15.11.2015

Nalle Puhin elokuva - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)



Nuoren pojan, Risto Reippaan huoneessa lojuu siellä täällä eläinpehmoleluja. Nalle-pehmolelun vieressä lepää kirja, jonka sivut aukeavat ja alkavat kertoa elokuvan tarinaa. Kirja vie meidät Puolen hehtaarin metsään, jossa tapaamme Nalle Puhin ystävineen. Nalle Puh aloittelee päiväänsä hunajan etsinnällä, muttei löydä kullankeltaista herkkua mistään talostaan. Niin Puh päättää lähteä kysymään ystäviltään, olisiko heillä lainata hunajaa. Karhu saapuu Ihaan luokse, jolta hunajaa ei valitettavasti löydy. Puh sen sijaan keksii kovin masentuneissa tunnelmissa olevan Ihaan pulman: eihän hänellä ole häntää! Tämä varmasti aiheuttaa aasin masentumisen! 

Läheiselle oksalle lennähtää Pöllö, jonka Nalle Puh lähettää viemään sanomaa erittäin tärkeästä kokouksesta kaikille Puolen hehtaarin metsän asukkaille. Puh, Ihaa, Nasu, Kengu, Ruu, Kani ja Pöllö tapaavat pian, ja Risto Reippaan johdatuksella he päättävät etsiä Ihaalle uuden hännän. Uuden hännän löytäjä saa palkinnoksi hunajapurkin. Nalle Puhin vatsa halajaa hunajaa, joten Puh lähtee innolla etsimään häntää. Ehdokkaiksi tuodaan niin Puh-kuu-kello kuin kaulaliina. Ihaalle sopivaa häntää ei vaan meinaa löytyä. Etsinnästä nälkäiseksi tullut Nalle Puh vaeltaa Risto Reippaan luokse, sillä hänellä on varmasti säilössä hunajaa. Riston talo näyttää kuitenkin olevan tyhjillään, ja ovessa on Riston kirjoittama lappu. Koska Puh ei osaa lukea, hän vie Riston viestin Pöllölle luettavaksi. Myös muut metsän eläimet tulevat kuuntelemaan tärkeän lapun viestiä. Pöllö on lukevinaan lapusta, että Riston on kidnapannut Pahko! Muut eläimet ihmettelevät, mikä se sellainen Pahko on, ja niin Pöllö alkaa maalailla hirvittäviä kuvia todella julmasta Pahkosta muiden eläinten lyödessä vettä kiukaalle (kuvainnollisesti). Peloistaan huolimatta Puolen hehtaarin metsäläiset päättävät napata Pahkon, ja näin vapauttaa Riston. 

Pahkon metsästys alkakoon! Nasu ja Nalle Puh kaivavat metsäaukiolle ison kuopan, johon Pahko voisi pudota. Muut jättävät erinäisiä tavaroita ympäri metsää syöteiksi, sillä Pahko kuulemma on turhan tavaran perään. Tavaroiden jättämän jonon perusteella Pahko johdatetaan ansakuoppaan. Muiden tehdessä ansaa Pahkolle Tiikeri on päättänyt tehdä Ihaasta itselleen tiikerikaverin, joka päihittää Pahkon helposti. Tiikeri on kiinnittänyt Ihaan kadonneen hännän tilalle jousen ja maalannut aasiraukan täyteen mustia raitoja. Tiikeri itse pukeutuu Pahkoksi, jotta Ihaa saa harjoitusta hirviön kanssa tappelemisesta. Ihaa ei kuitenkaan ole innoissaan väkivaltaisuuksista, ja livahtaa Tiikeriltä pakoon. Pahkoksi pukeutunut Tiikeri lähtee etsimään Ihaata. 

Sillä välin ansan valmiiksi saanut Nalle Puh on hirvittävän nälän kourissa, ja hän jopa näkee hallusinaatioita hunajamaailmasta. Haavekuvissaan elävä Puh näkee kuopan päälle Pahkolle syötiksi jätetyn tyhjän hunajapurkin, ja ei voi vastustaa kiusausta, vaan ryntää nälässään purkin luo. Nalle Puh ei saa tyhjästä purkista hunajaa, vaan tippuu ansakuopan pohjalle. Muut luulevat saaneensa kiinni oikean Pahkon, ja he saapuvat saalistaan katsomaan. Pettymys on melkoinen, kun kuopassa istuukin hunajapurkki päässään Nalle Puh. Muut yrittävät saada Puhia ylös Ihaan väliaikaisena häntänä olevan ankkurin avulla, mutta tippuvatkin ankkurin mukana kuoppaan. Ylhäälle jää vain Nasu, joka ei useista yrityksistä huolimatta onnistu nostamaan ystäviään. Nasu lähtee etsimään apua, mutta törmää metsässä Pahkoksi pukeutuneeseen Tiikeriin. Nasu säikähtää perinpohjaisesti, ja pinkoo Tiikeri kintereillään kuoppaan muiden seuraksi. Kuoppaan putoaa myös Tiikeri, ja putoamisen seurauksena hänen valepukunsa irtoaa muiden helpotukseksi. Kuopassa Tiikeri ihmettelee, miksi Ihaa katosi hänen luotaan, mutta Ihaa toteaa, että: ”Parasta tiikereissä on se, että olet ainoa.” 

Kaikkien Puolen hehtaarin metsän asukkaiden kyhjöttäessä ansakuopassa Puh keksii rakentaa kuoppaan pudonneista kirjan kirjaimista tikapuut, joiden avulla he kiipeävät kuopasta ylös. Ylös kiivettyään pensaasta esiin astuu Risto Reipas! Eläimet ovat yllättyneitä, kun Risto on päässyt pakoon Pahkon kynsistä. Risto selittää, että hän kirjoitti lappuun lähteneensä kouluun ja palaavansa pian. Nolostunut Pöllö lentää äkkiä kotiinsa. Vieläkin nälkäinen Nalle Puh seuraa Pöllöä tämän kotiin saadakseen hieman hunajaa. Puh huomaa Pöllön soittokellon narun olevan kuitenkin hyvin tutunnäköinen. Hunajatarjoilusta huolimatta Puh ei saa narua pois mielestään, ja lopulta tajuaa sen olevan Ihaan häntä! Puh jättää Pöllön tarjoamat hunajat pöytään, ja kiirehtii viemään häntää Ihaalle. Ihaa on häntäänsä yllättäen hyvin tyytyväinen, ja Puh voittaa itselleen jättimäisen purkin hunajaa! Näin hän pääsee vihdoin täyttämään vatsansa suuressa hunajapurkissa samalla uiden. 

