HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)
Aavalla merellä seilaa laiva, jonka kannella merimiehet kertovat
prinssi Ericille kalajuttuja meren valtakunnasta. Merimiesten jutut eivät ole
suinkaan tuulesta temmattuja, sillä näemme, että pinnan alla asuu kokonainen
merenneito-yhdyskunta. Meren asukeilla on alkamassa kauan odotettu konsertti,
jossa kuningas Tritonin kuopus, prinsessa Ariel, pitää ensiesityksensä.
Konsertista tulee kuitenkin katastrofi, sillä Ariel on unohtanut saapua sinne.
Ariel on aivan toisaalla tutkimassa meren pohjassa lepäävää laivan hylkyä aarteiden
löytämisen toivossa yhdessä kalakaverinsa Pärskyn kanssa. Hylystä löytyykin mahtavat
aarteet: haarukka ja piippu. Yhtäkkiä hylkyyn tunkeutuu hai, joka yrittää saada
kaksikosta päivällisen itselleen. Ariel ja Pärsky pääsevät kuitenkin haita karkuun
Arielin järjen ansiosta. He uivat pinnalle, jossa Ariel kysyy lokki Joonakselta
löytämiensä tavaroiden käyttötarkoitusta. Pinnalla Ariel muistaakin konsertin,
ja hän rientää joutuin isänsä puheille.
Kuningas Triton moittii Arielia konsertin unohtamisesta ja erityisesti pinnalla
käymisestä. Tritonin mielestä ihmiset ovat vaarallisia, eikä merenväki saa olla
minkäänlaisessa tekemisessä heidän kanssaan. Ariel kuitenkin suorastaan ihannoi
ihmisten maailmaa. Tämän tietäessään Triton lähettää neuvonantajansa Sebastianin
seuraamaan Arielin tekosia. Sebastian seuraa Arielia neidon aarreluolaan. Luola
on täynnä ihmisten maailmasta kotoisin olevia esineitä. Sebastianin moittiessa
Arielia tästä keräilystä Ariel huomaa meren pinnalla liikkuvan varjon ja ui
katsomaan sitä lähempää. Pinnalla purjehtii suuri laiva, jolla vietetään
prinssi Ericin syntymäpäiviä. Ariel ihastuu prinssiin silmänräpäyksessä. Silmänräpäyksessä
taivaalle nousee myös myrsky, jonka takia laiva uppoaa. Ariel pelastaa
tajuttoman prinssin ja vie tämän rannalle. Eric ei kerkeä nähdä pelastajaansa,
mutta kuulee tämän ihanan lauluäänen. Niin Eric päättää naida neidon, jolle
lauluääni kuuluu. Ihana neito Ariel on kuitenkin meren syvyyksissä
haaveilemassa prinssistään.
Kuningas Triton saa lopulta tietää tyttärensä aarreluolasta ja tämän kosketuksesta
ihmisiin. Suuttunut kuningas tulee
luolaan ja tuhoaa kaikki Arielin vaivalla keräämät tavarat. Tästä masentuneena
Ariel suostuu helposti Lieron ja Kieron, kahden ankeriaan ehdotuksiin tavata
merennoita Ursula. Ursula tekee Arielin kanssa sopimuksen, jossa Ariel muuttuu
kolmeksi päiväksi ihmiseksi. Näiden kolmen päivän aikana Arielin on hurmattava
Eric ja saatava tältä tosirakkauden suudelma, muuten Ariel muuttuu Ursulan polyypiksi,
eräänlaiseksi vesikasvin näköiseksi olioksi. Taian hinnaksi Ursula määrää
Arielin äänen. Näin ollen Ariel pulahtaa rantaan mykkänä ihmisenä, ja sieltä
prinssi Eric hänet löytää.
