Taaskin ystävät tunteet löytävät, sulaa kylmä jää.

Yksi oleellinen piirre Disney-klassikoissa on, että ne vetoavat katsojien tunteisiin. Klassikoissa käsitellään monia eri tunteita: vihaa, surua, iloa ja naurua. Tunnetilat vaihtelevat kohtauksesta kohtaukseen luoden elokuvista miellyttävän kokonaisuuden. Katsoessani analyyttisesti läpi Disney-klassikoita olen laittanut niistä itselleni ylös, mitkä kohtaukset ovat naurattaneet, pelottaneet tai itkettäneet minua. Aion jakaa kanssanne kaikki kokemani tunnetilat ja tekemäni listaukset. 

Aikaisemmin olen kirjoittanut listaukset niistä kohdista Disney-klassikoissa, jotka saavat minut pelkäämään, nauramaan tai itkemään surusta. Nyt vuorossa on viimeinen näistä "tunne-postauksista", ja tässä käsitellään kohtauksia, jotka saavat minut herkistymään eli itkemään ilosta. Listalle ovat päässeet kaikki Disney-klassikkojen kohtaukset, jotka ovat mielestäni niin kauniita, ihania tai vaikuttavia, että ne saavat minut sen takia itkemään. Kyseessä on onnen kyyneleet, ei surun. Kohtia listalla on yhteensä 35, mutta numeroinnista huolimatta ne eivät ole paremmuusjärjestyksessä. 

HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia! 

1. Mulan hakee nuolen pylvään päästä

Teistä miehen teen -laulun aikana Shang opettaa alokkaille sotilaan taitoja, tai kuten hän itse sanoo, miten tehdä heistä miehiä. Laulun alussa kaikki alokkaat onnistuvat harjoitteissa todella huonosti, mutta päähuomio keskittyy Mulaniin. Mulan ei meinaa sitten millään suoriutua armeijan vaativista olosuhteista, ja hän onkin luokkansa huonoin. Laulun keskivaiheilla Shang käskee Mulania häipymään pois silmistään, sillä hän ei voi tehdä Mulanista miestä (ja kuinka oikeassa Shang siinä onkaan!). Mulan ei kuitenkaan lannistu, vaan päättää tehdä sen, mihin yksikään toinen ei ole pystynyt: noutaa Shangin ampuman nuolen alas korkean pylvään päästä. Hoksottimiensa avulla Mulan pääsee kuin pääseekin pylvään päähän, ja minä aina riemuitsen Mulanin kanssa hänen suorituksestaan! Mulanin hymy on niin valloittava hänen tervehtiessään auringonnousun aikaan Shangia pylvään päästä. Hän näyttää, että mihin tahansa pystyy, jos vain harjoittelee tarpeeksi eikä anna periksi! Mulanin onnistuminen kiipeämisessä kirvoittaa minulta usein pari onnenkyyneltä. :) 

2. Tie elämän

Aaah! Muistan, kun katsoin Leijonakuninkaan ensimmäistä kertaa monen vuoden tauon jälkeen. Elokuva oli ollut Disneyn holvissa, ja sen päivänvaloon tultua sain ostettua julkaisun vihdoin itselleni ja katsottua elokuvan varmaan noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Ja ah, mitkä lapsuusnostalgiat jo elokuvan alku minussa herätti! Tie elämän on upea laulu, ja jos pääsen oikein keskittymään ja eläytymään elokuvaan sen alkusekunneista lähtien, saa laulun kertosäkeistö minussa vähintään kylmiä väreitä ellei jopa onnen kyyneleitä aikaiseksi. Mitä musiikkia, mitä animaatiota!!! Ah! 

3. Ruusunen herää suudelmaan ensirakkauden

Pahattaren kirous on käynyt toteen, ja prinsessa Ruusunen on vaipunut satavuotiseen uneen. Prinssi Philip on päässyt linnaan tappuramuurin ja Pahattaren ohi, ja mikä häntä onkaan linnan tornissa vastassa: unessa oleva maailman kaunein prinsessa! Prinssi lähestyy sänkyä hiljalleen, ja hitaasti mutta varmasti antaa hellän suudelman nukkuvan prinsessan huulille. Haltijatarkummit ovat kertoneet Philipille, että kirous murtuu tosirakkauden suudelmasta, ja siksipä hän osaa sen Auroralle antaa. Ja niin prinsessan silmät aukeavat hitaasti ja kaunis hymy leviää neidon huulille: onhan hänen edessään hänen ensirakkautensa. Näin romanttinen rakkauden toteenkäyminen herkistyttää ainakin tunteikkaan katsojan sydämen.

4. Bernard kosii Biancaa

Koko Bernard ja Bianca Australiassa -elokuvan ajan Bernard yrittää kosia mielitiettyään Biancaa. Kosintayritykset menevät joka kerta pieleen, ja yleensä osasyynä on Bernardin jännittäminen kyseisessä tilanteessa. Ihan elokuvan lopussa Bernard saa kuitenkin rohkeutta pelastettuaan Maara-kotkan, Jaken, Tonin ja Biancan ihan itsekseen, ja niin hän vihdoin uskaltaa kosia Biancaa. Kosinta tapahtuu vielä todella romanttisesti pilvien yläpuolella tähtitaivaan alla kotkan selässä lentäen. Katsoja samaistuu Bernardiin todella hyvin elokuvan aikana, ja kun Bernard saa vihdoin toteutettua aikeensa, jota on tosiaan yrittänyt toteuttaa koko elokuvan ajan, ei voi olla hurraamatta hiirelle - tai minun tapauksessani kyynelehtimättä. :D Varsinkin, kun Bianca vielä vastaa myöntävästi Bernardille, on kaikki täydellistä!

5. Tianan ja Naveenin rakkaudentunnustukset

Prinsessa ja sammakko -elokuvassa Naveen yrittää suudella prinsessaa, jotta hän ja Tiana muuttuisivat takaisin ihmisiksi. Elokuvan lopussa Naveen on päässyt Mardi Gras -paraatin prinsessan Charlotte La Bouffin luo, jota aikoo pussata. Naveenin tarkoituksena on mennä naimisiin Charlotten kanssa, jotta hänellä on varaa ostaa Tianalle ravintola, josta nainen unelmoi. Naveen toteaa Charlottelle: "Tiana, on mun Evangeline." Charlotte ei tajua sanojen merkitystä, mutta piilosta Naveenia kuunteleva Tiana tajuaa, ja näin hän saa kuulla, että Naveen rakastaa häntä. Evangeline viittaa nimittäin tähteen, jota Ray-tulikärpänen rakastaa yli kaiken. Niin Tiana hyppii ulos piilostaan, keskeyttää Charlotten ja Naveenin suudelman sanoen Naveenille: "Unelmani ei ole mitään ilman sinua." Awwww!!!! Näin molemmat ovat tunnustaneet rakkautensa toisiaan kohtaan, ja tämä tyttö eläytyy tunnelmaan täysin. <3

6. Robinin ja Marianin rakkaudensanat

Nottinghamissa järjestetään jousiammuntakilpailut, joiden voittaja saa palkinnoksi kultaisen nuolen itseltään Marian-neidolta. Robin Hoodin on aivan pakko osallistua turnajaisiin, sillä hän ei halua jättää mahdollisuutta tavata rakkautensa kohde Marian käyttämättä. Jousiammuntakilpailut pidetään, ja haikaraksi naamioitunut Robin voittaa kisan leikiten sheriffin huijausyrityksistä huolimatta. Voitosta prinssi Juhana arvaa voittajan olevan naamioitunut Robin Hood, ja pian Robin vangitaan kahleisiin. Marian-neito katsoo kauhistuneena tapahtumien etenemistä, ja pyytää prinssiä vapauttamaan Robinin, koska rakastaa tätä. Robin vastaa neidon tunteisiin, ja vangitun lainsuojattoman katse Marianiin on jotain aivan ihanaa! Ja traagisesta tilanteesta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen kohtaus on todella romanttinen! Ja ihana!

7. Kristoff jättää Annan linnan portille

Kristoff on viilettänyt läpi jäisen tundran Arendelleen, jonka linnaan hän kuljettaa Annaa. Annan sydän on jäätymässä, ja vain tosirakkauden teko voi Annan pelastaa. Linnassa majaansa pitää Annan kihlattu Hans, jonka antama tosirakkauden suudelma pelastaa Annan varmasti. Kristoff kantaa Annaa viimeiset metrit linnaan sylissään, ja linnan portilla hovimiehet tulevat Annaa vastaan ja auttavat prinsessan linnan sisälle. Kristoff jää porttien ulkopuolelle kuin nalli kalliolle, ja hän saa kiitoksekseen vain Annan luoman viimeisen ystävällisen katseen ennen porttien sulkeutumista. Kristoffin teko on todella epäitsekäs ja jalo, sillä miehellä on ilmiselvästi tunteita prinsessaa kohtaan. Silti hän päästää irti Annasta, jotta tämä pääsee pelastamaan itsensä toisen miehen sylissä. Nyyh! Kristoff on niin ihana! Ja hänen ilmeensä on niin surullinen Annan hävittyä näköpiiristä, että tämä tyttö puhkeaa kyyneliin ilmeen ja teon yhteisvaikutuksesta. Kysymys tosin kuuluu, että eikö jo Kristoffin teon, eli Annan kuljettamisen linnaan, olisi pitänyt pelastaa Anna jäätymiseltä? Kyseessähän oli selvä epäitsekäs, rakkauden takia tehty teko! (Tämä kohta olisi muuten ehkä kuulunut surullisten kohtausten listalle...)

