka auttavat ihmisiä, mutta huvitteluun tarkoitettua teknologiaa pidetään huonona. Tämä kritisoi siis myös itse WALL-E-elokuvaa ja sen parissa huvittelua! WALL-E tuo todella tärkeitä aiheita ensimmäistä kertaa kunnolla ihmisten tietoisuuteen animaatioelokuvalla. Toivottavasti elokuva on teemoillaan vaikuttanut tulevaisuuden vaikuttajiin, ja he tajuaisivat Axiomin kapteenin McCrean tapaan, että Maasta pitää pitää huolta. 

WALL-Essa ei kuulla paljon dialogia, sillä elokuvan päärooleissa olevat robotit eivät juurikaan puhu. Siksipä animaatiolla on WALL-Essa todella tärkeä rooli, ja voi pojat, millaista työtä animaattorit ovat elokuvan suhteen tehneet! Robottien tunteet pystyy aistimaan, vaikka koneilla ei tietenkään ole lihaksia, joilla kasvonilmeitä voisi muuttaa. WALL-En silmien asennosta, käsien korkeudesta ja menovauhdista voi kuitenkin aistia paljon tunnetiloja, mikä hämmästyttää, kun sitä oikein ryhtyy ajattelemaan. Minä ainakin uppoudun elokuvaa katsoessani aina täysin WALL-En tunnemaailmaan. WALL-En tekijät katsoivat paljon mykkäelokuvia, erityisesti niitä joissa näyttelee Buster Keaton, saadakseen inpiraatiota tunteiden näyttämiseen ilman kasvoilla ilmeilyä (josta Keaton on kuuluisa). Saastuneeseen kaupunkiin inspiraatiota haettiin Tsernobylistä ja Sofiasta (jossa ongelmana on jätteidenkeräys), ja robotteihin haettiin inspiraatiota NASA:n roboteista, Mars-mönkijästä sekä poliisien pomminjäljitysroboteista. EVAn muotoiluun taas pyydettiin apua iPodin suunnittelijalta Jonathan Iveltä. Ihmiset suunniteltiin eräänlaisiksi merileijonien ja vauvojen risteytyksiksi. Elokuvan avaruus ja saastunut Maapallo näyttävät uskottavilta, ja avaruus etenkin upealta (saasteita ei upeiksi voi sanoa). Elokuvantekijät halusivatkin tehdä varsinkin Maasta mahdollisimman aidon näköisen, jotta elokuvan katsojille tulisi sellainen olo, että elokuva voisi oikeasti kertoa tulevaisuudestamme. Samasta syystä WALL-Essa nähdään myös oikeita ihmisiä näyttelemässä BnL-yhtiön mainoksissa: näin sanoma ilmastonmuutoksesta vahvistuu. WALL-E on muuten ensimmäinen (ja tähän mennessä viimeinen) Pixarin animaatio, jossa nähdään live action –materiaalia. BnL:n mainoksissa ja Axiomin ohjeistuksessa esiintyy yhtiön toimitusjohtaja, jota näyttelee Fred Willard. Elokuvassa nähdään myös pari pätkää elokuvasta Hello, Dolly!. 

Olen jo useampaan otteeseen maininnut, että WALL-E on tunteisiin vetoava elokuva. Minä olen aina elokuvan loputtua kaikkeni antanut, sillä tuntuu, että olen itkenut kaiken veden kehostani ulos. Elokuvan alussa WALL-E ihastuu EVAan, ja koko elokuvan loppuajan hän yrittää saada kaunista robottia itselleen. Hello, Dolly! –elokuvaa katsoessaan WALL-E on nähnyt ihmisten pitävän toisiaan kädestä kiinni, ja hän haluaisi toteuttaa tämän pienensuuren kiintymyksen eleen EVAn kanssa. Kaikki WALL-En kiintymyksenosoitukset EVAa kohtaan ovat minusta todella kauniita, ja jotenkin samaistun robotin ihastuksentunteeseen ihan täysiä. (Loppuosa tästä tekstikappaleesta sisältää juonipaljastuksia, joten jos et halua niitä lukea, jatka seuraavaan kappaleeseen!) Erityisesti itken aina elokuvan lopussa alkaen kohdasta, jossa WALL-E tippuu roskakuiluun. Alhaalla EVA yrittää korjata hajoamispisteessä olevaa WALL-Ea, mutta WALL-E torjuu EVAn korjaus- ja lähestymisyritykset viittoillen EVAn tehtävän olevan hänen korjaamistaan tärkeämpi. WALL-E joko tajuaa ihmiskunnan kohtalon olevan hänen käsissään, tai sitten hän tietää, että Maapallolla heitä vastassa on WALL-En iso varaosakokoelma. Myöhemmin elokuvassa EVA sitten korjaa WALL-En, mutta WALL-E ei enää tunne ihastuksensa kohdetta, jota on koittanut tavoitella koko elokuvan ajan! Ah, tämä särkee sydämeni täysin! WALL-E olisi saanut EVAn, mutta ei saakaan!!! Byääh! Itkuni vaihtuu kuitenkin nopeasti herkistely-itkuksi, sillä WALL-E ”herää henkiin” ja huomaa kätensä olevan EVAn kädessä! WALL-En ilme on ensin hämmästynyt, mutta sitten rakkautta pursuavan iloinen! Ah! Loppu on niin täydellinen! <3 Pitääpä tässä samassa muuten mainita, että elokuvan lopputekstien aikana nähdään kuvituksia siitä, miten ihmiset robotit apunaan saavat maan taas kukoistamaan. Tämä tarinajatkumo lisättiin siksi, jotta katsojat uskoisivat Maan uudelleenkolonisaation päättyneen onnellisesti: elokuvantekijät nimittäin ajattelivat, että ilman onnellisia kuvia katsojat eivät olisi uskoneet elokuvan ihmisten pystyvän elämään planeetalla, koska eivät ole elämänsä aikana tehneet yhtään mitään. 