Eric vie Arielin linnaansa ja he kuluttavat aikaa keskenään. Ericiä
kiehtoo tämä mykkä tyttö, mutta hänellä on pakkomielle kaunisäänisestä
naisesta, joka pelasti hänet hukkumiselta. Arielin ystävät Pärsky, Joonas ja
Sebastian yrittävät tehdä kaikkensa, jotta he saisivat Arielin ja Ericin
suutelemaan toisiaan. Näin kuluu kaksi päivää. Ursula näkee parin lähentyvän toisiaan,
ja päättää tehdä suhteesta lopun. Niinpä hän loitsii itsensä nuoreksi ja
kauniiksi Vanessaksi, joka laulaa Arielin äänellä. Ericin tunnistaessa
pelastajansa äänen Ursula loihtii prinssin pauloihinsa.
Kolmannen päivän aamuna Ariel kuulee, että Eric on menossa naimisiin
Vanessan kanssa. Ariel murtuu tästä täysin, eikä pysty tekemään mitään
kohtaloaan muuttaakseen. Auringon laskiessa mailleen Ericin ja Vanessan hääalus
purjehtii merelle. Tällöin Joonas-lokki saa selville, että Vanessa onkin Ursula
valepuvussa! Joonas informoi asiasta Arielille, joka sukeltaa heti häälaivan
perään. Joonas pyytää apuun kaikki merten apuvoimat estääkseen Ursulan
suunnitelmaa toteutumasta. Häitä saadaankin viivytettyä Arielin laivalle
saapumiseen saakka. Arielin päästessä paikalle Ursulan simpukkakaulakoru, jossa
Arielin ääni oli säilössä, rikkoutuu ja Ariel saa äänensä takaisin. Tällöin
myös Ericin loitsu haihtuu, ja hän tajuaa Arielin olevan hänen pelastajansa.
Juuri ennen parin suudelmaa aurinko laskee, jolloin Ariel muuttuu
merenneidoksi. Ursula kaappaa neidon syliinsä ja vie tämän omaan puutarhaansa,
jossa Ariel alkaa muuttua Ursulan polyypiksi. Silloin Sebastianin hälyttämä
kuningas Triton saapuu paikalle. Hän päättää uhrautua pelastaakseen oman
rakkaan tyttönsä, ja niin Ariel ja Triton vaihtavat paikkoja Arielin muuttuessa
takaisin merenneidoksi ja Tritonin muuttuessa polyypiksi. Tällöin Ursula nappaa
itselleen Tritonin valtikan ja julistautuu merten valtiaaksi. Näin Ursulan
ilkeä suunnitelma käy toteen!
Silloin Eric yrittää surmata Ursulan harppuunalla. Harppuuna kuitenkin
lentää ohi, jolloin Ursula vihastuu. Hän kasvaa jättimäisiin mittoihin ja
yrittää tappaa Arielin ja Ericin taikomalla meren keskelle suunnattoman
kokoisen vesipyörteen. Taistelun tiimellyksessä Eric putoaa pyörteen pinnalla
pyörivän laivan hylyn kannelle, ja hän ohjaa laivan terävän keulamaston suoraan
Ursulaan tuhoten tämän. Ursulan kuoltua noidan taiat raukeavat, ja
polyyppipuutarha Triton mukaan lukien muuttuu jälleen merenväeksi. Triton näkee
lopulta tyttärensä tunteet Ericiä kohtaan, ja hän muuttaa Arielin lopullisesti
ihmiseksi. Näin Ariel ja Eric saavat toisensa, ja ihmiset ja merenväki lupaavat
elää sovussa koko loppuelämänsä ajan.
Pieni Merenneito perustuu H.C. Andersenin vuonna 1837 kirjoittamaan
satuun. Disneyn elokuva ei ole pysynyt kuitenkaan aivan uskollisena Andersenin
sadulle, sillä elokuvasta on tehty enemmän nykymaailmaan sopiva jättämällä pois
raakuuksia, jotka pelottelun merkeissä 1800-luvulla kuuluivat lasten
kasvatukseen. Esimerkiksi saadessaan jalat sadun merenneito tuntee koko ajan
kävelevänsä terävillä kivillä ja vuotavansa verta. Andersenin sadussa on myös
hengellinen periaate, sillä ihmiset saavat kuollessaan sielun, kun taas
merenneidot muuttuvat kuollessaan meren tomuksi. Pieni merenneito lähteekin
ihmisten maailmaan tarkoituksenaan saada itselleen prinssi ja ikuinen sielu.