Nalle Puhin elokuvan tuotanto alkoi syyskuussa 2009. Tällöin Disneyn studioilla päätettiin, että he tahtovat tehdä elokuvan, joka ylittää sukupolvien rajat. Nalle Puh kuulosti oivalta vaihtoehdolta, ja niin ruvettiin suunnittelemaan uutta päästudion tuottamaa Nalle Puh -elokuvaa. Elokuvantekijät tekivät samaisena vuonna matkan Sussexiin, Ashdown Forestiin, joka oli toiminut A.A. Milnen tarinoiden metsän inspiraation lähteenä. A.A. Milne oli siis kirjailija, joka kirjoitti kirjoja Nalle Puhista, hahmosta, jonka hän kehitteli poikansa nallekarhusta vuonna 1926. Nalle Puhin elokuva perustuu kolmeen A.A. Milnen kirjoittamaan Nalle Puh -tarinaan. Alun perin elokuvan piti perustua peräti viiteen tarinaan, mutta kaksi tarinoista jäi pois. Toisessa poisjätetyssä kohtauksessa olisi esitelty Kanin ystäviä ja sukulaisia, jotka käyvät vuosittaisella visiitillään Kanin luona. Nalle Puhin elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2011. Yhdysvalloissa se tuli ensi-iltaan tismalleen samana päivänä, kuin Harry Potter ja kuoleman varjelukset - osa 2, ja Harry Potterin suosio vei todennäköisesti osan Nalle Puhin mahdollisista lipputuloista. Nalle Puhin elokuva menestyi kuitenkin teattereissa kohtuullisesti. Nalle Puhin elokuva on muuten toistaiseksi viimeinen perinteisesti, käsin piirretty Disneyn elokuva. Disneyn studiot ovat päättäneet, etteivät toistaiseksi tee perinteisesti tehtyjä elokuvia, mutta toivon, että he tulevat tulevaisuudessa pyörtämään tämän päätöksensä (kuten he tekivät jo kerran 2000-luvulla). 

Nalle Puhin elokuva on kolmas Disneyn klassikkolistalle päässyt elokuva, joka on jatko-osa jollekin  klassikkolistalla aikaisemmin olevalle elokuvalle. Aiemmin jatko-osansa ovat saaneet klassikot Pelastuspartio Bernard ja Bianca sekä Fantasia. Nalle Puhin elokuva on tietenkin jatkoa vuonna 1977 ilmestyneelle Nalle Puhille, joskaan elokuvien tapahtumat eivät ole millään lailla ajallisesti sidottuina toisiinsa. Disneyhän on tehnyt näiden kahden klassikon ohella monta muutakin Nalle Puh -elokuvaa, mutta vain nämä kaksi mainittua ovat päästudion, Walt Disney Animation Studiosin, tekemiä. Muut Nalle Puh -elokuvat on tehnyt DisneyToon Studios, joten ne eivät kuulu klassikkojen sarjaan. Itse asiassahan Nalle Puhin elokuva on vain Yhdysvalloissa klassikkojen listalla, mutta muun muassa Isossa-Britanniassa ja Pohjoismaissa se ei ole klassikkolistalle päässyt. Tämä Nalle Puhin listalle pääsemättömyys aiheuttaa taas eroavaisuuden Suomen ja Yhdysvaltojen klassikkolistoihin, joka vaikuttaa tällä hetkellä myös kaikkiin tuleviin klassikoihin. En löytänyt mistään virallista syytä, miksei Nalle Puhin elokuva ole päässyt klassikkolistalle Yhdysvaltojen tapaan. Siitä olen kuitenkin varma, että Suomen Disney on ottanut mallia Ison-Britannian listasta, eikä siis ole tehnyt päätöstä itse. Syynä voisi olla se, ettei klassikkolistalle haluta jatko-osia. Disney on tehnyt niin monta Nalle Puh -elokuvaa, että tämän yhden ottaminen listalle voisi tuntua väärältä, kun aiemmatkaan elokuvat eivät ole sinne päässeet. Toisaalta tämä elokuva on Disneyn päästudion tekemä, ei sivustudion, joka on aiempia jatko-osia tehnyt. Voisiko syynä olla sitten se, että elokuvien nimet ovat niin samanlaiset, että ne vain sekoittuisivat toisiinsa klassikkolistalla ollessaan? 1977 ilmestyneen elokuvan suomenkielinen nimi on Nalle Puh, vaikka se englanniksi on The Many Adventures of Winnie the Pooh (Nalle Puhin monet seikkailut). 2011 ilmestynyt elokuva on englanniksi pelkkä Winnie the Pooh (Nalle Puh), mutta se on suomennettu Nalle Puhin elokuvaksi. Joka tapauksessa Nalle Puhin elokuva ei ole Suomen Disney-klassikkolistalla, eikä tälle ole mitään järkevää syytä. En ymmärrä, miksi muiden maiden pitää tehdä omia päätöksiä klassikkolistojen suhteen; mikseivät ne voi vain seurata USA:n päätöksiä? On todella ärsyttävää, kun DVD:iden klassikkonumeroinnin seassa on näitä numeroimattomia elokuvia, jotka minun on pitänyt hankkia, koska ne kuuluvat Yhdysvaltojen klassikoihin. Voi voi voi! No, aika pieniä nämä minun harmin aiheet ja ongelmat ovat yleisellä tasolla. 