WALL-En päähenkilö on robotti WALL-E, eli Wattipää Automaatti Likasyöppö Lastari Ekokone. WALL-E on roskankerääjärobotti, joka kerää roskia sisuksiinsa tiivistäen ne kuutioiksi, jotka vievät paljon vähemmän tilaa. WALL-E on viimeinen päällä oleva roskankerääjärobotti, ja hän on yksin siivonnut Maata 700 vuotta. Työtulosta ei tosin juurikaan näy, sillä ihmiset ovat roskanneet aikoinaan niin hurjasti. WALL-E on ekologinen toimien aurinkoenergialla. WALL-Elle on vuosien varrella kehittynyt oma tahto, eikä kaikki hänen tekonsa mukaile vain hänen ohjelmointiaan. WALL-E muun muassa keräilee omasta mielestään tärkeitä tavaroita, joita lajittelee oman kotinsa (eli WALL-Ejen kuljetusaluksen) hyllyille. Koti on robottimaiseen tapaan ihan kivasti sisustettu. WALL-E on utelias, yltiöpositiivinen ja loppujen lopuksi aika ulospäinsuuntaunut, minkä huomaa Axiom-aluksella. WALL-E ansaitseekin Axiomilla sympatia-pisteitä kaikilta tapaamiltaan henkilöiltä, ja hänestä tulee suosittu ympäri alusta – paitsi ehkä siivousrobotti M-O:n silmissä. Maassa WALL-E kohtaa Hal-torakan, josta tulee hänelle eräänlainen lemmikki. EVAn saavuttua Maahan WALL-En elämä suistuu raiteiltaan. WALL-E ihastuu EVAan päätä pahkaa, ja yrittää kiinnittää valkoisen robotin huomion itseensä – aluksi turhaan. WALL-E on todella onnistunut hahmo, ja kuten olen aiemmin jo hehkuttanut, on hänet animoitu aivan loistavasti ja häneen pystyy samaistumaan täysin. EVA, eli Eksoelämän evaluaattori, on kehitetty löytämään skannerinsa avulla kasvillisuutta. EVA on rakennettu varmasti useita satoja vuosia WALL-Ea myöhemmin, ja hänen muotoilunsa on paljon linjakkaampaa, modernimpaa sekä feminiinisempää. EVAlle hänen ohjelmointinsa on kaikki kaikessa, ja hän todella haluaa löytää kasvillisuutta Maasta, jotta pääsisi suorittamaan tehtäväänsä eteenpäin skannaamisen jälkeen. EVA turhautuu helposti, kun asiat eivät mene hänen suunnitelmiensa mukaan. Ohjelmointinsa tärkeydestä huolimatta EVA nauttii vapaudestaan, ja pyrähtää vapauttavalle lennolle heti aluksensa kadottua Maan ilmakehästä. WALL-E ei siis opeta EVAlle kaikkea rentoutta, vaan tiettyä vapauden kaipuuta robotista löytyy jo ennestään. Robotit ovat elokuvan päähenkilöitä, mutta nähdään elokuvassa ihmisiäkin. Ihmiset ovat isokokoisia, laiskoja ja kömpelöitä, ja koneet tekevät kaiken heidän puolestaan. Ihmiskunta on laiskistunut ja lakannut välittämästä ympäristöstään. WALL-Een törmääminen herättää kuitenkin pari ihmistä ”horroksestaan”, ja John sekä Mary näkevät ympäristönsä aivan uudella tavalla älynäytön sammuttua heidän silmiensä edestä. Ehkäpä sen älykännykän sammuttaminen tekisi hyvää välillä meille muillekin... 