Prinssi menee kuitenkin toisen tytön kanssa naimisiin, jolloin merenneidon
olisi tarkoitus muuttua merten tomuksi. Merenneito saa kuitenkin mahdollisuuden
jatkaa eloaan: jos hän tappaa prinssin tietyllä veitsellä, muuttuu hän takaisin
merenneidoksi. Pieni merenneito ei kuitenkaan kykene tähän julmaan tekoon, vaan
hän hukuttautuu. Sadulla on kuitenkin onnellinen loppu, sillä pieni merenneito
saakin kuoltuaan sielun, koska osoitti hyvyyttä muita kohtaan. Alkuperäisessä
Andersenin versiossa merenneidolla ei ole nimeä, vaan Ariel-nimi on Disneyn
studioiden keksimä.
Pieni merenneito -elokuvaa suunniteltiin Disneyn studioilla hyvin
kauan. Jo 1930-luvulla studio päätti tehdä lyhytelokuvan merenneidon tarinasta.
Suunnitteilla oli H.C. Andersenin tuotantoon perustuva kokoillan elokuva, joka
koostuisi useasta Andersenin sadusta. Pieni
merenneito jäi kuitenkin tekemättä, vaikka Andersenin tuotantoon kuuluva Ruma ankanpoikanen saikin oman
lyhytfilminsä. 1941 Walt Disney osti oikeudet Pieneen merenneitoon ja elokuvaa alettiin taas suunnitella, mutta
sota-ajan propagandaelokuvien tekeminen hyllytti sadun. Seuraavan kerran Pieni merenneito löydettiin vasta vuonna
1985. Satu meinattiin tuolloinkin hyllyttää, koska Disneyn studiot tekivät
parhaillaan näyteltyä merenneitoelokuvaa, mutta lopulta idea animoidusta merenneidosta
hyväksyttiin. Elokuvan tuotantovaiheessa Disneyn studioilta löydettiin
käsikirjoitus, joka oli kirjoitettu studioilla 1930-luvulla suunniteltua
lyhytelokuvaa varten. Kuinka ollakaan, 1980-luvun käsikirjoitus oli hyvin
samanlainen ja siinä oli tehty samoja muutoksia tarinaan kuin 1930-luvulla. Pienen merenneidon tuotannon aikana
elokuvaa pidettiin tyttöjen elokuvana, ja sen oletettiin tuottavan paljon
vähemmän rahaa, kuin samaan aikaan studioilla valmisteltu Oliver ja kumppanit. Pieni
merenneito sai ensi-iltansa vuonna 1989, ja se menestyi todella hyvin
tienaten 64 % enemmän rahaa kuin Oliver
ja kumppanit. Pieni merenneito
oli pitkästä aikaa suuri hitti Disneyn animaatioelokuvien listalla, ja siitä
alkoi Disneyn elokuvien renessanssi.
Pieni merenneito on piirretty aidolla Disneyn tyylillä, eikä
animaation kanssa ole lähdetty kikkailemaan. Hahmojen ääriviivat ovat pehmeitä
ja pyöreitä, ja silmät suuria. Elokuvan
juonikin on hyvin perinteistä Disneytä: tyttö haaveilee pojasta eläinystäviensä
kanssa ja lopulta saa pojan itselleen. Saman juonikuvion olemme nähneet jo Lumikissa, Tuhkimossa ja hieman muunneltuna Prinsessa Ruususessa. Perinteisesti Disney-elokuviin liittyy myös
tunteiden kuohu, ja niitä saamme kokea Pienessä
merenneidossakin. Nauru pyrkii huulille monta kertaa, varsinkin Sebastianin
seikkaillessa Ericin linnan keittiössä. Jännityksen väreitä selässä aiheuttaa
lopputaistelu Ursulan kanssa, ja jo pelkät Ursulan luolassa majailevat polyypit
saavat ihon kananlihalle. Elokuvan loppuratkaisu taas saa katsojan
herkistymään, ja siitä huolen pitää erityisesti Triton.
