HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna
tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta,
skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin.
Lukemisen iloa! :)
Australiassa äitinsä kanssa asuu pieni poika nimeltä Toni. Eräänä
päivänä hän kuulee eläinten antaman hälytyksen metsästä. Kotka nimeltä Maara on
pulassa! Toni lähtee pelastamaan kotkaa salametsästäjältä. Pari ystävystyy
heti, ja Toni kokee henkeäsalpaavan kauniita hetkiä Maaran selässä lentäessään
yli Australian mahtavien maisemien. Maara näyttää Tonille myös pesänsä, jossa
nököttää kolme suurta munaa. Kun Toni on taas yksin metsässä, hän putoaa
salametsästäjän rakentamaan ansakuoppaan. Salametsästäjä nimeltä McLeach meinaa
päästää Tonin karkuun, kunnes huomaa pojan hallussa olevan kotkansulan. McLeach
haluaa pyydystää tämän harvinaisen linnun, ja niin hän kidnappaa Tonin, jotta
poika kertoisi kotkan pesän paikan. McLeach myös lavastaa Tonin kuolleen
alligaattorien käpälissä, ettei Tonin äiti alkaisi etsiä poikaa. Tonin onneksi
McLeachin syöttinä ollut hiiri pääsee pakenemaan, ja hiiri lähettää heti
sähkeen New Yorkiin - poika on vaarassa!
New Yorkissa Bernard ja Bianca ovat hienossa ravintolassa illallisella.
Bernard vaikuttaa kovin hermostuneelta, mutta hänellä on siihen syytä: Bernard
nimittäin aikoo kosia Biancaa! Kosimisyritys menee kuitenkin pieleen, kun
hiiriparille tullaan kertomaan, että Pelastusjärjestö tarvitsee heitä tehtävän
suorittamiseen. Niin Bernard ja Bianca lähtevät kohti Australiaa albatrossi
Vilpurin selässä. Matka maapallon toiselle puolelle sujuu helposti, kun
matkalaiset lainaavat ”vähän isomman linnun siipiä” ja kulkevat matkan
lentokoneen sisällä.
Perillä Australiassa hiiret ottaa vastaan lentokenttävirkailija Jake.
Nähdessään Biancan Jake ihastuu tähän oikopäätä. Laskeutuessaan maahan Vilpurin
selkä niksahtaa pahasti, joten hänet viedään lääkärin vastaanotolle
parantumaan. Vilpurin parannellessa itseään Jake lähtee opastamaan Bernardia ja
Biancaa, sillä Jaken mukaan matka Australian aavikon poikki on hyvin
vaarallinen. Matkalla Bernard yrittää kosia Biancaa toistamiseen, mutta yritys
keskeytetään jälleen. Kaiken lisäksi Jake näyttää lähentelevän Biancaa!
Bernardilla ei siis mene ollenkaan hyvin. Mutta hyvin ei mene Tonillakaan.
Hänet on viety McLeachin tukikohtaan, jossa poika on vangittuna muiden
salametsästäjän nappaamien eläinten sekaan. Toni yrittää yhdessä eläinten
kanssa paeta, muttei onnistu. Siitä pitää huolen McLeachin uskollinen
lemmikkilisko Jonna.
Vihdoin Jake, Bernard ja Bianca ovat päässeet perille McLeachin
tukikohtaan. He näkevät, kuinka McLeach vapauttaa Tonin, mutta lähtee
varjostamaan poikaa. Varjostuksesta epätietoinen Toni johdattaa McLeachin
suoraan Maara-kotkan pesäpaikalle! Siellä McLeach onnistuu vangitsemaan kotkan,
Tonin sekä Biancan ja Jaken! Bernard naamioi kivet Maaran muniksi, joten kotkan
munat pelastuvat Jonnan hampailta. Lääkärin vastaanotolta paennut Vilpuri
saapuu kuin tilauksesta paikalle, ja Bernard käskee albatrossin jäädä hautomaan
munia. Itse Bernard lähtee McLeachin perään vapauttamaan ystäviään – ja
rakastaan Biancaa.