WALL-En musiikin on säveltänyt Thomas Newman, joka on säveltänyt musiikin myös Pixarin elokuvaan Nemoa etsimässä. WALL-En ohjaaja Andrew Stanton halusi aluksi, että WALL-Essa olisi käytetty vain orkesterisoittimia, mutta Stanton halusi Axiomissa tapahtuviin musiikkikappaleisiin myös elektronisia soittimia mukaan. Näin tehtiin, jotta elokuvaan tulee enemmän tulevaisuuden tunnelmaa. Mukaan elokuvaan otettiin Hello, Dolly!:sta kappale Put On Your Sunday Clothes, joka on Jerry Hermanin säveltämä, sekä Louis Armstrongin versio kappaleesta La Vie en Rose. WALL-En lopputekstien aikana soi Newmanin säveltämä Down to Earth –kappale, joka on minulla nyt soinut ne pari päivää päässä, joina olen tätä arvostelua kirjoittanut. Se kertoo siis jo sen, että laulu on minusta hyvä ja että siinä on tarttuva melodia, mutta tämän lisäksi laulussa on kantaaottavat sanat ilmastonmuutosta kohtaan. Ei ihme, että laulu sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta laulusta. WALL-Een äänitehosteet on tehnyt Ben Burtt, joka on tehnyt äänitehosteet myös Star Wars Episodi 3:een, Sithin kostoon. WALL-Ella ja R2-D2:lla on siis paljonkin yhteistä. Musiikilla ja äänitehosteilla on WALL-Essa suuri merkitys tunnelman luomisessa, sillä elokuvassa ei ole paljon dialogia. Taustamusiikki onkin todella onnistunutta ja iloista, kannattaa kuunnella WALL-En soundtrackiä! Minusta parhaat kappaleet ovat Define Dancing ja First Date. 

WALL-Esta löytyy perinteisiä Pixarin ”easter eggejä” roppakaupalla. Itse asiassa jo elokuvan nimi on kunnianosoitus eräälle kuuluisuudelle: WALL-En kirjaimet viittaavat itse Walter Elias Disneyhyn! Pixarin perinteinen A113-yhdistelmä on AUTOn salainen toimintaohje tilanteeseen, jossa Maasta sattuisi löytymään kasvillisuutta. EVA etsii Pizza Planeetan auton konepellin alta kasvillisuutta. Pixarin lamppu nähdään WALL-En tekemässä patsaassa EVAsta. WALL-En keräilemien aarteiden joukosta voi löytää lelu-Rexin ja lelu-Röhin Toy Storysta sekä Masi-nuken Monsterit Oy:sta. Ulkona roskakasojen joukossa taas lojuu samanlainen skootteri kuin Colettella on Rottatouillessa. Roskista puheenollen WALL-En tekemät kuution muotoiset roskakasat ovat aivan samanlaisia kuin Monsterit Oy:ssa. Monsterit Oy:ssa Tare luulee Buun joutuneen yhden tällaisen kuution sisään liiskautuneena. WALL-Essa nähdään myös monta viittausta Apple-firmaan, mikä ei ole ihme, sillä Pixarin entinen toimitusjohtaja Steve Jobs oli Applen perustaja ja omistaja (tuotakoon tämä tietoonne, jos ette ole asiasta kuulleet). EVAn design näyttää hieman Applen muotoilulta, WALL-En latautuessa täyteen kuullaan Applen Macintoshin perinteinen käynnistysääni, WALL-E katsoo Hello, Dolly!:a iPodilta ja AUTOn ääni on sama kuin Applen MacinTalkissa. 

WALL-E on elokuva, johon olen rakastunut ensisilmäyksellä. Kävin katsomassa WALL-En teatterissa lukioystäväni kanssa, ja molemmat kävelimme teatterista ulos aivan hurmioituneina. Tämän jälkeen olemme toisinaan päästäneet toisillemme WALL-En ”WALL-E!” –huutoa, ja naureskelemme vielä kirjoitusvirheillemme, sillä kirjoitimme WALL-En aluksi vahingossa muodossa W-Alle! (Johonkin se viiva tuli, mutta alkuun vai loppuun, ei voi muistaa!) Siispä WALL-E on meille nykyään ”Vee alle”. WALL-En näkemistä haluan suositella kaikille, sillä se kuuluu ehdottomasti Pixar-klassikoiden parhaimmistoon – itse asiassa uskallan väittää sitä mielestäni jopa parhaaksi Pixarin elokuvaksi! Kaikki elokuvassa on hyvää juonta, musiikkia, hahmoja, animaatiota, tunteilua ja sanomaa myöten! Katsokaa WALL-E ihmeessä, jos ette ole sitä vielä nähneet! Ja mainitaanpa loppuun vielä, että WALL-En maailmaan on tehty lyhytelokuva BURN-E (2008), joka kertoo BURN-E-nimisestä korjausrobotista. Lyhärin tapahtumat sijoittuvat WALL-En keskelle kertoen tapahtumista Axiomin ulkopuolella korjausrobotin näkökulmasta. 

”Ohje Manuel. Öö... Manuel, kerro ohjeesi!”
- Kapteeni McCrea

(Elokuvan taikaa -blogin Joonatan haastoi minut kisaan: kumpi kerkeää julkaista ensimmäisenä Autot 2:n elokuva-arvostelun. Joonatan julkaisee omansa 22.7., ja minun pitäisi sitä ennen kirjoittaa UP:in, Toy Story 3:n ja itse Autot 2:n arvostelut. Katsotaan, kerkeänkö ensin hitaalla kirjoitustahdillani! :D Heinäkuussa en siis paljon muita tekstejä kerkeä tähän blogiini kirjoitella kuin Pixar-arvosteluja!)