Pienen merenneidon päähenkilö on Ariel, punahiuksinen
merenneitoprinsessa. 16-vuotias Ariel on nuorin siskossarjasta, johon hänen lisäkseen
kuuluu kuusi prinsessaa. Ariel on nuoruusiän kriisissä, missä vanhempia ja
muita auktoriteetteja täytyy uhmata. Niinpä hän ei välitä ollenkaan isänsä
varoituksista ihmisten maailmasta saati sitten merennoita Ursulasta. Elokuvan
aikana Ariel ihastuu ensimmäistä kertaa elämässään palavasti ihmiseen. Hän
tietää, että rakkaus on väärin, mutta se juuri tekee ihastumisesta vielä
jännittävämpää! Neito uskoo, että hän on jo tarpeeksi vanha tekemään omia
päätöksiä, ja päätöstensä takana hän pysyykin urheasti. Ariel on siis hyvin päättäväinen ja
itsenäinen, mutta myös haaveileva nuori nainen, joka laulaa hyvin kauniisti.
Arielistahan suunniteltiin alun perin vaaleaverikköä, mutta onneksi hänen
hiuksensa värjättiinkin punaisiksi.
Arielin ihastuksen kohteena
toimii prinssi Eric. Eric on aikamoinen haaveilija, ihan kuin Ariel. Hän haluaa
uskoa merimiesten juttuihin veden alla elävästä merten kansasta, ja hän haluaa
uskoa hänet hukkumiselta pelastaneen naisen olleen ”se oikea” hänelle. Ericille
rationaalisia neuvoja antaa Kristian-palvelija, mutta Eric kuuntelee mieluummin
oman sydämensä ääntä. Haaveilustaan huolimatta Eric ei ole mammanpoika, vaan
pystyy tarpeen tullen puolustamaan rakkaittensa henkeä. Arielin paras ystävä on
Pärsky-kala. Pärsky innostuu helposti erilaisista asioista, vaikka onkin hyvin
pelokas ja säikky. Hän pitää silti aina ystäviensä puolia tilanteessa kuin
tilanteessa. Sebastian-rapu on kuninkaan neuvonantaja, mutta myös
hoviorkesterin kapellimestari. Sebastian arvostaa kuningas Tritonia suuresti,
ja rapu haluaakin toimia lain, järjestyksen ja kuninkaan tahdon mukaan.
Jouduttuaan toimimaan Arielin ”lapsenvahtina” Sebastianin kova, lain mukainen
sydän alkaa kuitenkin heltyä. Ariel onnistuu kuin onnistuukin kääntämään
Sebastianin omaan kelkkaansa. Lopussa Sebastian antaakin Tritonille todella
hyviä neuvoja, vaikka elokuvan alussa neuvot olivat lähinnä kuninkaan
mielistelyä. Triton taasen on merenalaisen valtakunnan kuningas ja Arielin isä.
Hän ei siedä ihmisten maailmaa ollenkaan, ja kieltää kaikenlaisen
kommunikaation tuon maailman kanssa. Pinnalle ei saa mennä, eikä edes ihmisten
maailmasta pudonneisiin tavaroihin saa koskea. Triton rakastaa kaikkia seitsemää
tytärtään valtavasti, eikä ymmärrä, miksi Ariel on sortunut ihmisten maailmaa
koskevaan hömppään. Elokuvan lopussa Tritonin mieli avartuu, eikä hän näe
kaikkea enää niin musta-valkoisesti.
Pienen merenneidon pahiksena toimii ilkeä merennoita Ursula. Elokuvan
suunnitteluvaiheessa Ursula oli Tritonin sisko, mutta lopullisesta elokuvasta
tämä sisaryhteys jätettiin pois elokuvan lyhentämisen takia. Ursula on
merenkuninkaan valtakunnasta karkotettu pahis, joka janoaa kostoa
karkottajalleen Tritonille. Koston ohella Ursula janoaa valtaa itselleen.