McLeach on ajanut autonsa alligaattoreja kuhisevan joen rantaan ja
aikoo laskea Tonin alligaattorien päivälliseksi. Yhtäkkiä auto kuitenkin
hyytyy: sähköt ja avaimet ovat kadonneet. McLeach ei saa laskettua köyttä enää
alemmas, eikä näin ollen saa laskettua Tonia alligaattorien kitaan.
Salametsästäjä päättää, että Tonin saa putoamaan muillakin keinoilla –
nimittäin ampumalla köyden rikki! Autonavaimet on vienyt kukapa muukaan kuin
Bernard! Hän antaa avaimet Biancalle, jotta hiirineiti voi vapauttaa itsensä ja
muut häkistä, ja lähtee itse pelastamaan Tonia Jonna kannoillaan. Jonnaa
härnäämällä Bernard hankkiutuu eroon McLeachista, sillä raivoissaan Jonna
syöksyy suoraan päin salametsästäjää ja näin he molemmat putoavat virran
vietäviksi. Jonna pelastuu töyräälle nöyränä liskona, mutta McLeach ajautuu
vesiputoukseen kokien näin kohtalonsa. Pahaksi onneksi Tonin köysi katkeaa, ja
hän putoaa myös jokeen. Bernard sukeltaa pojan perään ja saa kuin saakin
vedettyä pojan veden pinnalle. Mutta nyt edessä on vesiputous!
Bernard ja Toni ajautuvat virran mukana alas vesiputouksesta. Samaan
aikaan Bianca saa kuitenkin avattua häkin oven, ja Maara-kotkan lentää
vesiputoukseen selässään Bianca ja Jake. Maara saa pelastettua Tonin ja Bernardin,
ja niin kaikki seikkailijat lentävät kotkan selässä Australian öisten maisemien
yllä. Vihdoin Bernard saa taas uuden tilaisuuden kosimiseen. Niinpä Bernard
kosii Biancaa tähtien tuikkeessa kotkan selässä lentäen – ja Bianca vastaa
myöntävästi kosintaan. Näin ollen kaikki on hyvin kun loppu on hyvin! … Sillä
välin kotkan pesässä Vilpuri odottaa, milloin hänet tullaan päästämään vapaaksi
haudontahommista.
Bernard ja Bianca Australiassa on jatko-osa vuonna 1977
valmistuneelle Disney-klassikolle Pelastuspartio
Bernard ja Bianca. Samalla siitä tuli ensimmäinen Disneyn klassikko, joka
on jatko-osa jollekin edeltävälle Disney-klassikolle. Bernard ja Bianca Australissa perustuu samoihin kirjoihin, kuin Pelastuspartio Bernard ja Bianca – eli
Margery Smithin kirjoittamiin Pelastusjärjestö-novelleihin.
Ensi-iltansa elokuva sai vuonna 1990. Elokuva tienasi vähemmän, kuin mitä
Disneyn studiot olivat odottaneet sen tienaavan. Bernard ja Bianca Australiassa -elokuvasta tulikin Disneyn renessanssiajan
vähiten tienaavin elokuva. Koska elokuva oli pettymys lipputulojen suhteen,
eivät Disneyn studiot enää mielellään julkaisseet animoitujen elokuviensa
jatko-osia teattereissa. Tästä johtuen mm. Pienen
merenneidon ja Aladdinin
jatko-osat ovat päätyneet suoraan DVD (tai VHS) -myyntiin.
Bernard ja Bianca Australiassa on Disneyn ensimmäinen elokuva, joka
on tehty käyttämällä CAPS-tekniikkaa. CAPS-tekniikkaa
käytetään tietokoneella: siinä skannataan tietokoneelle animaattoreiden
piirtämät hahmot ja taustat, ja tekniikka mahdollistaa helpommin kuvakulman
vaihtelut, kameran liikkeet yms. Tämä CAPS-projekti oli ensimmäinen, jonka
Disney teki yhteistyössä Pixar-nimisen yhtiön kanssa. Kuulostaako yhtiön nimi
tutulta…? Elokuvassa käytetään myös CGI-tekniikkaa Sydneyn oopperatalossa, New
Yorkin kaupungissa ja McLeachin autossa. CGI-tekniikka näyttää todella tökerötä
tässä animaatiossa. Varsinkin New York ja Sydneyn oopperatalo ovat tylsän
viimeistelemättömiä ja palikkamaisia muuhun animaatioon verrattuna. Kenties
tällä ihmisten luomien rakennelmien tönkkömäisyydellä on kuitenkin haluttu
korostaa luonnon kauneutta! Bernard ja
Bianca Australiassa esitteleekin meille upeaa Australian luontoa. Elokuvan
maisemat on tehty aivan upeasti, ja niitä on ilo katsoa. Jo elokuvan alku,
jossa kamera lähestyy tasangon yli Tonin kotia ja Uluru-vuorta, on todella
mahtava. Vaikuttavia ovat myös lentokohtaukset, joissa Maara-kotka lennättää
katsojia Australian luonnon ja jopa pilvien yläpuolella. Nämä kohtaukset ovat
elokuvan parasta antia visuaalisesti! Kohtauksista huomaa, että animaattoreiden
matka Australiaan luontoa tutkiakseen ei ollut ihan turha!