8. Aku ja Iines löytävät toisensa Nooan arkista

Yllätin itseni katsoessani Fantasia 2000:tta, sillä parikin pätkää siitä saivat minut herkistymään. Toinen pätkistä on  E. Elgarin säveltämään teokseen Pomp and Circumstance tehty animaatio, jossa Aku toimii Nooan apurina merkiten kaikki arkkiin saapuvat eläimet. Vedenpaisumus saapuu, ja niin Aku kuin hänen mielitiettynsä Iineskin luulevat toistensa jääneen veden musertavan painon alle. Arkkimatka sujuu Ankkojen osalta surullisessa merkeissä, varsinkin, kun jokaisella muulla eläimellä on se suhteen toinen osapuoli mukana. Lopulta maata nousee esiin ja arkki pysähtyy, ja kaikki eläimet purkautuvat laivasta ulos. Iineksen kaulakorusta putoaa medaljonki arkkiin. Aku ja Iines löytävät molemmat sydämen muotoisen medaljongin yhtäaikaa, ja jälleennäkemisen riemu on sanoinkuvaamatonta! Onnen kyyneleet pursuavat Iineksen silmistä, kun hän moiskauttaa Akun poskelle suudelman. Minäkin herkistyn Ankkojen jälleennäkemisestä. Suuri osa tunnelmaan pääsemisestä johtuu varmasti Elgarin hienosta sävellyksestä.

9. Tessu pelastaa Topin

Koiran ja ketun lapsuuden syvä ystävyys on saanut väistyä, kun Topi on johdattanut Tessun ystävän Pösön junan alle. Tessu onkin lähtenyt luonnosuojelupuistoon metsästämään isäntänsä kanssa Topia, mutta metsän siimeksissä Topi on pelastanut Tessun karhun kynsistä. Karhun kanssa itse taisteltuaan Topi on haavoittunut ja viruu vesiputouksen alajuoksulla henkihieverissä. Tessu on jäljittänyt Topin olinpaikan, ja kerkeää kiittää ystäväänsä juuri ennen kuin Aatu Remunen saapuu paikalle pyssyn kanssa. Mies tähtää kettua ja aikoo näin viimein toteuttaa kostonsa junan alla haavoittuneen Pösön puolesta. Tessu kuitenkin asettuu Topin ja pyssyn väliin, eikä väisty tieltä Remusen käskyistä huolimatta. Tessun jalo teko herkistää minut, ja se ilmeisesti herkistää myös Aatu Remusen, sillä metsästäjän julma ilme väistyy pian hämmästyksen tieltä. Mies laskee pyssynsä alas samalla, kun viimeisetkin kostonhalut kaikkonevat hänen ruumistaan. Topin ja Tessun tiet erkanevat tämän tapahtuman jälkeen. On kuitenkin hienoa nähdä, miten tosiystävyys on kostonhimoa suurempi voima, rakkaus on vihaa mahtavampi!

10. Simba ja Mufasa tähtitaivaan alla

Simba on aiemmin meinannut joutua hyeenojen suupalaksi ja Mufasa on tullut pelastamaan hänet. Mufasa haluaa puhutella Simbaa tähtitaivaan alla kahdestaan Simban seikkailussa mukana olleiden Nalan ja Zazun kuulematta. Mufasa selittää Simballe, kuinka hän pelkäsi poikansa puolesta saadessaan kuulla tämän olevan vaarassa. Leijonakuningas luo lisäksi katseensa ylös tähtiin ja kertoo, että entisaikojen kuninkaat katsovat heitä tähdistä. Mufasa ja Simba viettävät keskenään vakavan, mutta osittain myös leikkisän hetken. Kohtaus ei saisi minua herkistymään, ellen tietäisi, mitä Mufasalle tulee seuraavaksi käymään. On niin ihanaa nähdä, miten läheiset välit isällä ja pojalla on toisiinsa, ja on niin surullista ajatella, että tähtitaivaan alla vietetty hetki on heidän viimeinen onnellinen hetkensä yhdessä. Nyyh!

11. Valon kirkkaan viimein nään

Valon kirkkaan viimein nään -laulu on täydellinen, ja kohtaus laulun ympärillä on täydellinen! Kohtaus järvellä on minusta ehkäpä se romanttisin, mitä Disney-elokuvissa on nähty! Laulun aikana Tähkäpää ja Flynn ovat soutaneet keskelle järveä, josta leijuvat lyhdyt näkee parhaiten. Pimeällä taivaalla leijuvat lyhdyt ovat todellakin maaginen näky, mutta tapahtumat veneessä eivät ole yhtään vähempää taianomaisia! Veneessä niin Flynn kuin Tähkäpääkin tajuavat itsekseen, että tuo toinen tyyppi tässä veneessä on minun seuraava unelmani. Laulun yltäessä voimakkaimpaan kohtaansa myös tunteet veneessä pauhaavat voimakkaimmin, eikä katsoja voi mitenkään välttyä tunnepurkaukselta. Kohtauksessa on kaikki kohdallaan: se on esteettinen, tunteet ovat huipussaan ja laulu on todella kaunis! Ah! 

12. Vuori, jossa maa yhtyy valoon

Pitkän matkan jälkeen Kenai ja Koda pääsevät vihdoin vuorelle, jossa maa yhtyy valoon. Vuorella esi-isien henget muuttavat Kenain takaisin ihmiseksi Kodan ja paikalle olevan Denahin suureksi ihmetykseksi. Koda säikähtää ihmisiä ja piiloutuu kiven taakse. Kenai on kuitenkin matkan aikana sitonut vahvan siteen karhunpentuun, ja hän menee tämän luokse, ja Koda lopulta uskoo karhun ja ihmisen olevan yksi ja sama henkilö. Niin Kenai ja Koda halaavat toisiaan. Kenai päättää kuitenkin muuttua takaisin karhuksi, jotta saa olla yhdessä Kodan kanssa. Awww! Jos tämä ei vielä herkistytä katsojaa, tulee Kodan karhuemon henki vielä tervehtimään poikaansa. Kodan ja tämän äidin jäähyväiset toisilleen ovat sydäntäsärkevät, vaikka toisaalta myös iloa täynnä. Tämän katsojan silmät ovat ainakin tulvillaan kyyneleitä.

13. Hirviö päästää Bellen pois linnasta

Tyttö sekä hän -laulun jälkeen Belle kertoo Hirviölle viihtyvänsä linnassa, mutta ikävöivänsä isäänsä. Hirviö päättää näyttää Bellelle taikapeilin, jolla neito voi katsoa, mitä Mauricelle kuuluu. Peilin näyttämä näky onkin kauhea, sillä siitä näkyy, kuinka keksijä kamppailee hankien keskellä lyyhistyen kylmyydestä maahan. Belle haluaisi lähteä auttamaan isäänsä, mutta hän on luvannut pysyä linnassa Mauricen puolesta vankina. Hirviö kuitenkin antaa Bellelle luvan lähteä, ja hellät hyvästit jättäen Belle lähtee pelastamaan isäänsä. Könnin tullessa ihmettelemään, miksi Hirviö päästi tytön pois, Hirviö vastaa lyhyesti rakastuneensa häneen. Tässä kohdassa minun silmäni yleensä täyttyvät kyyneleistä. Hirviö rakasti Belleä niin paljon, että päästi hänet luotaan pois! Yääää!

14. Evangeline

Ray-tulikärpänen alkaa kertoa Tianalle, Naveenille ja Louisille ihastumisestaan Evangeline-nimiseen tulikärpäseen, joka paljastuukin taivaalla tuikkivaksi tähdeksi. Ray tunnustaa rakkautensa laulun sävelin, ja jo pelkkä laulu on niin ihana, että se saa ihokarvani väreilemään. Laulun aikana Naveen haluaa alkaa tanssia Tianan kanssa, mutta Tiana kieltätyy. Tähän Naveen toteaa: "Jos minä muhennan, sinä tanssit." Sitten Naveen vetää Tianan kanssaan tanssimaan ah-niin-romanttisesti. Minusta on niin ihanaa, kuinka Naveen saa Tianan tanssimaan tämän vastahakoisuudesta huolimatta. Samalla näemme, että Tiana alkaa kehittyä, sillä elokuvan alussa hän ei olisi vielä missään nimessä suostunut tanssimaan. Tianan jääkerros alkaa siis sulaa Naveenin seurassa. Ah!