Ursula on tosiaan noita, joten hän osaa loitsia erinäisiä kauheuksia. Hän
tarjoaa apuaan myös surkeille sieluille, jotka ovat visaisen ongelman parissa.
Apua ei kuitenkaan tule ilman sopimusta, ja sopimukset solmitaan epäreilusti ja
siten, että Ursula saa mitä tahtoo toisten kustannuksella. Näiden sopimusten
perusteella Ursulan majapaikkaa koristaa puutarha, joka koostuu huijattujen
sielujen muodostamista polyypeista. Ursulan kätyreinä toimii kaksi ankeriasta,
Kiero ja Liero. Ankeriaat vakoilevat Ursulalle meren valtakunnan tapahtumia, ja
auttavat tätä erilaisissa ilkivallan töissä.
Pieni merenneito on todellinen musikaalielokuva. Ennen Pientä merenneitoa Disneyn elokuviin
kuuluvat laulut oli äänitetty ennen animaation aloittamista. Pienen merenneidon laulut äänitettiin
kuitenkin yhtä aikaa animoinnin kanssa, jotta laulut kiinnittyisivät elokuvaan
paremmin. Elokuvan ohjaajat halusivat elokuvan vaikuttavan
Broadway-musikaalilta, joten laulut liittyvät olennaisiin juonenkäännöksiin.
Laulujen tekijöinä toimi legendaarinen kaksikko: säveltäjä Alan Menken ja
sanoittaja Howard Ashman. Howard Ashmanin ansiota oli, että Sebastian-ravusta
tuli jamaikalainen rastafari, ja tätä myötä koko elokuvan musiikkityyli muuttui
reggaemaisempaan suuntaan. Alun perin Sebastianin piti olla jäykkä
englantilainen herrasmies – miettikää, millainen versio Aalloissa siis olisi silloin ollut!
Pienen merenneidon kaikki kappaleet ovat aivan mahtavia! Ne
svengaavat, liittyvät juoneen oleellisesti ja jäävät päähän soimaan pitkäksi
aikaa. Elokuvan aloittaa kappale Merenneitojen luo. Tässä lyhyessä kappaleessa merimiehet laulavat aaltojen alla elävästä
merten kansasta. Alun perin kappaleen piti olla paljon pidempi, mutta se
lyhennettiin elokuvan liikapituuden takia. Toinen laulu elokuvassa on nimeltään
Tritonin tyttäret. Tämä laulu
aloittaa suuren konsertin, jonka piti olla Arielin ensiesiintyminen merten
lavoilla. Kolmas laulu on Unelmiin mä jään. Laulun teema kuullaan elokuvassa vielä useaan kertaan eri sanojen
kanssa. Unelmiin mä jään kertoo
siitä, kuinka Ariel unelmoi elämästä maan päällä. Kappale meinattiin poistaa
koko elokuvasta, koska koeyleisönä toimivat koululaiset kyllästyivät kappaleen
aikana. Onneksi laulu kuitenkin jätettiin elokuvaan! Neljäs elokuvan laulu on
upea Aalloissa siis. Siinä Sebastian
laulaa meren ihanuuksista reggaen tahtiin. Kyseinen kappale voitti parhaan
laulun Oscarin. Viides laulu on Ursulan laulama Surkeat sielut. Pahismaisella laulullaan Ursula saa käännytettyä
Arielin allekirjoittamaan hieman epäreilulta kuulostavan sopimuksen. Kuudes
laulu on hauskan hauska Les poissons,
jonka Ericin kokki laulaa keittiössä kaloja ruoaksi valmistaessaan Sebastianin
kauhuksi. Seitsemäs laulu on romanttinen balladi Suudelkaa, jolla Sebastian yrittää saada Arielin ja Ericin –
arvasitte kyllä – suutelemaan. Suudelkaa
oli myös ehdolla parhaan laulun Oscarin saajaksi, mutta hävisi Aalloissa siis -kappaleelle. Pieni merenneito sai Oscarin myös
parhaasta musiikista elokuvassa.