Puolen hehtaarin metsän asukkaat ovat varmasti todella tuttuja kaikille. Nalle Puhin elokuvassa pääosaan kohotetaan Nalle Puh, aivan kuten A.A. Milnen kirjoissa. Puh on hyvän ruokahalun ja pienet aivot omaava karhu. Hänen hillitön ruokahalunsa tulee elokuvassa ilmi lähinnä nälän tunteena, sillä elokuvan viimeisille minuuteille asti Puhin vatsa murisee tyhjyyttään. On hauska, miten Puhin vatsasta on tehty tavallaan oma, nallen tahdosta irtonainen osa, joka ohjaa Puhia hunajan etsintäretkillä ja ilmoittaa täytön tarpeesta aina tilanteen mennessä liian vakavaksi. Vatsan kurina on myös kuin masun puhetta Puhille. Yhdessä vaiheessa elokuvaa Puhin täytteet pursuavat ulos hänen ompeleidensa välistä. Tämä viattomalta vaikuttava hassuttelu on tarkemmin ajatellen melko raakaa puuhaa, sillä täytteethän ovat Puhin sisälmyksiä! Kenties hänen nälkäinen vatsansa yrittää päästä irti kavereita ajattelevasta ruumiista…! Hyi! Anteeksi näistä mielikuvista… On kuitenkin ihanaa, kun elokuvan lopussa Puh näyttää, mikä on elämässä tärkeämpää: omat halut vai muiden auttaminen. Kaikilla muillakin Puolen hehtaarin metsän asukeilla on oma, tärkeä roolinsa elokuvassa. Nasu on yhä pieni ja pelokas possu, joka yrittää kovasti olla rohkea ystäviensä takia. Kani pitää tapahtumat kiinni punaisessa langassa asiallisesti, ja tulee välillä pompottaneeksi muita. Kania suurempi johtajahahmon rooli elokuvassa on viisaalla Pöllöllä. Pöllö jaarittelee menneisyydestään tovin jos toisenkin, mutta muiden tylsistyttämisen lisäksi hän tuntee sivistyssanat ja ”osaa” lukea Riston jättämiä viestejä. Kengu on koko metsän äitihahmo, ja Ruu on koko metsän hoivavietin esiintuova kengurunpoika. Ihaa on oma masentunut itsensä, joka välillä laukoo elämää suurempia toteamuksia. Tiikeri taas on yliaktiivinen, itseään rakastava, alati iloinen tiikeri! Metsässä seikkailee myös Risto Reipas, iloinen ja seikkailunhaluinen koululainen. 

Nalle Puhin elokuvan taustamusiikin on säveltänyt Henry Jackman ja Christopher Willis. Elokuvan laulut on säveltänyt aviopari Robert Lopez ja Kristen Anderson-Lopez. Disneyn studioilla ihastuttiin kaksikon lauluihin niin kovasti, että heidät kiinnitettiin myös Disneyn tulevan projektin, Frozenin, laulujen säveltäjiksi. Nalle Puhin elokuvan laulut ovat minusta todella mitäänsanomattomia, mutta Frozenin sävellykset nostavat säveltäjäkaksikon arvostusta todella paljon. Nalle Puhin elokuvasta muistettavimpia lauluja ovat laulut, jotka ovat jo esiintyneet Nalle Puhissa: Puolen hehtaarin metsä (joka aloittaa elokuvan) ja Oon mä ainoa (laulu, jota Tiikeri laulaa pari säettä).  Ensimmäinen uusi laulu, Puhin maha, soi Nalle Puhin etsiessä itselleen hunajaa kotoaan. Toinen uusi laulu, Erittäin tärkeä tehtävä, soi Puolen hehtaarin metsän asukkaiden saadessa tiedon kokouksesta, jossa kerrotaan Ihaan kadonneesta hännästä. Kolmas laulu, Se kauhea Pahko, kertoo Pahkosta ja tämän hirveyksistä. Ihaa ja Tiikeri on Tiikerin laulama laulu, jonka aikana Tiikeri opettaa Ihaalle tiikereiden tapoja. Pelkkää hunajaa soi Nalle Puhin unelmoidessa hunajasta hirveän nälän muristessa hänen vatsassaan. Voittajan laulu soi ihan elokuvan lopussa. Voisin vielä mainita, että laulujen säveltäjät, Kristen Anderson-Lopez ja Robert Lopez, ovat antaneet elokuvassa äänensä Nalle Puhin murisevalle vatsalle. 

Nalle Puhin elokuva kulkee kivasti samoja jalanjälkiä kuin Nalle Puh. Molempien Nalle Puh -klassikkojen konteksti on samanlainen, sillä elokuvissa hahmot seikkailevat kirjan sivuilla. Elokuvien yhtenä tärkeänä elementtinä on siis kirja, jonka kappaleita näytetään usein, ja jonka kirjaimet puuttuvat usein elokuvan tapahtumiin. Eroavaisuus kirjojen suhteen on se, että vuoden 1977 Nalle Puhissa kirja on lisätty yhdistäväksi tekijäksi elokuvan lyhytanimaatioille jälkikäteen, kun taas vuoden 2011 Nalle Puhin elokuvaan kirja on käsikirjoitettu mukaan alusta alkaen. Uudemmassa elokuvassa tarina onkin paljon yhtenäisempi ja sama juoni kestää koko elokuvan ajan, kun vanhemmassa elokuvassa on neljä jaksomaista tarinaa. Vaikka elokuvan juoni onkin selkeämpi ja parempi uudemmassa elokuvassa, pidän silti vanhemmasta elokuvasta enemmän, lähinnä varmaan nostalgisista syistä. Mielestäni myös vanhemmassa Nalle Puhissa on kivempi animaatiotyyli. Tyyli on paljon luonnosmaisempi ja jotenkin elävämpi, kuin uudemman elokuvan kiiltokuvamaisen tarkka piirrosjälki. 