15. Triton muuttaa Arielin ihmiseksi

Ursula on juuri tuhoutunut prinssi Ericin toimesta, ja Eric on huuhtoutunut mereltä rannalle. Ariel katsoo rantakiveltä suruissaan rakasta Ericiään, sillä tyttö on jälleen merenneito. Merenneito ja ihminen eivät voi elää samassa maailmassa yhdessä. Kuningas Triton katsoo kauempaa tyttärensä surua. Triton ymmärtää, kuinka paljon Ariel välittää Ericistä, ja päättää muuttaa Arielin ihmiseksi jälleen - vain siksi, koska rakastaa tytärtään eikä halua nähdä häntä onnettomana. Tritonin ja Sebastianin välinen vuoropuhelu kohtauksessa on minusta jotenkin todella liikuttava, ja sen ansiosta kohtaus pääsee tälle listalle. 

16. Quasimodo antaa siunauksensa Esmeraldalle ja Phoebukselle

Quasimodon sydän on särkynyt, koska Esmeralda ei ollutkaan rakastunut häneen vaan kapteeni Phoebukseen. Notre Damen kellonsoittajan lopussa katedraalin taistelun päätyttyä Esmeralda, Phoebus ja Quasimodo kohtaavat toisensa jälleen. Tällöin Quasimodo antaa siunauksensa Phoebuksen ja Esmeraldan rakkaudelle, eikä hän ole enää kapteenille mustasukkainen. Quasimodon mielialaan vaikuttaa varmasti onnellisesti päättynyt taistelu, hänen ystävystymisensä Phoebuksen kanssa sekä se, ettei Esmeralda kuollut. Onnellisena Quasimodo liittää Esmeraldan ja Phoebuksen kädet yhteen ja hymyilee heille. Minusta tämä on niin liikuttavaa nimenomaan Quasimodon näkökulmasta: hän pystyy vihdoin päästämään ihastuksestaan irti ja iloitsemaan toisten onnesta.

17. Eugene herää henkiin

Yhyyyy! Eugene Fitzherbert on kuollut Tähkäpään käsivarsille. Tähkäpää nyyhkyttää miehen takia, sillä on ymmärtänyt hänen olleen uusi unelmansa - ja kuullut itse olleensa Eugenen unelmien kohde. Tähkäpää alkaa suruissaan laulaa kukkalaulua Onneni eilinen, jolla on aiemmin saanut haavat paranemaan. Laulun loputtua Tähkäpään silmäkulmasta putoaa pieni kyynel Eugenen päälle, mutta tässä kyyneleessä on ihmeellisiä voimia. Koko tornihuone täyttyy ihmeellisistä valokuvioista, jotka lopulta katoavat Eugenen sisään. Tämä oli varmasti taikakukan viimeinen ihmeteko, sillä Eugene herää henkiin!!!! Tähkäpää ei voi uskoa tapahtumaa todeksi, ja hyppää riemuissaan Eugenen kaulaan ennen parin ensisuudelmaa. Minä eläydyin kohtauksessa aina vahvasti Tähkäpään suruun, ja kun henkiin herääminen tapahtuu, muuttuu surun kyyneleeni ilon kyyneleiksi. :)

18. Kukko Kieku kannustaa poikaansa

Kyllä, Pikku Kanasestakin on päässyt kohtaus tälle listalle! Elokuvan parasta antia on Pikku Kanasen ja hänen isänsä Kukko Kiekun välinen suhde. Elokuvan alussa isä ei usko ollenkaan poikansa kykyihin, sillä poika on aikamoinen rääpäle ja joutuu koko ajan noloihin tilanteisiin. On aika kamalaakin huomata, kuinka alhaista isän kannustus on - Kieku pyytää poikaansa pysymään tapahtumissa taka-alalla ja pyrkimään olemaan näkymätön. Pikku Kanasen liityttyä koulun pesäpallojoukkueeseen isä on kauhuissaan siitä, mitä noloa tulee seuraavaksi tapahtumaan. Yllättäen Pikku Kanasen ansiosta pesis-joukkue voittaakin koulujen välisen mestaruuden!!! Ja voi, miten ylpeä isä on nyt pojastaan! Pedagogisesti ajatellen tilanne on aivan hirveä: poika saa kannustusta vain onnistuessaan jossain, eikä saa tukea vaikeina aikoina. Silti elokuvaa katsoessa onnenkyyneleet valuvat silmilleni Kukko Kiekun kannustaessa poikaansa pesäpallo-ottelussa: VIHDOIN Pikku Kananen saa edes jotain tukea vanhemmaltaan! Kuinka ihanaa! 

19. Aladdin toivoo Hengen vapaaksi

Jafar on päihitetty ja Agrabahissa kaikki on palautunut ennalleen. On Aladdinin viimeisen toiveen vuoro, ja Henki valmistautuu taikomaan Aladdinista taas prinssin. Aladdin yllättää toiveellaan Hengen kuitenkin täysin: hän toivoo Hengen vapaaksi! Henki käärii jo hihojaan toteuttaakseen yhden prinssin parvekkeelle seisomaan, kunnes hän tajuaa Aladdinin sanat. Henki kääntyy katsomaan omia kahleitaan hämmästyneenä, ja näkee niiden aukeavan ja putoavan pois. Lampunhenki on nyt vapaa! Ja mikä ilo siitä syntyy! Suurimman riemunsa ulospäästettyään Henki tajuaa kääntyä Aladdinin puoleen, ja hän kiittää miestä vapaudestaan. Ja voi, Hengen ja Aladdinin välinen ystävyys on jotenkin todella suloista elokuvan lopussa! Koskettavan kohtauksesta tekee se, että Aladdin laittaa (vihdoin?) jonkun toisen tarpeet omiensa edelle, ja todellakin toteuttaa Hengelle antamansa lupauksen, vaikka suunnitteli sen jo rikkovansa.

20. Emmitt-saukko tulee entiselleen

Zootropoliksen lopussa Judy ja Nick keksivät vastalääkkeen villiintyneiden eläinten "kesyttämiseksi". Kaikki villit eläimet saavat vastalääkkeeksi yöulvojaa, myös ensimmäisenä villiksi muuttunut Emmitt-saukko. Saukon vaimo rouva Otterton on vieressä katsomassa lääkkeensyöntiä, ja on ihanaa, kun Emmitt lopulta muuttuu takaisin omaksi herttaiseksi itsekseen! Emmittin vaimon usko miehensä paranemiseen ei lopu milloinkaan elokuvan aikana, ja minusta on ihanaa katsoa, kuinka vaimo pitää huolta miehestään ja pysyy tämän rinnalla vaikeiden aikojen läpi. Rouva Ottertonin usko ja toivo siis palkitaan!

21. Herkuleksen loppu

Herkuleksen loppu on yhtä herkistelyä minun kohdallani. Ensiksi Herkules pelastaa Megaran hengen ja hänestä tulee jumala. Ihanaa. Megaran virottua henkiin pilvi tulee noutamaan paria Olympos-vuorelle, jossa Herkules kutsutaan asumaan jumalten joukkoon. Herkuleksen unelma käy siis toteen, kun hän löytää lopulta paikan mihin kuuluu. Kesken jumalten juhlimisen Herkules kuitenkin tajuaa, ettei Megara voi seurata häntä Olympokselle, ja niin Herkules päättää jäädä maan päälle rakkaansa luokse. Oih! Parin suudelma pilvien päällä on ihana! Jos tässä vaiheessa kyynekanavat eivät ole vielä kostuneet, niin viimeinen niitti on vielä tulossa: Herkuleksen ja Megaran palattua maan päälle Zeus tekee taivaalle uuden, Herkuleksen näköisen tähtikuvion. Tässä käy toteen Phil-satyyrin pitkäaikainen unelma siitä, että joku hänen koulutettavansa pääsisi tähtiin, ja kansa huutaa: "Se on Philin poika!" Kyynel vierähtää satyyrin poskelle - ja myös tämän katsojan poskelle. Herkuleksen loppu on aivan mahtava tunteikkuudessaan, ja mahtavuuden kruunaa kappale Hän suurin on.

22. Robinin ja Marianin metsätreffit

Robin Hoodin ja Marian-neidon metsätreffit ovat jotain aivan liian romanttista, ja tietyssä olotilassa (lue: romantiikan nälässä) ne saavat minut liikuttumaan. Nottinghamin jousiammuntakilpailun päätteeksi Marian pakenee Robinin mukana Sherwoodin metsään, ja siellä tähtien tuikkeessa kettupari viettää romanttisen hetken lammen rannalla tulikärpästen loisteessa. Robin antaa Marianille kihlakukkasormuksen, jossa loistaa tulikärpänen, ja ketut katsovat toisiaan silmiin niin rakastuneesti! Oikeasti, miten kettujen silmät onkin osattu animoida niin vakuuttavasti, niin lempeästi ja niin rakastuneesti? Ah!