Pienestä merenneidosta voi bongata pari yhteyttä Disneyn edeltävään
tuotantoon. Esimerkiksi Mikki Hiiren pää on piilotettu moneen eri kohtaukseen,
ja Mikki Hiiri kokonaisuudessaan seuraa ystäviensä Hessun, Akun ja Kermitin
kanssa elokuvan alussa tapahtuvaa merenalaista konserttia. Ericin linnan
ruokasalissa on taas taulu, jonka henkilöt näyttävät hyvin samanlaisilta kuin
Aurora ja Philip elokuvasta Prinsessa
Ruusunen. Kenties Eric on sukua Auroralle ja Philipille? Pienelle merenneidolle on tehty kaksi
jatko-osaa. Ensimmäinen niistä, nimeltään Atlantiksen
salaisuus, jatkaa Pienen merenneidon
tarinaa. Siinä Arielin ja Ericin tytär Melody on kovin kiinnostunut merestä,
jossa uimisen hänen vanhempansa kieltävät erinäisten sattumusten takia. Toinen
jatko-osa, Arielin tarina, taas
kertoo tapahtumista ennen Pientä
merenneitoa. Siinä näemme pikaisesti Arielin äidin, ja siinä kerrotaan,
kuinka Triton kielsi musiikin koko merten valtakunnasta.
Pieni merenneito dubattiin ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1991,
mutta dubbaus tehtiin uudestaan vuonna 1997. Tällöin mm. Arielin
ääninäyttelijää oli muutettu. Monen fanin mielestä alkuperäinen, vuoden 1991 dubbi
oli se ainoa oikea, eikä kuusi vuotta myöhempi äänitys ole mistään kotoisin.
Itse olen ollut hyvin nuori alkuperäisen dubbauksen aikaan, joten en muista
nähneeni elokuvaa kertaakaan alkuperäisten äänten kera. Mielestäni Nina Tapion
ääni sopii jopa paremmin nuoren Arielin ääneksi kuin tummaäänisen (Tapioon
verrattuna) Johanna Nurmimaan ääni. Ainoa seikka, joka uudessa dubbauksessa
minua häiritsee, on se, että Aalloissa
siis -kappaleesta on muutettu pari sanaa. Opin laulamaan kappaleen
aikoinaan vuoden 1991 äänityksen mukaan, joten uudemmat sanat ovat ”niin
väärin!” Ymmärrän siis hyvin ihmisiä, joiden mielestä koko uudempi dubbi on
”väärin”. Oli suomalaisista ääninäyttelijöistä mitä mieltä tahansa, on Pieni merenneito mahtava Disney-elokuva!
Sen musiikki, hahmot ja jännittävä juoni lumoavat katsojan yhä uudelleen ja
uudelleen! Ja sitä paitsi, jos suomalaisesta dubbauksesta ei pidä, voihan
elokuvan katsoa ihan alkuperäisellä kielellään englanniksi! :)
”Wou! Jonkun pitäisi
päästää tuo onneton eläin tuskistaan.”
- Prinssi Eric Joonaksen laulusta
- Prinssi Eric Joonaksen laulusta
Olikohan niin että merenneidon alkuperäinen/epävirallinen nimi olisi ollut Marina? Melkein kaikissa muissa pienissä merenneidoissa merenneito on vaaleatukkainen ja nimeltään Marina.
VastaaPoistaRakastin tätä elokuvaa pienenä ja erityisesti siksi että se on värikäs ja laulut olivat hyviä. En vain oikein koskaan tykännyt tuosta Arielista ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin Ariel ei oikeastaan kasva/kehity elokuvassa yhtään. Ariel valittaa ja kapinoi, saa tahtonsa läpi ja joutuu pulaan ja pelastuu ja saa lopuksi taas haluamansa.
Ursula ja Sebastian on tän elokuvan parasta antia ja alkuperäinen suomidub on parempi kuin se uusi mielestäni.
En osaa kyllä sanoa, onko Arielin nimivaihtoehtona ollut jossain vaiheessa Marina. Ainakin Pieni merenneito 3:ssa pahiksen nimeksi on laitettu Marina... Mutta en siis osaa sanoa.