Kriitikot kehuivat Nalle Puhin elokuvaa nostalgiseksi, mutta aivan liian lyhyeksi elokuvaksi. Olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä. Nalle Puhin elokuva viittaa monellakin tapaa aikaisempaan Disney-klassikkoon, Nalle Puhiin. Minusta on esimerkiksi aivan ihanaa, että molemmissa elokuvissa on samoja lauluja. Omaan lapsuuteeni kuului vahvasti alkuperäinen Nalle Puh, ja lauloin kuulemma sen lauluja vaipoissa kulkiessani. Juuri näistä uudenkin elokuvan vanhoista lauluista minulle tulee todella nostalginen olo, ja elokuvateatterissa laulut kuullessani taisi muistojen kyynel vierähtää poskelleni. Allekirjoitan myös täysin kriitikkojen väitteen siitä, että elokuva on liian lyhyt (63 minuuttia). Olisin jaksanut seurata ystävysten seikkailuja vielä ainakin sen puoli tuntia, ja elokuva tuntuu aina loppuvan liian aikaisin. Ymmärrän kuitenkin sen, että Nalle Puhin elokuva on kirjoitettu juuri näitä pienempiä elokuvankatsojia varten, eivätkä pienet katsojat jaksa seurata elokuvaa yhtä kauan kuin aikuiset. 

Käydessäni katsomassa Nalle Puhin elokuvan elokuvateatterissa sali oli täynnä pieniä katsojia, ja lasten vanhempia lukuun ottamatta olimme kaverini kanssa vanhimmat katsojat koko teatterissa. Oli aivan ihanaa, kun lapsilla oli mukana Kani- ja Nalle Puh -pehmoleluja. Lasten ja aikuisten välistä huumoria oli myös todella hauska seurata koko elokuvan ajan. Lapset nauroivat fyysisesti hauskoissa kohtauksissa, esimerkiksi silloin, kun mehiläiset jahtasivat Nalle Puhia ja Nasua. Aikuiset nauroivat taas kohtauksissa, jotka olivat hauskoja sanallisesti, esimerkiksi kohdassa, jossa Nasu yrittää saada ystäviään pois kuopasta. Tässä elokuvassa on mielestäni todella hauska huumori, joka kunnioittaa A.A. Milnen kirjojen henkeä. Juuri Puolen hehtaarin metsän asukkaiden sanoilla leikittely on aivan mahtavaa. Joka tapauksessa suuren lapsiyleisön kanssa oli todella ihanaa katsoa elokuva. He nauroivat jo kohdassa, kun studioiden logo, viheltelevä Mikki Hiiri, ilmestyi valkokankaalle. Nalle Puhin elokuvan edellä esitettiin myös lyhytelokuva, Nessien taru, jonka jälkeen suurin osa lapsista oli jo lähdössä kotiin. Jos tulevaisuudessa Nalle Puh -elokuvia tullaan vielä julkaisemaan teatterilevitykseen, suosittelen lämpimästi niiden katsomista jo teatterissa ainutlaatuisen teatterikokemuksen takaamiseksi! :)
 
”Jäitkö jälkeen? Sehän on hirveällisintä, mitä voi olla!”
- Tiikeri 


Lue tästä arvostelu elokuvasta Nalle Puh.  

6.11.2015

Ken on maassa komein? 5.

(ANTEEKSI!!!! Olen joutunut perumaan sanani jo monta kertaa, kun äänestystä jatkettiin ensin tämän viikon alkuun, ja nyt kaikessa hiljaisuudessa se on jatkunut tämän viikon loppuun! Anteeksi odotus! Syynä viivästykseen ovat kaikenkarvaiset kiireet alkaen pitkään venyneistä kauppareissuista jatkuen työhaastatteluun ja loppuen syntymäpäivän juhlintaan. Kaikki kiire ja stressi laukaisi minulla sitten flunssan, jota jäin tänään potemaan kotiin. Niinpä minulle tuli aikaa kirjoittaa tätä tekstiä, muuten se olisi varmasti viivästynyt entisestään... Pöh!)

Nyt kuitenkin pidemmittä puheitta Ken on maassa komein? -kilpailun pariin! Kilpailijoiden viime kertaiset luontokuvat suorastaan hurmasivat äänestäjät, ja parhaimman kuvan äänet jakautuivat taas usean kilpailijan kesken. Ääniä tähtikuvaksi saivat Philip, Jim, Tarzan, Flynn, John Smith ja Eric. Parin äänen erolla paras luontokuva oli Philipillä.


Äänestäjät ihailivat Philipin kuvassa näkyvää ihanaa metsää ja kehuivat sitä, että tanssiva pari erottuu ympäristöstä hyvin. Tämä upea kuva toi Philipille siis koskemattomuuden seuraavaan äänestykseen. Upeiden luontokuvien joukossa oli myös epäonnistuneita kuvia, ja pudotusuhan alle joutuivat Aladdin, John Smith, Kristoff ja Phoebus. Neljäntenä kisasta tippuu kuitenkin Phoebus, joka sai ylivoimaisesti eniten pudotusääniä. Näin ollen hän sijoittui kisassa paikalle yksitoista.


Phoebusin kuvassa ei näkynyt luontoa yhtään (paitsi nätti taivas, kuten eräs äänestäjä totesi), joten tämän takia oli kapteenin vuoro lähteä. Yllättävänä faktana kerrottakoon, että kilpailun toisella tuotantokaudella myös Phoebuksen vaimo, Esmeralda, tippui kisasta luontokuvan jälkeen. Sattumaako? Vai piiloutuuko kilpailun taakse järkyttävä salaliitto? Hmm... Kuulkaamme kuitenkin kapteenin itsensä tunnelmat. "En ymmärrä, miksi olin pudotusuhan alla niin monta kertaa! Omasta mielestäni en ollut ollenkaan huonoin, monilla muilla kilpailijoilla oli paljon surkeampia kuvia kuin minulla! Pöh! Halusin sitä paitsi kaupunkikuvallani haastaa luonnon määritelmän, sillä kaupungithan ovat joskus olleet luontoa, jota ihminen on vain lähtenyt muokkaamaan omiin suunnitelmiinsa sopivammaksi. Näköjään kukaan, varsinkaan tuomari, ei ollut yhtä sivistynyt kuin minä, kun ajatuksenjuoksuani ei tajuttu. Törkeää! Minusta kuulette vielä!" Oho, oho! Kylläpäs Phoebus kimpaantui! Pahoittelemme sinulle aiheuttamaamme traumaa ja toivomme sinulle oikein ympäristöystävällisiä hetkiä luonnon keskellä Pariisissa. 