23. Simba ottaa paikkansa Jylhäkallion kuninkaana

Tämä Leijonakuninkaan kohtaus pääsi jo kiehtovimpien Disney-hetkien listalleni. Sen lisäksi että kohtaus on todella mahtipontinen, jylhä ja vaikuttava, saa se aikaan myös jonkinasteista herkistymistä. Vihdoin Simba pääsee astelemaan Jylhäkalliota ylös ja lunastamaan itselleen paikan kuninkaana, mikä on kuulunut hänelle alusta asti. Astellessaan kalliota ylöspäin näemme vielä pientä epäröintiä tai ehkä hämmennystä Simban kasvoilla, mutta ylös päästessään Simba on jo varma itsestään ja tulevaisuudestaan, joten hän päästää ilmoille kuninkaallisen karjunnan. Mufasan henki on läsnä Simban noustessa kuninkaaksi, ja Simban kuulee isänsä "muista" -kuiskauksen korvissaan. Kohtauksen herkkään tunnelmaan on syynä sen kaunis ja mahtipontinen musiikki, joka menee luihin ja ytimiin asti tuottaen kokonaisvaltaisen katselukokemuksen.

24. Boltin ja Pennyn jälleennäkeminen

Hollywoodin tv-studiolla on syttynyt tulipalo, ja Penny on jäänyt palavan talon keskelle vangiksi. Studion ulkopuolella seisova Bolt huomaa tulipalon, ja syöksyy palavaan rakennukseen pelastamaan omistajaansa. Palavan rakennuksen keskellä Penny ja Bolt näkevät toisensa pitkästä aikaa, sillä Bolt on matkustanut koko Amerikan mantereen halki New Yorkista asti takaisin Pennyn luo. Hetki aikaisemmin Bolt on vielä luullut tytön hylänneen hänet, mutta kaikki Boltin suru haihtuu, kun Penny huutaa iloisena hänen nimeään ja tyttö ja koira syleilevät toisiaan palavan rakennuksen raunioissa. Ja minulla valuu liikutuksen kyynel poskea pitkin: Bolt lähti pelastamaan Pennyä! Penny ei hylännytkään Boltia! Awwww! Ja nyt he kuolevat tulipalossa! Byääääh!!!! (Onneksi näin ei käy, koska kyseessä on Disneyn elokuva.) 

25. Jane päättää isänsä avustuksella jäädä viidakkoon

Tarzanin lopussa Jane ja professori Porter lähtevät takaisin Lontooseen, ja Jane joutuu jättämään hiekkarannalla haikeat jäähyväiset Tarzanille. Laivan kapteeni alkaa soutaa soutuvenettä kohti laivaa, mutta professori Porter huomaa, kuinka surullisena Jane on palaamassa kotiin. Niinpä professori kehottaa tytärtään jäämään viidakkoon Tarzanin kanssa. Hetken ajatusta vastusteltuaan Jane päättää toimia isänsä ohjeen mukaisesti, ja niin hän hyppää veteen ja ryntää rannalle Tarzanin luo moiskauttamaan suuren suudelman apinamiehen suulle! Hienon kohtauksesta tekee professorin ja Janen välinen vuoropuhelu veneessä, ja herkistyn professori Porterin sanoista: hän osaa valita juuri ne oikeat sanat kannustaakseen mutta myös lohduttaakseen tytärtään, vaikka välillä niin höperö onkin!

26. Quasimodo hyväksytään joukkoon

Notre Damen kellonsoittajan lopussa Quasimodo on antanut siunauksensa Esmeraldalle ja Phoebukselle, kuten jo listan aiemmassa kohdassa kerroin. Sen jälkeen Esmeralda ja Phoebus astuvat katedraalista ulos hurraavan väkijoukon eteen, mutta Quasimodo jää kirkon pimentoon piileksimään, sillä Pariisin asukkaat ovat aiemmin naureskelleet ja pelänneet hänen rujoa ulkomuotoaan. Esmeralda kuitenkin kääntyy Quasimodon puoleen ja vetää hänet hellästi kaiken kansan eteen. Kansalaiset hiljentyvät kellonsoittajan edessä, kunnes yksi pieni tyttö erkaantuu väkijoukosta ja astelee portaat varovasti ylös. Hän kävelee Quasimodon luo, koskettaa häntä hellästi ja yhtäkkiä halaakin häntä. Näin viaton lapsi on näyttänyt, että kellonsoittaja on inhimillinen ja turvallinen, ja nyt koko kansa alkaa hurrata Quasimodolle. Quasimodon kasvoilta voi nähdä sen suunnattoman ilon, minkä kellonsoittaja kokee tullessaan vihdoin hyväksytyksi joukkoon. Quasimodo herkistyy tilanteessa, eikä katsojana voi tehdä muuta kuin herkistyä yhdessä hänen kanssaan. 

27. "Olen oikea poika!"

Geppetto suree rakasta puunukke-poikaansa, joka hukkui mereen pelastaessaan Geppettoa Monstro-valaan mahasta. Sängyllä makaavan Pinocchion ylle lankeaa tähtien valo öiseltä taivaalta. Puunukke on osoittanut olevansa hyvä ja totuuden mukainen, ja palkkioksi tästä Sininen haltijatar muutta hänet oikeaksi pojaksi. Voi sitä riemua, mikä Geppetton pienessä talossa syntyy, kun mies huomaa Pinocchion heränneen henkiin JA muuttuneen oikeaksi pojaksi! Myös Samu Sirkka saa palkinnoksi suuren kultaisen tähden onnistuneesta omatunnon työstä. Surullinen kohtaus on muuttunut nopeasti iloiseksi, ja voi, mitä vuoristorataa katsojan tunteet käyvätkään!

28. Thomasin ja Herttuattaren hetki katolla

Thomas O'Malley on johdattanut Herttuattaren pentuineen takaisin Pariisiin, ja seuraavana päivänä Herttuatar tulee palaamaan kotiinsa madame Bonfamillen luo. Thomasin ja Herttuattaren välit ovat muuttuneet hyvin läheisiksi ja kissojen hännät kietoutuvat toisiinsa heidän istuessaan talon katolla ihastelemassa öistä kaupunkia. Thomas ehdottaa Herttuattarelle, että hän jäisi elämään Thomasin kanssa yhteistä elämää, mutta Herttuatar kokee velvollisuudekseen palata omistajansa luo. Minua raastaa kohtaus, joka on niiiiin romanttinen, mutta kohtauksessa kissat sopivat ettei heidän suhteellaan ole yhteistä tulevaisuutta. Nyyh! Ihme, ettei kissoille tule jo tässä vaiheessa mieleen se vaihtoehto, että Thomas muuttaisi Herttuattaren luo Bonfamillen kartanoon... 

29. Aladdin ja Jasmine saavat toisensa

Agrabahissa on laki, että prinsessan pitää naida prinssi. Aladdinin käytettyä viimeisen toiveensa Hengen vapauttamiseen hänellä ei ole enää mahdollisuuksia tulla prinssiksi, eikä hän voi saada rakastamaansa prinsessaa itselleen. Sulttaani näkee, kuinka paljon Jasmine ja Aladdin välittävät toisistaan, ja niinpä hän päättää toimia tyttärensä parhaaksi ja kumoaa lain prinssin naimisesta. Tästä päivästä lähtien prinsessa saa naida sen ihmisen, jota hänen sydämensä halajaa. Ja Jasminehan halajaa Aladdinia, jopa niin kovasti, että ryntää samantien miehen syleilyyn. Awww, miten ihanaa ja romanttista ja liikuttavaa! 

30. Bambin loppuhuipennus

Tulipalo on raivonnut metsässä, ja suurin osa eläimistä on päässyt sitä turvaan uimalla pienelle saarelle. Bambi ja Metsän ruhtinas juoksevat palavassa metsässä kaatuvia puita pakoon, kunnes lopulta pääsevät väljemmille vesille ja Bambi ui rakkaansa Falinen luo. On ihanaa, kuinka Bambi ja Faline kohtaavat jälleen toisensa epätoivoisten tapahtumien jälkeen. Tämän jälkeen näemme vielä onnellisen lopun, kun Faline synnyttää uusia vasoja, ja onnellinen isä katsoo jyrkänteeltä lapsiaan. Koko tämä onnellinen kombo saa minut vallan itkemään onnesta - musiikilla on tässäkin vahva osuus!

31. Valaat uiskentelevat pilvien päällä

Fantasia 2000:ssa minut herkisti jo Akun ja Iineksen jälleennäkeminen, mutta yllättäen minut herkisti myös valaiden lento! O. Respighin mahtipontinen teos Rooman pinjat soi taustalla, kun meille näytetään valaiden lentoa öisellä taivaalla. Animaatiopätkän loppu, jossa valasparvi lentää pilvien päällä kuin aalloissa hypellen, sai minut herkistymään. Luulen herkistymisen johtuvan ensinnäkin hienosta musiikista, mutta myös itse kohtauksen kauneudesta. 