PoistaOn totta, ettei Arielin hahmo koe elokuvassa juurikaan kehitystä - paitsi kehittyyhän hänelle jalat pyrstön tilalle. :D Ehkä elokuvan lopussa hänen kapinoiva luonteensa on saanut hieman tasoitusta...? Itsekään en niin hirveästi ole koskaan Arieliin samaistunut, koska minulla ei koskaan ole ollut hirveää nuoruuden kapinaa aikuisia kohtaan. Niinpä pidän monia muita, tasaisempiluonteisia Disney-neitokaisia Arielia suuremmassa arvossa. :)
Vaikka tää on jo vanha blogi, niin mun on pakko sanoo että Pieni Merenneito on yks mun suosikki disney leffoista ikinä. Se oli yksi niitä ekoja leffoja joita olin lapsena kattonu, ja se oli juuri se 1989 dubbi. Meikä oli lapsena kiinnostunut kaloista ja meriaiheisista jutuista, ja merenneidot ovat nykyäänkin meikälle ihan mieleen. Ursulan täytyy ola yksi parhaimpia disney pahiksia, hän on melko uhkaava, vaarallinen ja ovela konna, vaikkakin hän oli muksuna melko kriipi, etenkin jättiläisenä.
VastaaPoistaNykyään tää Pieni Merenneito on melko kyseenalaistava leffa, etenkin kun isompana tajuaa tiettyjä asioita, kuten sen että tää elokuva ei ole ihan opettavainen, siinä mielessä että Ariel uhmaa tahallaan isäänsä, ja karkaa kotoa vieraan miehen perään, eikä jälkeenpäin opi juuri mitään, paitsi ehkä sen että kaikkiin ei voi ihan luottaa, vaikka he olisivatkin kuinka karismaattisia puhumaan. Silti Ariel on kuitenkin mun suosikki Disney prinsessoja (etenkin kun sillä ei ole liikaa vaatteita XD).
Ja Tritonkin on melko kyseenalaistava hahmo, eikä vaan siksi että hän joskus tekee harkitsemattomia tekoja, vaan koska hänellä on melko sekava mielipide itsestään. Toisinaan hän huutaa tyttärilleen, ja heti perään miettii "Voi ei, olinkohan minä liian ankara??". Hän ei tunnu itsekkään tietävän mitä haluaa. Kuitenkin hän vaan tarkoittaa hyvää, eikä suinkaan ole mikään inhokkihahmoni, ja on ihan hyvä isähahmo, joten kuten.
Toinen huonopuoli on kuinka etäisiksi Arielin siskot jää elokuvassa. Niillä ei tunnu olevan mitään roolia leffassa, ja tuntuu kun heidät ois vaan liimattu jälkeenpäin mukaan. Melkein tuntuu myös siltä että Triton laiminlöisi heitä, kun se joutuu vahtaamaan Arielia kokoajan.
Siitä huolimatta rakastan tätä leffaa, ja nyt kun veljelleni syntyi tyttövauva, niin aion näyttää tätä leffaa hänelle, ja veljeni tytärpuolikin rakastaa tätä leffaa hirveesti, ja hänelle minä annoinkin kyseisen DVD:n viimesynttäreillä.
Pieni merenneito on kyllä hyvä elokuva, enkä yhtään ihmettele, minkä takia se kuuluu niin monen suosikkeihin. Jostain syystä Pieni merenneito ei ole koskaan valloittanut minun sydäntäni täysin, vaikka se hyvä elokuva onkin. Aika monesta lapsuuden suosikkielokuvasta tajuaa aikuisena, että huhhuh, miten rankka se onkaan! Ja toisaalta millaista esimerkkiä siinä lapselle näytetään... Mutta hahaa, hyvät luonnekuvaukset on sinulla Tritonista ja Arielista! XD Arielin siskot jäävät kyllä todella pieniksi sivuhahmoiksi. Ehkäpä Pieni merenneito -televisiosarjassa he ovat saaneet enemmän luonnetta rankojensa ympärille?