Tällä viikolla kilpailijamme joutuivat haasteellisen tehtävän pariin. Viikon aiheena on nimittäin hulluus! Kuvissaan kilpailijoiden on näytettävä mahdollisimman epämääräisiltä, omituisilta ja hulluilta. Tehtävän tarkoituksena on päästää kilpailijoiden luovuus ja rentous valloilleen. Lähtekäämme siis hulluttelemaan!


Ohhoh! Philipin metsäretki näyttää päättyneen hassusti. Viime viikolla niin elegantisti metsässä tanssinut Philip käyttää yhä upeaa metsäympäristöä hyödykseen ja hassuttelee purossa. Philip näyttää kompastuneen puroon, ja hänen vaatteensa ovat aivan litimärät. Prinssi suorastaan makaa veden keskellä, ja hänen toinen jalkansa on jäänyt hauskasti nojaamaan kiven päälle. Miehen hattukin on tippunut silmille, eikä prinssin kasvonpiirteitä näy kunnolla. Hatun alta näkyvä suu on kuitenkin melko kireän näköinen, joka kertoo siitä, ettei miehen niin rennolta näyttävä asento olekaan välttämättä ollenkaan rento. Suu näyttäisi siltä, että Philip oikein keskittyy ja kamppailee pitääkseen itsensä tietyssä asennossa. Kuva on oikein hauska, ja Philipin käsitys hulluttelemisesta on myös hauska. Täytyy kuitenkin sanoa, että on Philipin onni, että hänellä on tällä viikolla koskemattomuus, sillä rentoutumisessa on vielä harjoiteltavaa.


No ohhoh! Tarzan kyllä totisesti revittelee kuvassaan! Hän on ymmärtänyt viikon aiheen hyvin, sillä kuva on todella epämääräinen ja omituinen - mutta myös hauska! Tarzanin kädet ja kaula näyttävät venyvän pituutta uskomattomiin mittasuhteisiin, ja Tarzanin pää näyttäisi olevan irti kaulasta. Kasvot ovat todella ilmeikkäät, ja ilme on hermostunut ja kärsivä. Jostain kuvan ulkopuolelta kuvaan on ilmestynyt naisen jalka, joka sivelee hellän näköisesti Tarzanin leukaa. Kuva on hillittömän hauska, ja Tarzan totta totisesti osaa heittäytyä kuvausteemaan! Loistavaa!


Jaahas. Ericin ilme näyttä siltä, ettei hän tiedä, mitä hulluksi heittäytyminen tarkoittaa. Otahan mallia Tarzanista, niin näet! Eric tekee kaiken kuvansa hauskuuden kasvoillaan, ja lähinnä kulmakarvojen ja suun asennoilla. Hauskuuden olisi kuitenkin hyvä näkyä myös muualla kehossa. Ericin ilme voisi kaikenlisäksi olla epäilevän Tuomaan kasvoilla, jolloin siinä ei ole mitään hauskaa. Onhan Eric komea, mutta tämän viikon tehtävänannon toteutus on surkea. Voi voi!


Flynn Rider ei ole kuvassaan rento, vaan todella jännittynyt vartaloa ja kasvon piirteitä myöten. Rentouden puute ei kuitenkaan haittaa, sillä jännitys on tässä kuvassa Flynnin tapa olla hauska. Flynn tähyilee kauhistuneena jonnekin oikealle päin (miehen suunnasta katsottuna), ja hänen kiinni olevat hampaansa antavat kuvalle viimeisen silauksen. Kuvassa on jotain samaa kuin Philipin kuvassa, sillä molemmat miehet ovat kuvissaan märkinä joessa tai purossa. Oikein onnistunut kuva, hyvä hyvä!


Jim näyttäisi omassa kuvassaan putoavan johonkin, tai sitten hän roikkuu ylösalaisin ja kuva on vain käännetty. Jimin paita ja hiukset menevät hauskasti vauhdin tai painovoiman voimasta ylöspäin, ja Jimin vatsa näyttää pulskistuneen kovasti viime näkemästä. Kun alamme katsomaan Jimin kasvoja, huomaamme niiden olevan hieman pelästyneet ja kovin komeat... mutta ei hauskat. Kuvaa katsellessa kaiken hauskuuden tekee Jimin ilmassa lepattava paita, ei nuori mies itse. Oivoivoi! Tässä on tapahtunut melkoinen pudotus viime viikon hienosta kuvasta. Höh!


Voi kapteeni Shang, ei näin! Alahuulen pureminen näyttää olevan Shangin käsitys hulluttelusta. Ihan kuin Shang miettisi kuvassaan, millaisessa asennossa olisi hauska. Kuvassa ei ole merkkiäkään irrottelusta, saati sitten rentoudesta. Kapteeni Shangilla on vielä paljon opittavaa, jos hän tahtoo menestyä kilpailussa.


Taas vaihteeksi näemme Naveenin ukulelen kanssa. Tämä on jo kolmas kuva, jossa Naveen esiintyy samassa paikassa, samoissa vaatteissa ukulelea soittaen. Toivottavasti toisto ei jatku enää enempää, sillä liika on liikaa. Naveen kuitenkin näyttää hauskalta kuvassaan, ja hulluttelu on totisesti otettu mukaan koko kehoon. Naveen on hypännyt ilmaan ja taittunut melkein kaksinkerroin, ihan kuin häneltä olisi isketty ilmat pois. Naveenin oikea jalka näyttää vääntyvän luonnottomasti sisään päin, toivottavasti se ei ole katkennut! Naveenin ilme ei ole kärsivä, joten murtumia ei varmasti tarvitse pelätä. Hauskan kehon asennon kruunaa Naveenin pullistuneet posket ja nauttiva ilme. Naveen totta totisesti yrittää parhaansa, ja yritys on hyvä! Enää emme kuitenkaan hyväksy kuvia ukulelen soitosta.


Aladdin joutui luontokuvastaan ensimmäistä kertaa äänestysuhan alle. Onneksi Aladdin kuitenkin näyttää, mistä puusta hänet on veistetty, sillä tämän viikon hulluttelukuva on todella huvittava! Kuvassa Aladdin liukuu pyykkinarua pitkin alaspäin lennättäen pyykkiä kaikkialle ympärilleen. Aladdin on pukeutunut normaaliasunsa lisäksi supermiehen viittaan sekä rintaliiveihin, ja asun kruunaa Aladdinin päässä roikkuvat kalsarit. Aladdinin ilme on samaan aikaan totinen mutta myös kauhistunut, eikä kuvalle voi olla nauramatta. Upeaa, Aladdin! Tehtävänanto onnistui täydellisesti!