32. Kadonnut prinsessa löytyy

Tähkäpää on tajunnut olevansa Coronan kadonnut prinsessa, ja Gothelin kuoltua hän pääsee rauhassa palaamaan linnaan. Katsojille näytetään, kuinka Coronan kuningas ja kuningatar viettävät vapaa-aikaa linnan sisällä, kun heidän luokseen rientää yhtäkkiä sotilas, jolla on suuria uutisia: kadonnut prinsessa on palannut kotiin! Kuningas ja kuningatar rientävät ovelle innoissaan mutta myös hieman peloissaan. Kuningatar astuu ensimmäisenä ovista ulos, ja näkee edessään seisovan nuoren neidon, Tähkäpään. Kuningatar kävelee hitaasti Tähkäpään luokse tutkaillen tätä ja koskien häntä varovasti, kunnes tunnistaa naisen omaksi lapsekseen. Kyyneleet nousevat kaikkien silmiin, kun Tähkäpää syleilee onnellisena äitiään ja joukkoon liittyvää isäänsä. Myös Eugene liittyy halipiiriin ja kaikki on niin onnellista, että itkettää! 

33. Kaunottaren ja Hirviön loppu

Hirviö muuttuu ihmiseksi Bellen silmien edessä, mutta silti Belle hieman ihmettelee, kuka on tuo komea mies, joka hänen edessään seisoo. Miehen silmät ovat kuitenkin samat kuin Hirviöllä, ja niistä Belle tunnistaa edessään seisovan hahmon samaksi. Tunteet vyöryvät molempien yli, he hukkuvat toistensa silmiin ja lähestyvät toisiaan... kunnes Bellen ja Hirviön huulet osuvat toisiinsa ja ah-niin-romanttista ensisuudelmaa suudellaan!!!!! Tämän jälkeen taika alkaa räiskähdellä kaikkialla, ja niin linna kuin sen asukitkin muuttuvat takaisin ennalleen. Sitten siirrymme ajassa eteenpäin ja näemme Bellen ja Hirviön liihottavan tanssilattialla rakastuneena parina. Taustalla alkaa soimaan mahtipontinen Tyttö sekä hän, ja kaikki on hyvin kun loppu on hyvin. Ja tämän tytön silmäkulmat ovat olleet onnesta kosteina suudelmasta lähtien. 

34. Peter Panin loppu

Peter Panin loppu on aivan ihana! Leena, Mikko ja Jukka ovat palanneet kotiin Mikä-mikä-maasta. Samoihin aikoihin isä ja äiti Kultanen palaavat kotiin juhlista, ja ihmettelevät, kun Leena nukkuu avoimen ikkunan alla. Leena herää ja kertoo vanhemmilleen ihmeellisestä seikkailustaan. Lisäksi hän osoittaa taivaalla laivan muotoista pilveä, jonka sanoo olevan Peter Panin laiva, joka on tuonut heidät kotiin. Reijo Kultanen katsoo aluksi taivaalle aikuisen epäuskoisilla silmillä, mutta sitten hän tajuaa, että on nähnyt laivan aikaisemminkin. Tämä viittaisi siihen, että Reijo on käynyt myös lapsena Mikä-mikä-maassa, tai ainakin nähnyt Kapteeni Koukun laivan. Hän muistaa laivan vasta nähdessään sen, ja ehkä pilkahdus lapsenmielisyyttä palaa Reijon niin vakavaan mieleen. Minusta tämä Reijon lausahdus on jotenkin toivoa luova, sillä itsekin haluaisin pitää aina luonteessani leikkimielisyyttä ja mielikuvitusta ja tiettyä lapsekkuutta, enkä tulla niin totiseksi aikuiseksi kuin mitä Reijo on elokuvan alussa. Jos Reijolla herää sydämessään muistot paremmista (?) ajoista, on minullakin vielä toivoa! Ja tämän takia Reijon lausahdus laivan tuttuudesta saa minut aina herkistymään! 

35. Mulanin kotiinpaluu

Awwwww!!!!!!!!!! Mulanin kotiinpaluu on myös aivan ihana!!!!! Mulan on juuri päihittänyt hunnit ja koko Kiina on osoittanut hänelle kunnioitustaan. Tämä ei ole kuitenkaan yhtään noussut Mulanin päähän, vaan kotiin palatessaan hän on nöyrää tyttöä. Mulan luultavasti olettaa isänsä olevan hänelle vihainen Mulanin karattua sotaan isänsä puolesta, ja niin hän polvistuu isänsä eteen ja antaa hänelle keisarin lahjoittamat lahjat: Shan Yun miekan ja keisarin riipuksen. Näiden pitäisi tuoda koko perheelle kunniaa. Sitten seuraa se herkkä kohta: Fa Zhou sysää lahjat syrjään ja tiputtautuu halaamaan polvillaan olevaa Mulania.  Syleillessään Mulania Fa Zhou toteaa: "Suurin lahja ja kunnia on saada sinunlaisesi tytär." Awwww!!!!! Perheen kunnia ja keisarin antamat arvokkaat lahjat eivät merkitse isälle mitään hänen rakkaan tyttärensä rinnalla! Tässä on sitä parasta isä-tytär -rakkautta! Tällaisia pitäisi kaikkien vanhempien olla lapsiaan kohtaan! Voe voe, minulla alkaa silmät kostua liikutuksesta ihan vain nyt tästä kohtauksesta kirjoittaessani... joten lienee aika lopettaa!

Siinäpäs oli tunteikkuutta kerrakseen! Onko joku yllä olevista kohdista saanut teidät joskus herkistymään? Entä onko Disney-klassikoissa muita kohtia, joissa olette itkeneet tapahtumien saamasta onnellisesta käänteestä? Entä unohtuiko tunne-postauksistani (suru, ilo, itku ilosta ja surusta) joku tärkeä tunne, josta haluaisitte kohtauksia listattavan? Kommentoida saa! :) Muuten kaikille oikein miellyttävää ja aurinkoista viikonloppua!

Mä oisin valmis jo seikkailuun!

Minulla on monta pitkää postausta aloiteltuna, mutta en vain saa jatkettua niitä ja kirjoitettua loppuun asti! Jottei blogin hiljaiselo tämän takia jatkuisi, ajattelin toteuttaa erään lukijatoiveen. Viime kuussa blogin uuden ulkoasun myötä kyselin teiltä toiveita blogipostausten suhteen, ja minulle heitettiin haaste: millaisen Disney-päivän viettäisin, jos vain mielikuvitus olisi rajana? Missä maailmoissa olisin, kenen kanssa ja mitä tekisin. Uuuuu! Tämä idea sopii hyvin hieman kevyemmäksi kirjoitteluksi, kun pidemmistä ja syvällisemmistä teksteistä ei näillä aivoilla meinaa tulla mitään... (Aivoni ovat töissäkin jo ihan kesäloma-moodilla, ei jaksa ajatella!) Unelmieni Disney-päivään aion valjastaa käyttöön voimat vain Disney-klassikoista. Eli millainen olisi unelmieni Disney-päivä?

NAAAAAAAAANTS INGONYAMAAAAAAA BAGITHI BABA!!!!!!! 

Aamulla heräisin yllättäen Afrikan savannilla Jylhäkallion kyljessä. Tuttu huuto kuuluisi yli savannin, ja Jylhäkalliolta pystyisin katsomaan, miten upea aurinko nousee maan ylle ja eläimet heräilevät uuteen päivään. Viereeni Jylhäkalliolle maisemia ihastelemaan tulisi Simba, ja saisin annoksen hellyyttä silittämällä hänen pehmoista turkkiaan. (Unelma-minälleni täytyy kyllä sanoa, että yö Afrikan savannilla voisi olla aika kylmä, ja tuohon huutoon herääminen voisi olla myös aika karmeaa... Hyvä herätysvaihtoehto olisi herätä Tuhkimon lailla pehmeästä sängystä uuteen päivään lintujen laulellessa ympärillä. Mutta nyt unelmieni seikkailullinen minä valitsee itselleen Leijonakuninkaan herätyksekseen!)

Jylhäkalliolle viereemme Jylhämaata ihailemaan ilmestyy Pocahontas. Hän ohjaa minut salaiselle ovelle, joka johtaa Jylhäkalliolta suoraan Amerikkaan intiaanineidon kylään. Kylässä lähdemme aamulenkille upeisiin maisemiin, eli käymme juosten pitkin näitä metsäteitä. Lenkin jälkeen maistamme marjat maan ja auringon, eli syömme metsän antimia aamupalaksi.

Urheilullinen aamu jatkuu, sillä vedestä meille kättään heiluttelee itse Ariel! Syön Arielin antamaa kasvia, ilmeisesti kidusruohoa, joka antaa minulle voimat hengittää veden alla. Niin sukellan Arielin perässä pinnan alle, ja tutustun vedenalaiseen maailmaan. Käymme Sebastianin järjestämässä konsertissa kuuntelemassa ihanaa klassista vedenalaista musiikkia, ja sen jälkeen Ariel vie minut salaiseen luolaansa. Saan valita sieltä mukaan itselleni yhden matkamuiston, ja mukaani tarttuu tinkeliharava tukkaani selvittämään.