Bernard ja Bianca Australiassa tuo ruutuihimme taas tutun
pääsankariparin - hiiret Bernardin ja Biancan. Tässä elokuvassa tosin Bernard
vie kirkkaasti päähenkilön paikan. Bernard ei ole enää talonmies hiirten
kansainvälisessä pelastusjärjestössä, vaan hän on Amerikan lähettiläs. Hän on
yhä ujo, pelokas, kömpelö mutta reilu hiiri. Tässä elokuvassa Bernard kuitenkin
oppii hieman rohkeammaksi. Hänen ja Biancan suhde on syventynyt edelliseen
elokuvaan verrattuna tiiviiksi, ja Bernard jopa suunnittelee kosivansa Biancaa!
Bianca on hiirikaksikon päättäväisempi jäsen, joka hurmaa kaikki hiiret
kauneudellaan missä ikinä kulkeekin. Pienimuotoisen kolmiodraaman hiirten
suhteeseen tekee Jake, Australiassa asuva hiiri. Jake on reilu, ystävällinen ja
auttavainen hiiri – kunnes näkee ihanan Biancan. Tällöin Jake jättää Bernardin
kokonaan huomiotta, ja yrittää vain iskeä tätä viehkoa hiirineitoa Amerikasta.
Omia aineksiaan tähän soppaan heittelee Vilpuri-albatrossi. Vilpuri on
edellisessä Bernard ja Bianca -elokuvassa nähdyn Orvillen veli, joka myös
toimii lennonkapteenina ja hiirilentokoneena. Vilpuri on varsinainen
vitsiniekka, ja hän vääntääkin vitsiä koko ajan. Albatrossi haluaisi myös
kovasti nähdä Australian rannikon tipuja, muttei elokuvan aikana pääse niitä
vielä ihailemaan. Vilpurin vuorosanoissa on muuten viittaus yhteen edeltävään
Disney-klassikkoon. Tanssiessaan kotonaan lentohangaarissa Vilpuri sanoo
”Svengaa kuin hirvi”, mikä on lainattu suoraan Viidakkokirjan Baloo-karhun suusta!
Bernardin ja Biancan ohella
kolmantena päähenkilönä elokuvassa toimii Toni-poika. Toni asuu äitinsä kanssa
kahdestaan pienessä mökissä keskellä Australian tasankoa. Toni on ilmiselvä ”eräjorma”,
joka rakastaa luonnossa kulkemista ja eläimiin tutustumista. Toni osaa puhua
eläinten kanssa, kuten ilmeisesti kaikki lapset vielä osaavat. Aikuisilta tämä
taito on kadonnut. Toni on hyvin viaton lapsi, ja hän pitää kunniatehtävänään
vääryyden poistamista maailmasta. Toni tutustuu elokuvan alussa Maara-nimiseen
kotkaan. Maara on yksinhuoltajaäiti, sillä metsästäjä on napannut hänen
miehensä. Maara on aivan ihana emo, joka suojelee poikasiaan ja on hyvin ylpeä
niistä. Tonin kysyessä ”Kuoriutuvatko ne pian?” Maara pörhistää sulkapeitettään
ihanan ylpeänä ja onnellisena. Maaran onnea varjostaa ilkeä salametsästäjä
McLeach, joka yrittää saada koko kotkaperheen saaliskokoelmiinsa. McLeach on
hyvin julma mies, joka ei välitä luonnosta taikka eläimistä yhtään. Ainoa
eläin, jota McLeach edes vähän sietää, on hänen lemmikkiliskonsa Jonna. Tämä
ilkeä parivaljakko sopii hyvin yhteen, sillä niin iljettäviä he molemmat ovat.