Voi ei! Voi ei! Voiko tässä muuta sanoa? Kristoffin kuva ei naurata tuomaria oikeastaan ollenkaan. Kristoff on ilmiselvästi jäänyt lumimyrskyn kouriin, ja siltä suojautuen hän on pukeutunut kuin ninja, mutta... Ei. Kristoffin katse on liian pälyilevä ja intensiivinen, eikä edes hänen vartalonsa yritä luoda kuvaan hauskuutta. Äääh! Tällaisen kuvan kanssa ei kyllä varmasti pääse pois pudotusuhan alta, missä Kristoff on ollut jo kaksi kertaa. Voi ei!


Ääääääk! Nyt tuomari ei tiedä, mitä sanoa. John Smith on samaan aikaan todella huvittavan näköinen, mutta toisaalta hänen ilmeensä on myös yllättävän pelottava. Mies tekee kuvaan hauskuutta lähinnä kasvoillaan, joilla kapteenin silmät karsastavat (ja pahasti!) ja suu on vääntynyt ihmeelliseen virneeseen. Hauskaa, mutta myös pelottavaa. Tuomari meni ihan hämilleen. 


Tämän viikon hassuttelukuvissa oli yllättävän paljon huonoja kuvia. Osa kuvista oli todella upeita, osa aiheutti lähinnä hämmennystä, mutta suuri osa kuvista oli epäonnistuneita. Pitkä tauko ei selvästikään tehnyt kilpailijoille hyvää. Nyt te, hyvät lukijat, saatte päättää, kenen kuva oli onnistunein ja kenen taas huonoin. Äänestäkää lempparianne ja inhokkianne alla olevaan kommentointi-laatikkoon. Muistattehan, että Philipillä on kuitenkin koskemattomuus, eli hän ei voi pudota kilpailusta pois! Seuraavaan kuvausteeman toteuttamiseen valokuvaajamme tarvitsee aikaa, ja sen takia äänestysaikaa on nyt valitettavasti kaksi viikkoa. Kuudes jakso miesten kilpailusta ilmestyy ruutuihinne vasta lauantaina 21.11.! Äänestelemisiin!

27.10.2015

Voi, ne kärsivät noin, tuskaa, oi voi!

Ensi viikolla juhlimme pyhäinpäivää. Amerikassa juhlitaan Halloweenia. Itse en ole koskaan innostunut Halloweenista, eikä se minun mielestäni sovi suomalaiseen kulttuuriin, ainakaan siis tämä karkki tai kepponen -tapa. Oli miten oli, käytin kuitenkin Halloweenia inspiraationa tämän tekstin kirjoittamisessa. Tavallaan teksti liittyy myös pyhäinpäivään, jolloin muistellaan pois nukkuneita läheisiä. Joka tapauksessa teksti sopii kuin nakutettu näihin pimeneviin syksyn iltoihin, oli mitään juhlaa ympärillä tai ei. :) 

Luvassa on jälleen kerran TOP-lista - mutta tällä kertaa pelottava (?) sellainen. Disneyn klassikoissa esiintyy perinteisesti jonkinlainen pahis, joka pistää kapuloita päähenkilön rattaisiin. Sanonta "paha saa palkkansa" pitää kuitenkin paikkansa myös Disneyn elokuvissa, ja moni elokuvan pahiksista kokee julman kohtalon elokuvan lopussa. Hyvin usein pahis kuolee. Tässä TOP-listassa käsittelen mielestäni kymmenen kaikkein inhottavinta, hirveintä ja kamalinta Disney-pahiksen kuolemaa. Hui! 

HUOM! Koska pahikset kuolevat aina elokuvan lopussa, tämä lista sisältää SUURIA juonipaljastuksia!


10. Lumikin kuningatar/noita


Lumikin ilkeä äitipuoli kokee kuolemansa hyvin klassisella Disneyn tavalla: putoamalla jyrkänteeltä alas. Samanlaisen kohtalon kokevat Lumikin noidan ohella mm. Gaston, Ratigan ja Frollo. Lumikin noita tippuu kalliolta salamaniskun seurauksena, sillä salama murtaa kallion tämän jalkojen alta. Ilkeän kuningattaren tippuessa suuri siirtokivi, jota hän oli kampeamassa kääpiöiden päälle, vieriikin hänen perässään rotkoon. Eli jos korkealta tippuminen ei listi kuningatarta, viimeistään jättimäinen kivi tekee sen. Kuolema on joka tapauksessa varma, sillä korppikotkat laskeutuvat kivenmurikan perässä rotkon pohjalle nauttimaan ateriasta. Hyh!


9. Gothel


Kaksin karkuteillä -elokuvan ajan Gothel on käyttänyt hyväkseen taikakukan nuorentavaa voimaa, ja on sen takia pysynyt nuorena ja vireänä harmaantumisen sijaan. Taikavoimien tuhoutumisen myötä Gothelin nuorena pitänyt voima alkaa haihtua naisesta, ja Gothel alkaa vanheta hurjaa vauhtia. Kesken ikääntymisprosessin Pascal kamppaa tämän ilkeän äitipuolen, ja Gothel tippuu korkean tornin ikkunasta alas maahan. Gothel ei kuitenkaan kuole pudotukseen, sillä maahan tömähtää enää viittaan kietoutunut tomukasa. Gothel kuolee siis vanhuuteen, eli kuoleman voi sanoa olevan luonnollinen, vai mitä? ;)


8. Shan Yu


Hunnien johtaja Shan Yu raivoaa Kiinan keisarin palatsissa, ja hän vaikuttaa kuolemattomalta. Shan Yu on selvinnyt lumivyörystä, ja hän näyttää voittavan kaikki käsirysyt ja miekkatappelut, joissa on osallisena. Mulan kuitenkin keksii, miten kuolemattoman hunnijohtajan saa hengiltä. Niinpä hän ohjaa Shan Yun keisarin palatsin katolle, jossa seivästää miehen paidan helman kiinni katonharjaan miekalla. Mushun sytyttämä ilotulitusraketti nappaa Shan Yun mennessään, ja raketin mukana hurja hunnijohtaja sinkoutuu ilotulituksia täynnä olevaan torniin. Torni ja Shan Yu räjähtävät ilotulitteiden mukana. Kohti tornia lentäessään Shan Yu tajuaa oman kohtalonsa, ja näemme hänen silmistään epätoivon ja kauhun pilkahduksen. Ajatus räjähtämisestä tuntuu kamalalta, vaikka kyllähän ne ilotulitusraketit nättejä kuvioita luovatkin samalla öiselle taivaalle.