Nyt minulla alkaa olla jo nälkä. Niinpä uin Arielin vanavedessä Hirviön linnan luo. Pääsen syömään lounasta linnan legendaariseen keittiöön linnan asukkaiden kanssa! Lounaalla herkkuja on tosiaan joka laatua, ja ruoan miellyttävyyden takia mieleni jää iloiseksi. Täyden mahan kanssa on hyvä ottaa ruokalepo, joten Belle ohjaa minut linnan upeaan kirjastoon. Siellä Belle esittelee minulle kaikki lempikirjansa, ja kerkeän lukea niitä hieman ruokaa sulatellessani.

Yhtäkkiä joku koputtaa kirjaston ikkunaan. Ikkunasta sisään lentää Aladdin, joka tarjoaa minulle taikamattokyytiä! Hyppään riemuissani kyytiin ja lähdemme ajelulle ihastelemaan idän ihmeitä. Pitkään en kuitenkaan jaksa ihmeitä ihmetellä, sillä alhaalla näkyy pitkähiuksinen neito, jonka tunnistan Tähkäpääksi! Aladdin jättää minut matoltaan Tähkäpään luo, jossa prinsessa pyytää minua auttamaan häntä palapelin valmiiksi kokoamisessa. Otan haasteen vastaan, ja pian palapeli saakin lopullisen muotonsa.

Palapelissä on kuva Mikä-mikä-maasta. Kun saamme palapelin valmiiksi, on itse Peter Pan ilmestynyt paikalle, ja hän pyytää meitä kanssaan lentämään Mikä-mikä-maahan. Saamme yllemme keijupölyä ja lähdemme liihottelemaan ilmojen teitä pitkin. En kuitenkaan pääse Mikä-mikä-maahan asti, sillä näen alapuolellamme liian suloisen näyn. Koirapuistossa palloilla leikkii Kaunotar ja Kulkuri sekä Pongo ja Perdita perheineen! Minun on pakko laskeutua puistoon leikkimään koirien kanssa! Onneksi Peter saa kuitenkin seuraa Tähkäpäästä, joka jatkaa matkaa Mikä-mikä-maahan asti luultavasti kertomaan iltasatuja kadonneille pojille. Minä heittelen puistossa palloja koirille ja rapsuttelen heitä.

Nyt kello alkaa olla jo paljon - ja minulla on taas nälkä! Ennen nukkumista pitää siis syödä ainakin päivällinen! Niinpä kävelen koirapuistosta Tiana's -ravintolaan, jossa Tiana tarjoilee minulle parasta gumbo-keittoaan ja jälkiruoaksi beignettejä. Ruokaseurakin on mitä mainiointa, sillä samassa pöydässä kanssani istuu Mulan ja Moana. Kerromme kaikki toisillemme omista seikkailuistamme ruoan ohessa. Koko ruokailun ajan olen kuunnellut Naveenin bändin soittoa, ja syötyäni mies pyytää minua kanssaan jammailemaan. Niinpä siirryn pianon taakse, ja vedämme uudessa kokoonpanossa rytmikästä jazzia tanssahteleville ihmisille.

Lopulta jammailut saavat riittää, kun minua alkaa väsyttää niin paljon. Mietin, minne voisin mennä nukkumaan. Suunnittelen jo meneväni madame Bonfamillen luokse Pariisin, sillä hänellä on todella pehmeät ja suuret sängyt, mutta muistankin olevani kissoille allerginen. Yö aristokattien välissä voisi olla tuskaa. Siispä suuntaan lopulta Tuhkimon luokse, sillä hänen linnassaan on todella suuret, upottavat ja joustavat sängyt. Ajattelen myös, että seuraavan aamun herääminen voisi olla rauhallisempi näin tiiviin päivän jälkeen. Käperryn vierassänkyyn kuin pieni kissanpoikanen, ja nukahdan samantien.

Ja niin unelmieni Disney-päivä on ohi. Olipas se toiminnallinen! Ihan hengästyttää ajatuskin moisesta päivästä! XD Kertokaapa te kommentteihin omasta unelmienne Disney-päivästä, jossa vain mielikuvitus on rajana! Tai halutessaan aiheesta saa kirjoittaa ihan oman blogitekstinkin, jos ideasta inspiroituu niin paljon! Mutta nyt lähdetään kaikki tsemppaamaan Suomea jääkiekon MM-finaaliin!!!

Autot - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Salama McQueen on Piston Cup –autokisan tulokas, ja kauden päättyessä kolmen parhaan joukossa Kunkun ja Jasu Juntin kanssa. Viimeistä, ratkaisevaa kilpailua ajetaan, jossa Salama näyttäisi voittavan ylivoimaisesti. Hän ei kuitenkaan varikkotiiminsä pyynnöistä huolimatta käy vaihtamassa renkaita, vaan haluaa ajaa samoilla renkailla koko kisan ajan. Tämä kostautuu, ja hän päätyy lopulta maaliviivan yli täysin samaan aikaan Kunkun ja Jasun kanssa. Niinpä tuomaristo päättää, että kolmikko saa ajaa ratkaisevan kisan viikon päästä Kaliforniassa, toisella puolella Amerikkaa. Salama haluaa päästä kisapaikalla ensimmäisenä, jotta saisi mahdollisimman paljon mainostusta itselleen. Niinpä hän pakottaa kuljetusrekkansa Maken ajamaan yön yli. Make torkahtelee ajaessaan, eikä huomaa, kuinka töyssyjen aikana Salama putoaa hänen kyydistään pois. Salama yrittää pimeällä moottoritiellä etsiä kuljetusrekkaansa, mutta ajautuu paniikissaan sivutielle numero 66. 

Tiellä 66 Salama saa peräänsä sheriffin, joka lähtee Salaman perään tämän ylinopeuden takia. Sheriffin pakoputki räjähtelee, ja Salama luulee poliisin ampuvan häntä. Niin hän lähtee kauhuissaan ajamaan pakoon vieläkin lujempaa päätyen Syylari City –nimiseen pikkukaupunkiin ja tuhoten matkallaan kaupungin päätien. Sheriffi saa Salaman kiinni, ja oikeudessa Doc Hudson –niminen tuomari tuomitsee kilpa-auton yhdyskuntapalveluun korjaamaan tuhoamansa tien. Salamalla olisi kauhea kiire Kaliforniaan kisapaikalle, ja hän yrittää oikoa tien tekoa vetämällä asfalttikonetta perässään nopeasti. Tämä ei kuitenkaan synnytä tasaista jälkeä, vaan asfaltista tulee kupruileva ja huonokuntoinen. Niin Salaman pitää aloittaa urakka uudestaan ja hiljentää kiireistä elämäntahtiaan keskittymällä hitaaseen asfaltin luomiseen. 

Tietä korjatessaan Salama viettää useamman päivän Syylari Cityssä tutustuen kaupungin asukkaisiin. Martti-hinausauton kanssa Salama käy pelottelemassa pelloilla märehtiviä traktoreita ja kaksikon välille syntyy orastava ystävyys. Salli taas vie Salaman ajelulle ja kertoo Syylari Cityn historiasta sekä omasta saapumisestaan kaupunkiin. Syylari Cityn autioituminen harmittaa Sallia, ja hän haluaa luoda kaupunkilaisiin toivoa siitä, että hylätty kaupunki vielä jonakin päivänä vilkastuu. Sallin ja Salaman välille alkaa muodostua lisäksi jotain ystävyyttä syvempää... Salama saa yllättäen myös oppia hiekalla ajamisesta Doc Hudsonilta, ja myöhemmin hänelle selviää vanhan auton salattu menneisyys: Doc Hudson on ollut kilpa-auto, ja hän on voittanut ainakin neljä Piston Cup –mestaruutta! Hudsonin kilpaura loppui kuitenkin traagisesti onnettomuuteen, josta selvittyään Hudsonia ei enää otettu kilparadoille mukaan. Hudson ei halua puhua kisamenneisyydestään mitään, ja suorastaan suuttuu Salamalle tämän selvitettyä asian. 