Bernard ja Bianca Australiassa ei pidä sisällään yhtäkään
musikaalinumeroa. Näin ollen elokuvasta tulee toinen Disney-klassikko Hiidenpadan jälkeen, jossa ei lauluja
kuulla. Itse olisin kaivannut elokuvaan edes pientä laulua, vaikkapa Pelastuspartio Bernard ja Bianca
-elokuvasta tuttua Pelastusjärjestön tunnussäveltä. Ei sitten, yhyy! Bernardin
ja Biancan seikkailuja suunniteltiin tehtävän enemmän, ja kolmas elokuva oli jo
suunnitteluvaiheessa vuonna 1996, kunnes Biancan alkuperäinen ääninäyttelijä
kuoli. Hiirineidolle ei haluttu uutta ääntä, joten kolmas jatko-osa ja
mahdolliset tulevat hiirten seikkailut pantiin jäihin.
Bernard ja Bianca Australiassa on Disneyn klassikko numero 29.
Lauluttomuus ei vie elokuvalta paljon pisteitä pois, sillä kyseiset pisteet
elokuva saa takaisin upeiden maisemiensa ansiosta. Hyvin monet Disney-elokuvien
jatko-osat ovat alkuperäistä elokuvaa huonompia, mutta Bernard ja Bianca Australiassa ei tähän kuoppaan lankea. Elokuva
pääsee oikeastaan samalla tasolle edeltäjänsä kanssa, sillä molemmissa
elokuvissa piisaa seikkailua, jännitystä, tunteellisuutta ja vakavuutta. Näin
ollen voisi jopa sanoa, että Bernard ja
Bianca Australiassa on paras Disneyn tekemä jatko-osa, ja se todellakin
kannattaa katsoa!
”Hähhähhää! En päässyt
kolmannelta luokalta turhan tähden!”
- McLeach
- McLeach
Lue tästä arvostelu elokuvasta Pelastuspartio Bernard ja Bianca.
Voi, tämäkin oli niitä ihania lapsuuden ohjelmia mitä tuli katottua useita kertoja. X3 Austraalia on yks mun lempimaista, ja ehkä se on syy miksi pidin tästä leffasta pienenä.
VastaaPoistaElokuva oli joissakin kohtaa huvittava, ja hauskin kohtaus oli kun kaulislisko Frank yritti hankkia avaimet avatakseen muut häkit.
Lopussa jäi vähän naurettava ajatus siitä että söivätkö Maaran poikaset Vilpurin, koska selvästi yksi munista kuriutui ja kuului jokin puraisun kaltainen ääni, tai mikä lie rasahdus.
Sinänsä mielyttävä elokuva, mainio jatko-osa edeltäjälleen, vaikkei yhtä synkkä.
Australia on kyllä todella kiehtova maa. Oletko päässyt käymään siellä paikan päällä? Katsomassa, onko elokuvan upeat maisemat yhtä loistavia vai loistokkaampia in real life? ;)
PoistaBernard ja Bianca Australiassa on toden totta hauskempi ja valoisampi elokuva kuin edeltäjänsä. Piirrostyyli ei ole niin "vanhanaikaista" kuin ekassa, mikä on sinällään vähän harmi. Juoni on kyllä oikein jännittävä ja viihdyttävä. Ja apua! Toivottavasti Maaran poikaset eivät sentään syöneet Vilpuria! Minä aina pienenä ajattelin, että ne purivat häntä pyrstösulista... ;)
No, en ole koskaan käynyt Austraaliassa, mutta olisi se mainio lomapaika, jos myrkkykärmeet ei häiritsisi siellä.
PoistaEi se sentään oo mahdollista että Vilpuri ois syöty, sillä poikasethan luulevat ensimmäistä näkemäänsä olentoa äidikseen. Voi kyllä olla mahdollista että hän puraistiin,joko leikillä tai uteliaisuudesta.