7. Pahatar


Prinsessa Ruususen viimeiset minuutit ovat menossa, ja meneillään on hurja taistelu prinssi Philipin ja Pahattaren välillä. Pahatar on muuttunut julmetun kokoiseksi, tulta syökseväksi lohikäärmeeksi, eikä prinssillä näytä olevan voiton mahdollisuuksia. Kallion kielekkeelle perääntymään joutuneen prinssin avuksi tulee kuitenkin Ruususen haltijatarkummit, jotka loihtivat prinssin miekan osumaan suoraan Pahattaren sydämeen. Kuolettavan iskun saatuaan Pahatar käy kuitenkin vielä viimeisillä voimillaan hyökkäykseen kohti Philippiä. Philip väistyy lohikäärmeen tieltä, ja Pahatar tippuu kuiluun, jonka pohjalla hänen itse puhkumansa liekit lyövät. Philipin kääntyessä katsomaan tippuneen lohikäärmeen ruumista maassa on enää Pahattaren vaatteet, jotka näyttävät sulaneen maahan. Sydämen kohdalle maahan on iskeytynyt prinssin miekka, joka muuttaa väriään hopeisesta mustaksi. Kaiken pahuuden rakastajan, Pahattaren ruumis siis saastuttaa ympäristönsä vielä kuolemankin jälkeen. Minun mielestäni kuilun pohjalle jääneet vaaterievut ovat aina olleet tosi inhottavat, enkä kyllä varmasti lähtisi itse hakemaan sieltä miekkaa talteen.


6. Ursula


Ursulan kuolema vaikuttaa melko yksinkertaiselta verrattuna monen muun pahiksen monimutkaisiin kuvioihin... Mutta onko se sitä? Ursula on kostonhimossaan kasvanut jättiläiseksi Tritonin valtikan avulla. Hän on nostattanut rajun myrskyn ja kurimuksen meren keskelle. Kurimuksen ympärillä pyörteilee haaksirikkoutuneita laivoja, jotka ovat pyörteilevän veden voimasta nousseet pinnalle. Prinssi Eric pääsee yhteen tällaiseen laivaan, ja ohjaa sen suoraan kohti merennoitaa. Laivan etuosassa oleva piikki (mikä sen nimi on???) menee Ursulan läpi tämän vatsan kohdalta. Lävistäessään Ursulan laivan etuosa vahingoittaa noidan tärkeitä sisäelimiä, ja tämä johtaa noidan kuolemaan. Ursulan ympärillä tosin alkaa myös pyöriä salamoita ja noita näyttää kärventyvän sisältä päin. Johtuuko noidan sähköistyminen Tritonin valtikasta vai salamasta, joka käytti laivan etuosaa ukkosenjohdattimena? Aiheuttaako noidan sähköistyminen hänen lopullisen turmionsa? Sitä en osaa sanoa. Lopulta Ursula kuitenkin vajoaa aaltojen syvyyksiin kuolleena. Pidän Ursulan kuolemaa melko raakana, enkä nauti sen katsomisesta.


5. Clayton


Clayton voisi olla tämän listan ensimmäisenäkin, mutta pitkän pähkäilyn jälkeen hän sijoittui vasta sijalle viisi. Clayton on apuriensa kanssa viidakossa gorillajahdissa, kun Tarzan saapuu paikalle pelastamaan päivää. Clayton raivostuu suunnattomasti apinamiehelle suunnitelmansa pilaamisesta, ja lähtee jahtaamaan tätä korkealle puihin. Tarzan saa napattua Claytonin aseen itselleen, jonka jälkeen Clayton nappaa vyöstään ison viidakkoveitsen, jolla yrittää murhata Tarzanin. Tarzan kietoo liaaneja Claytonin ympärille estäen raivostunutta miestä liikkumasta. Liaanitkaan eivät kuitenkaan laimenna Claytonin raivoa, ja hän alkaa leikata niitä veitsellä katki. Clayton ei huomaa hänen kaulansa ympärille kietoutunutta liaania Tarzanin varoitteluista huolimatta, ja katkaisemalla kaikki muut liaanit Clayton onnistuu hirttämään itsensä. Tarzanin laskeutuessa maahan näemme Claytonin roikkuvan ruumiin heijastuvan salaman iskun ajaksi läheisen puun runkoon. Juuri tämä viimeinen, silmänräpäyksen kestävä vilkaus elottomaan Claytoniin tuo miehen kuolemaan kamaluutta, joka voisi aiheuttaa painajaisia herkimmille katsojille. Hyi.


4. Scar


Scarin kuolema on järkyttävin pahis-eläinhahmon kuolema, ja Scar onkin ainoa eläin, joka tähän listaan pääsi. Scar taistelee Simban kanssa Jylhäkalliolla Jylhämaan herruudesta, ja ympärillä raivoaa salaman aiheuttama maastopalo. (Hyvin monen pahiksen kuolemaan liittyy muuten salamat ja rajumyrsky, sattumaako? Ei ehkä kannata mennä ukonilmalla ulos!) Scar on juuri hyppäämässä Simban päälle antamaan ratkaisevaa iskua, kun Simba onnistuu yllättäen potkaisemaan jaloillaan Scarin alas kalliolta. Putoaminen satuttaa Scaria, ja hän nousee kallion juurella heiveröisesti ylös. Pudonneen leijonan ympärille on kuitenkin kerääntynyt hyeenoja, Scarin liittolaisia, jotka ovat hetkeä aikaisemmin kuulleet Scarin vähättelevän heitä. Niin hyeenat päättävät kostaa takinkäännön Scarille, ja hyökkäävät tämän kimppuun joukolla. Scarin anelut eivät auta, ja anteeksi-pyynnöt vaihtuvat pian kauhun karjuntaan, kun leijona syödään parempiin suihin. Tai näin minä olen tilanteen aina käsittänyt, kun Scar on nälkäisten hyeenojen ympärillä, mutta ehkä he vain tappavat hänet ja jättävät ruumiin makaamaan kalliolle...??? En usko.