Lopulta Salama McQueen saa Syylari Cityn tien kuntoon. Hän ilahduttaa kaupungin asukkaita esimerkiksi ostamalla uudet renkaat itselleen Luigilta ja ostamalla orgaanista polttoainetta Klainarilta. Yhtäkkiä kaupunkiin saapuu kuitenkin lehdistön suuri massa: kadonneen kilpa-auto Salama McQueenin olinpaikka on löytynyt! Doc Hudson on vihjannut lehdistölle Salaman olinpaikasta harmistuneena McQueenin tuomasta häiriöstä hiljaiseen kaupunkielämään. Niinpä haikeana ystävistään erotettu Salama viedään Kaliforniaan, jossa hän pääsee kilpailemaan Piston Cupin voitosta. Salaman ajatukset ovat kuitenkin Syylari Cityssä, eikä hän pysty keskittymään kisaan. Kisan alettua Salama kuitenkin yhtäkkiä kuulee radiostaan Doc Hudsonin äänen: hän on saapunut Salaman tallipäälliköksi ja mukaansa hän on ottanut kannustusjoukkion Syylari Citystä! Salama pystyy taas keskittymään kilpailuun, ja hän on jo voittamassa kisaa, kun huomaa Kunkun makaavan romuna nurmikolla. Salama peruuttaa taaksepäin antaen näin Jasu Juntin voittaa, ja Salama ajaa Kunkun luo työntäen hänet edellään maaliin. Kansa hurraa Salamalle ja Kunkulle, eikä kukaan tunnu enää huomaavan epärehellisesti voittanutta Jasu Junttia. Salama McQueenin tukijoukot ja tallipaikka muutetaan Syylari Cityyn, ja niin autioitunut kaupunki saa taas elämänsä takaisin. 

Autot-elokuva on Pixarin seitsemäs elokuva, ja samalla viimeinen Pixarin elokuva, joka kuului Disneyn kanssa tehdyn sopimuksen piiriin. Disney oli tähän asti auttanut Pixaria heidän elokuviensa rahoittamisessa ja levittämisessä, joskin omisti myös oikeudet tänä aikana tehtyjen Pixarin elokuvien hahmoihin. Autot olisi viimeinen yhteistyössä tehtävä elokuva, ja Pixarin johto alkoi miettiä vaihtoehtoja, minkä yhtiön kanssa jatkaisi yhteistyötä markkinointi- ja jakelukoneiston suhteen. Miettimisajan pidentämiseksi Autojen ensi-iltaa siirrettiin puolella vuodella eteenpäin. Pixarin yhteistyö-päätöksestä kirjoittelen lisää tietoa seuraavan elokuva-arvostelun, Rottatouillen kohdalla. 

(Päivitys 14.6.2017: Autot oli itse asiassa ensimmäinen elokuva, joka julkaistiin Pixarin "uuden" yhteistyökumppanin kanssa, eli toisin kuin sanoin. Lue lisää Rottatouillen arvostelusta.)

Autot-elokuvaa alettiin pohtia Pixarilla jo vuonna 1998, jolloin Ötökän elämää sai ensi-iltansa. Tuolloin Pixarin suunnitteleman auto-elokuvan päähenkilönä oli sähköauto, joka eli bensiinikäyttöisten autojen johtamassa maailmassa. Tuo alkuperäinen idea kuulostaa minusta ihan mielenkiintoiselta, ja sähköautosta kertova elokuva olisi tuonut kivasti ilmastonmuutosta esille. Ilmastonmuutosta ei autoissa käsitellä, mutta se tuodaan esille Pixarin myöhemmissä elokuvissa Wall-E ja Autot 2. Alkuperäisen käsikirjoituksen hylkäämisen jälkeen autoja käsittelevä elokuva hyllytettiin pariksi vuodeksi, kunnes Pixarin John Lasseter teki road tripin perheensä kanssa. Automatkallaan hän sai inspiraation, ja alkoi suunnitella tielle 66 keskittyvää autoelokuvaa. Pixarin väki teki useamman automatkan kyseiselle tielle, ja Lasseter haki asiantuntemusta elokuvaan tien 66 historioitsijalta Michael Wallisilta. Tuolloin elokuvan nimikin oli ”Route 66”, mutta se muutettiin myöhemmin, jottei elokuvaa sekotettaisi samannimiseen televisiosarjaan. (Tämä taisi osoittautua hyväksi nimenvaihdoksi, sillä ”Route 66, 2” olisi aivan erilainen elokuva kuin Autot 2!) Autot valmistui vuonna 2006, ja elokuvasta tuli suuri menestys! Autot oli ehdokkaana kahdessa Oscar-kategoriassa parhaasta laulusta (Our Town) ja parhaasta animaatiosta, mutta ei voittanut kumpaakaan palkintoa. Elokuva menestyi niin hyvin, että se sai jatkoa televisiosarjan Martin tarinatalli muodossa vuonna 2008. Vuonna 2011 ensi-iltansa sai elokuva Autot 2, ja tänä kesänä (2017) teattereihin saapuu Autot 3. Autot sai myös spin-off –elokuvasarjan, kun vuonna 2013 julkaistiin elokuva Lentsikat, ja seuraavana vuonna jatko-osa Lentsikat: Pelastajat. Lentokoneiden maailmaa käsittelevät elokuvat eivät ole kuitenkaan päässeet Pixarin klassikoiden joukkoon. 

Autot-elokuva on Pixarin toinen elokuva Ötökän elämän jälkeen, jossa ei esiinny ollenkaan ihmisiä. Elokuvan hahmoina seikkailee autot. Päähenkilö on omahyväinen kilpa-auto Salama McQueen. Punainen auto on ensikertalainen Piston Cup -kilpailussa, ja hän haluaa voittaa sen hinnalla millä hyvänsä. Salama on kiinnostunut vain menestyksestään, ja hän kohtelee tallitiimiään ja sponsoroijaansa huonosti haaveillen kuuluisuudesta. Katsoja tajuaakin pian, ettei Salamalla ole yhtään aitoa ystävää, paitsi Make-kuljetusrekka, jota häntäkin McQueen kohtelee todella huonosti. Elokuvan aikana Salama kuitenkin oppii ystävyyden merkityksen ja muiden huomioonottamisen tärkeyden. Syylari Cityssä Salama kohtaa monenlaisia autoja, ja ehkä merkittävämmäksi tapaamiseksi muodostuu hänen ja hinausauto-Martin kohtaaminen. Marttia jos ketä voisi sanoa ”maalaisjuntiksi”. Hinausauto on hieman hömelö: hän vitsailee paljon ja tuntuu olevan pihalla monesta kaupunkilaiselle Salamalle itsestäänselvästä asiasta. Silti Martin ruostekuoren alta löytyy lämmin ja aito sydän, joka ottaa muukalaisen avosylin vastaan kaupunkiin. 

Salli Carrera on sulavalinjainen Porsche, johon Salama ihastuu ensisilmäyksellä. Valitettavasti Sallin tunteet eivät käy yhtä kuumina, ainakaan ennen kuin hän tutustuu kilpa-autoon paremmin. Salli kohentaa Syylari Cityssä kaikkien itsetuntoa ja luo kaupunkilaisille hyvää me-henkeä. Syylari Cityn eräänlaisena johtohahmona toimii Doc Hudson, joka on kaupungin tuomari ja lääkäri. Hudson on hyvin kiukkuinen vanha auto, erityisesti nuorta kilpa-autoa kohtaan, eikä hän haluaisi Salaman sekoittavan kaupungin rauhallista ilmapiiriä. Hudsonilla on kuitenkin hyvä syy olla katkera kilpa-autoille yleisesti ottaen, mutta elokuvan lopussa hänkin pystyy unohtamaan vanhat kaunat. Syylari Cityssä hääräilee edellä mainittujen lisäksi Klainari-Kleinbus, joka hippimäisesti käyttää uusiutuvaa polttoainetta, Kessu-jeeppi, joka yrittää pitää Klainarin armeijan kurissa, Sheriffi-poliisi, ujo Puna-paloauto, italialaiset Luigi ja Guido rengasmyyjät, jotka ihannoivat Ferraria, aviopari Ramone ja Floora sekä vanha Lizzie, jonka aviomies aikoinaan perusti Syylari Cityn. Kaikille sivuhahmoille on saatu kivasti persoonaa, mutta heidän persoonallisiksi tekeminen ei ole vienyt yhtään ruutuaikaa elokuvan päähenkilöiltä. Autot-elokuvassa ei varsinaista pahista ole, mutta jos sitä lähdetään etsimällä etsimään, olisi pahis Salaman kilpakumppani Jasu Juntti, jonka inhottava käyttäytyminen ei jää kellekään epäselväksi hahmon nimenkään takia. 