No niin Annaseni! Olisi taas keskustelun aika. Bernard ja Bianca Australiassa oli lapsuudessani lempielokuviani. Tietenkään en ehkä aina ymmärtänyt tarinan juonta,en ainakaan ihan kaikkia kohtia, joko lapselliselle tyypillisestä tyhmyydestä tai sitten en vain kuunnellut enkä keskittynyt kunnolla. Mutta tämä kommentti ei kerro siitä. Tämä kertoo elokuvan pahiksesta, McLeachista!
VastaaPoistaSikäili että, McLeach on toisin sanoen lempihahmoni koko elokuvassa. Vaikka hän onkin julma ja paha sydämetön salametsästäjä, hän on tosi makee ja koominen hahmo!😁😊😄 Sikäili siksi koska hän joissain kohdin esittää kivaa, vaikkei luonteeltaan ole kiva ensinkään mutta silti se herättää nykyään minussa niin paljon iloa ja mielihyvää.
Ja hänellä on ollu pieni vaikutus myös mun elämään syömisen kannalta: Sillä kohtauksessa, jossa McLeach oli valmistamassa aamiaista- munia, niin se kohtaus on innoittanut mua syömään niitä paljon ruuakseni, mikä onkin sikäili helppoo ku osaa kokata ja asuu nykyään omillaan.
Ja siksi mua harmittaa McLeachin kohtalo siellä vesiputouksella, vaikka onkin mahdollista, ja sitä mä myös niin jopa huoli sydämessäni ja kyyneleet silmissäni rukoilisin, että hän sittenkin selvisi!
Koska mä oon lukenut englannin kieliseltä Villains wiki- sivustolta Trivia- kohdasta että jos katsoo tarkkaan kohtausta jossa Mcleach putoaa vesiputouksen yli, voidaan huomata että hän kumartuu palloksi ennen kuin katoaa sumuun alareunassa. Monien selviytymishenkilöiden, eli luultavasti siis hengenpelastajien, mukaan sellainen käpristyminen on paras tapa selviytyä putouksesta koska se minimoi kehon aiheuttamat vahingot. Että jos näin on, niin on enemmän kuin todenäköistä että McLeach, alun paniikista ja pakoyrityksestään huolimatta, onnistui selviytymään putouksesta. Tätä ei tietenkään voida vahvistaa koska häntä ei enää sen jälkeen näytetä elokuvassa. Ja mä olisin myös yrittänyt keinolla millä hyvänsä pelastaa hänet. Ja pelastukseni olisi myös ehkä muuttanut hänet kokonaan ja käännyttänyt hänet hyvien puolelle.
Että vaikka McLeach onkin pelottava ja paha mies joka vähät välittää eläimistä ja niiden mahdollisesta suojelusta ja auttamisesta, toisin kuin Toni, niin mä pidän hänestä silti, sillä mun mielestä hän on niin mahtava, loistava ja hauska!!! Hassun-hauska, rohkea mies, joka, valtavalla salametsästys-traktorillaan ajaa läpi Australian metsien ja tasankojen halki. Vaikka en ookkaan paha enkä eläinten teurastaja tai mitään, niin haluisin silti olla kovasti sen kaveri eli Percival Campbell McLeachin!!!😆😄😊☺😎😁
Kiitos pitkästä kommentista! :) Itse en ole Bernardin ja Biancan seikkailuja Australiassa päässyt näkemään lapsena, vaan vasta vanhemmalla iällä. (Tai en ainakaan muista, että olisin elokuvan lapsena nähnyt.)
PoistaSe on jännää, miten joissakin elokuvissa se elokuvan pahis on elokuvan paras hahmo, vaikkei hänen maaimankatsomustaan nielisi. Olen tullut siihen tulokseen että pahiksille on monesti helpompaa luoda mielenkiintoisempi persoona kuin hyvikselle, koska hyviksen pitää olla monesti niin "puhtoinen" hahmo (varsinkin lapsillekin tarkoitetuissa elokuvissa). McLeach ei itseeni vetoa, mutta esimerkiksi Kapteeni Koukku on mielestäni Peter Panin paras hahmo, vaikken haaveilekaan merirosvon elämästä. ;) Ja täytyy myöntää, että McLeachin auto-traktori on kyllä aika siisti!