PoistaVoi että, minusta ainakin tuntuu, että minun tehtäväni on sivistää ja viedä Disneyn elokuvien "ihmesanomaa" eteenpäin kaikille kummilapsilleni ja sukulaislapsille. Joten Disney-elokuvat ovat taattu lahja minulta perheen pienimmille! ;) Ja olen pohtinut sitäkin, kuinka etuoikeutetussa asemassa mahdolliset tulevaisuuden lapseni ovat, kun heillä on jo kaikki Disney-klassikot perheessä! XD Pitää alkaa suunnitella, missä järjestyksessä elokuvat omille lapsille joskus tulevaisuudessa näyttää! Ensimmäisenä Nalle Puhit... ;)
Jos mun pitäis arvostella Pienen merenneidon biisiejä niin introkappale eli Merenneitojen luo on ehkä hiukan lyhykäinen eikä kerro paljon mutta ainakin se kertoo sen että tarinamme sijoittuu nimenomaan mereen.
VastaaPoistaIhan totta! Merenneitojen luo on kyllä tylsin elokuvan lauluista. Hyvä että se lauletaan pois alta heti alussa ennen muita mahtavia musiikkinumeroita! ;)
PoistaTotta. Tritonin tyttäret puolestaan on sekin kovin lyhyt mutta minkäs teet kun seitsemäs laulajista unohti koko konsertin ;). Ainakin se tulee selvitettyä että kaikkien tyttöjen nimet alkaa A:lla
PoistaTieto, että kaikkien tyttöjen nimi alkaa A-kirjaimella, on HYVIN tärkeä. T: Anna ;)
PoistaUnelmiin mä jään on musta todella kaunis kappale siitä miten kovasti Ariel haluaa päästä pinnalle. En kyllä ihmettele miksi koska oma isänikin käy välistä totaalisesti hermoille
VastaaPoistaUnelmiin mä jään on todella kaunis kappale. Ah! Isien tehtävänä on välillä käydä hermoille, kunhan ei koko ajan. ;)
PoistaAalloissa siis on musta varmaan leffan paras biisi koska siinä on täysi meno päällä. Sebastianin yritys saada Arielin pää takaisin pinnan alle saattaisi toimiakin jos neiti ei livahtasis paikalta kesken biisin
VastaaPoistaSebastianin olisi pitänyt yrittää estää Pärskyn saapuminen paikalle, kun Pärskyhän se Arielin houkutteli mukaansa kesken mainion laulun. Aalloissa siis on minunkin lempparini Pienen merenneidon lauluista.
PoistaOnnettomista sieluista mun on sanottava että jännitys nousee koko ajan loppupuolella kun Ursula alkaa loihtia. Muuten minusta Ursula on koko biisin aikana lähinnä ärsyttävä
VastaaPoistaOnnettomat sielut -kipale on minusta ehkä vähän turhan pitkä ajatellen sitä, ettei se musiikillisesti kehity ennenkuin vasta pitkän laulun loppupuolella. Toki laulun aikana tutustumme Ursulaan tarkemmin sanojen ansiosta.
PoistaLes poissons on musta hauska pikku laulu missä Louie tulee kuvaan ekaa kertaa. Joskin biisin hauskempi puoli alkaa kyllä siinä kun Louie alkaa jahdata Sebastianin ympäri keittiötä. Suoraan sanoen nyt alkoi kokkisota
VastaaPoistaLes poissons on mahtava laulu! Erityisen mahtava laulu on sanojensa takia, ja kyllähän tuo mainitsemasi lopussa oleva jahti on piste iin päälle.
PoistaJeah niin on. Suudelkaa on musta kans tosi siisti biisi ja ihana rakkauslaulu. Tykkään kun se alkaa nopeutua loppua kohti ja lopulta se on kuin jokin broadway numero
PoistaSamaa mieltä! :)
PoistaNaisten kello soi nyt
VastaaPoistaMaksoin nyt
VastaaPoistaNo ei se mitään puhetta että on hyvä olla saa
VastaaPoistaNaisten kello soi nyt on aika iso paljon kaikille hyvä että on hyvä olla
VastaaPoista