Autot-elokuvaa tehtäessä animaattoreiden piti ratkaista monta pulmaa, kuten missä autojen silmät ovat ja miten saada autot animoitua siten, että ne näyttävät aidoilta autoilta. Autohahmot eivät voineet yhtään venyä ja paukkua animaatiossa, jotta katsoja uskoisi niiden olevan oikeasti metallista tehtyjä kasoja. Niinpä autojen ”ruumiin” piti pysyä koko ajan joustamattomana ja kovana. Myös auton pinnan heijastusten animointi piti miettiä erikseen, jotta heijastuvat kuvat olisivat autenttisen näköisiä. Autojen silmät Pixar päätti sijoittaa tuulilasien kohdalle, ei etuvaloihin. Itse aina pienenä kuvitellessani autojen olevan eläviä kuvittelin niiden silmien sijaitsevan etuvalojen kohdalla, enkä varmasti ole ollut ainoa, joka on inhimillistänyt autoja näin. Tuulilasi-silmät antoivat autoille suuremmat silmät, joiden takia hahmojen tunnetilat on paremmin nähtävillä. Pixarin Autot ei ollut kuitenkaan ensimmäinen elokuva, jossa tuulilasi on toiminut auton (tai lentokoneen!) silminä, vaan sitä ennen muun muassa Disneyltä on julkaistu tuulilasi-silmiä käyttävät lyhytelokuvat Susie pieni sininen auto (1952) ja Pedro (1943, Saludos Amigos). Autot-elokuvaa katsoessa huomaa, että animaattorit ovat toden teolla päässeet hauskuttelemaan elokuvan suhteen. Elokuvan maailman pilvet ja kalliomuodostelmat ovat saaneet inspiraatiota autojen muotoilusta, ja ilmassa pörräävät kärpäset ovat mini-kuplavolkkareita! Aivan mahtavaa! Elokuvan keskeyttää aina silloin tällöin ns. ”mainoskuvat”, esimerkiksi kohdissa, joissa Salama haaveilee olevansa Dinoco-yhtön sponsoroima. Välillä näemme myös suoraan televisiokuvaa, ja televisiojuontajat (jotka ovat tietenkin autoja) puhuvat Piston Cupista ja analysoivat kilpailijoita. Elokuvassa on myös monta upeaa hidastettua kohtausta. Pidän tästä monipuolisesta kuvamateriaalista, jota elokuva meille tuottaa. 

Autot-elokuvaan taustamusiikin on säveltänyt Pixarin vanha tuttu säveltäjämestari, Randy Newman. Taustamusiikin ohella hän on säveltänyt elokuvaan laulun Our Town, joka oli tosiaan ehdolla parhaan laulun palkintokategoriassa Oscar-gaalassa. Our Town –laulu soi elokuvan keskivaiheilla kohdassa, jossa Salli kertoo Salamalle Syylari Cityn historiasta. Muut elokuvassa esiintyvät laulut ovat muiden säveltäjien kädenjälkeä, jotkut jopa useiden vuosien takaa. Esimerkiksi laulu Route 66 on sävelletty jo vuonna 1946 ja sitä on esittänyt alunperin Nat King Cole, ja Life Is a Highway on Tom Cochranen laulu vuodelta 1991. Sen sijaan Real Gone on sävelletty nimenomaan Autot-elokuvaa varten, mutta säveltäjinä on toiminut Sheryl Crow ja John Shanks. Elokuvan laulujen musiikkityyli vaihtelee paljonkin, ja joukossa on nykyaikaista poppia ja rockia, mutta myös vanhempaa bluesia ja countrymusiikkia. Jotenkin kaikki eri musiikkityylit kuitenkin sopivat yhteen, ja elokuvan soundtrack soi ainakin minun päässäni eheänä kokonaisuutena. Monet yllä mainitut laulut jäävät myös helposti soimaan päähän, eli niiden melodia on helppo ja muistettava. 

Seuraavaksi siirrymme Autojen ”easter eggien” pariin. Pixarin perinteinen A113 –kirjain-numero-yhdistelmä löytyy junasta (joka meinaa ajaa Salaman päälle), ja Pizza Planeetan auto on Piston Cupin yleisön joukossa Elvis-auton vieressä hurraamassa. Dinoco-yhtiö on nähty jo ensimmäisessä Pixarin elokuvassa, Toy Storyssa, jossa on sen niminen huoltoasema. Autoissa on useampikin viittaus Toy Storyyn, sillä autot käyttävät renkaita, joiden merkki on Lightyear (niinkuin Buzz Lightyear). Toisaalta merkki viittaa myös oikeaan Goodyear-rengasmerkkiin. Salama McQueenin kyljessä oleva numero 95 taas viittaa Toy Storyn valmistumisvuoteen 1995. Salaman matkustaessa Maken sisällä kisapaikalta toiseen Make ohittaa puhelinlankoja, joilla roikkuu samat linnut, jotka ovat pääosassa Pixarin lyhytelokuvassa Lintuset. Elokuvan lopputekstien aikana nähdään taas, kuinka elokuvan autohahmot katsovat elokuvia nimeltään Ötökkäauton elämää, Monsteriautot Oy ja Leluautoelämää. Mihinköhän elokuviin nämä viittaisivat...? Elokuvia katsova hahmo Make kommentoi katsomiaan auto-elokuvia ja erityisesti niissä esiintyviä hahmoja Röh, Jeti ja P.T.Kirppu, joiden äänen huomaa muistuttavan toisiaan. Hauskaksi kohdan tekee sen, että kaikilla hahmoilla todellakin on englanniksi sama ääninäyttelijä, John Ratzenberger, joka on tähänkin päivään asti äänittänyt kaikkiin Pixarin elokuviin vähintään pienen sivuroolin! Suomessa vastaavaa jatkumoa dubbaajien suhteen ei ole. 

Autot-elokuvan ilmestyessä vuonna 2008 pidin elokuvaa yhtenä vitsinä, joka on tarkoitettu vain pikkupoikien katseltavaksi ja josta nuori aikuiskatsoja ei saisi irti mitään. Pidin käsitystä yllä pari vuotta, eikä elokuvan markkinointi tai suosio varsinkaan muuttanut mielipidettäni. Katsoin elokuvan vasta sitä esitettäessä televisiosta – ja olin myyty. Autot todellakin yllätti minut positiivisesti huumorillaan, vakavuudellaan, kuplavolkkari-kärpäsillään ja muilla upeilla kuvamateriaaleillaan. Elokuvan hahmoista on tehty todella sympaattisia ja samaistuttavia, vaikka he ovatkin vain autoja! Elokuvan juoni on ehkä kliseitä täynnä, mutta jotain taianomaisuutta siitä löytyy, ehkä juuri autoja tulvivan maailman takia. Autot ei ole listallani Pixarin parhaimpien elokuvien joukossa, mutta todella mainio ja viihdyttävä elokuva se on! Suosittelen katsomaan elokuvan, jos ette ole sitä vielä nähneet! 

”Pane pois tuo karmea renkutus!”

”Vähän kunnioitusta hei, tää on Hendrixii!”
- Kessu ja Klainari

Se ON tie elämän.

VOI EI! Edellisestä postauksestani on aikaa tasan KUUKAUSI!!!! OIJOI!!!! Huhtikuun alussa suunnittelin, että huhtikuussa kirjoittelen paljon tekstejä, kun maaliskuun saldo jäi niin vähäiseksi. Ja hyvinhän se alkukuukausi alkoi, mutta huonosti loppui... Koko huhtikuun lopun olin todella vähän tietokoneen ääressä, koska luonamme oli koiravieraita, ihmisvieraita, olimme itse matkalla milloin missäkin, töissä oli raskasta jne jne. Selityksiä kyllä löytyy vaikka muille jakaa. ANTEEKSI! Nyt olen kirjoittanut uuden elokuva-arvostelun, ja se on tarkistamista ja kuvien etsimistä vaille valmis. Tulen julkaisemaan sen joko huomenna torstaina tai perjantaina. 

Mutta oli minulla tätä postausta varten muutakin mielessä kuin pelkkää anteeksipyytelyä! Ajattelin nimittäin näin keskiviikon kunniaksi päräyttää käyntiin uuden lukijakyselyn ystävänpäivän tapaan. Lukijakyselyitä on toivottu lisää, ja näin myös lukijan toiveita toteuttelen. Tällä kertaa ajattelin kysyä teiltä mieleenne jääneitä repliikkejä. Disneyn ja Pixarin elokuvat ovat täynnä unohtumattomia vuorosanoja ja keskusteluja, ja jotkut niistä ovat varmasti jääneet elämään "oikeaan elämään" elokuvien ulkopuolelle. Mitkä repliikit ovat syöpyneet teidän mieleenne? Millaisia Disneyn/Pixarin elokuvien vuorosanoja saatatte käyttää päivittäisissä keskusteluissanne? Halutessaan voi myös kertoa, millaisissa tilanteissa kyseisiä repliikkejä käyttää. Toteatteko esimerkiksi luontodokumentteja katsoessanne "Se on tie elämän" tai sanotteko opiskelu/työjuttujenne deadlineille "Hakuna matata"? (Miksihän kaikki esimerkit tulivat minulle mieleen Leijonakuninkaasta...) Toivon, että käytätte arjessanne paljon Disney-repliikkejä, ja että jaksatte kommentoida ne kaikki tänne, jotta saan materiaalia "parhaat repliikit" -sisältävän lukijatekstin kirjottamiseen! Mukaan tulen tietysti laittamaan omassa arjessani käyttämiäni Disneyn vuorosanoja. Repliikki-postaus olisi tarkoitus julkaista koulujen kesäloman alkaessa (suunnilleen 3.6.), eli vastausaikaa on tällä kertaa alle kuukausi. Kiitän teitä jo etukäteen kaikista vastauksistanne! (Joita toivottavasti tulee...)