3. Hades


Hades on Scarin ohella toinen pahis, jonka oman vallan alla olevat alamaiset murhaavat. Mielestäni tämä pahiksienkin keskuudessa tapahtuva takinkääntö on todella julmasti tehty, varsinkin, kun se johtaa jonkun murhaan. Hrrr! Herkuleksen lopussa Hades on Manalassa ja ihmettelee, miten Herkules nousee kuolleiden virrasta takaisin ihmisten ilmoille. Hades yrittää pyytää Herkulekselta anteeksi tekojaan, mutta tulee koskeneeksi samalla Megaran sieluun. Tätä Herkules ei siedä, ja hän lyö Hadeksen alas kuolleiden virtaan. Hadeksen takia Manalaan päätyneet kuolleet sielut päättävät kostaa herralleen, ja he tarttuvat Hadeksesta tiukasti kiinni ja vetävät tämän alas virtaan mukanaan. Katsojalle ei selviä, kuoleeko Hades vai jääkö hän vain sielujen vangiksi. Hadeksen kauhistunut ilme kuitenkin kertoo, että häntä ei tulla elävien kirjoissa enää näkemään. Näin korkealle sijalle Hades pääsi todella pelottavan loppunsa takia, sillä minua ajatus sielujen täyttämästä vedestä hirvittää - varsinkin, jos sielut vielä kääntyvät herraansa vastaan.


2. Tohtori Facilier


Voodoo-tohtori Facilierin loppu on ehdottomasti yksi kammottavimpia Disney-pahiksen kuolemia, ja siitä löytyy Halloweeniin sopivan pelottavia elementtejä; onhan kohtauksen tapahtumapaikkanakin jo hautausmaa. Olen ollut kiitollinen siitä, ettei Prinsessa ja sammakko ollut ilmestynyt vielä ollessani lapsi, sillä Facilierin loppu olisi varmasti aiheuttanut minulle lapsuudentraumoja. Voodoo-tohtorin loppu alkaa häämöttää, kun Tiana murskaa taikavoimia sisällään pitävän kaulakorun. Kaulakorun voimien avulla Facilier olisi viimein maksanut henkimaailman olennoille velkansa, mutta korun tuhouduttua velanmaksusta ei tule enää mitään. Niin henkimaailma päättää periä velat tohtorilta henkilökohtaisesti. Haudoista alkaa nousta voodoo-nukkeja ja ilmassa lentelee erilaisia henkiä. Tohtori Facilierin anelut eivät auta, ja lopulta tohtori kiskotaan omaan hautaansa - kirjaimellisesti! Taustalla soi vielä ironisesti Facilierin itsensä aiemmin laulaman laulun melodia. Tämä loppu jos mikä on hirvittävää katseltavaa, mutta onneksi se on nopeasti ohi.


1. Hornansarvi


Kaikista kamalin pahiksen kuolema tapahtuu yhdessä kaikista pelottavimmassa Disneyn elokuvassa: Hiidenpadassa. Hornansarvi huomaa suunnitelmansa epäonnistuneen, sillä hänen herättämänsä kuolleitten armeija luhistuu hänen ympärillään. Niin Hornansarvi lähtee tarkastamaan Hiidenpadan kuntoa, ja huomaa jonkun murtaneen padan taian. Pata vetää kaikkea ympärillään olevaa sisäänsä mustan aukon tavoin, eikä padan vieressä oleva pylväästä hengenhädässään kiinni pitävä Taran ole poikkeus. Hornansarvi arvaa Taranin tuhonneen hänen suunnitelmansa, ja päättää kostaa nuorelle miehelle. Hän yrittää heittää Taranin pataan, mutta joutuukin itse padan imulle alttiiksi. Hornansarvi ei ole tarpeeksi vahva vastustaakseen padan vetoa, ja hän ajautuu aivan padan viereen. Hiidenpata vetäisee sisuksiinsa ensimmäisenä Hornansarven vaatteet, sitten ihon ja sisuskalut, ja lopuksi Hornansarven luuranko räjähtää ilmaan tomupilveksi. Hornansarven kuolema muistuttaa minua Anastasia-elokuvan Rasputinin kuolemasta, joka on samantyyppinen, ja josta sain pienenä traumoja. Tämä traumojen samankaltaisuus johtaa varmasti siihen, että pidän Hornansarven kuolemaa kamalimpana Disney-pahiksen kuolemana. Ja onhan Hornansarven kuoleman ihon "kuoriutuminen" nyt aivan eri tasolla hirvittävää verrattuna kalliolta putoamiseen. Hyi hyi! Älkää näyttäkö lapsille tätä kuolemaa!


Mikä on sinun mielestäsi julmin tai kauhein Disney-pahiksen kuolema? Jäikö listaltani puuttumaan joku erityisen hirvittävä menehtyminen? Entä oletteko te nähneet painajaisia jonkun pahiksen kuolemasta? Toivon, ettei tämä teksti hirveästä aiheestaan huolimatta aiheuta teille pahoja unia! :(

23.10.2015

Ken on maassa komein? 4.

Jälleen on yksi viikko takana Ken on maassa komein? -kilpailusta. Äänimäärät ovat ylittäneet päässälaskettavuuden määrät, ja kiitos siitä kuuluu teille, arvon lukijat! Kiitos, kun jaksatte innostua ja äänestää kisassa! :) Iloksenne valokuvaajamme kävi taas kuluneella viikolla katsomassa, mitä miesten talossa, kulissien takana tapahtuu.


Ilmojen lämmetessä taas yli 10 asteeseen osa kilpailijoista päätti lähteä yhteiselle ratsastusretkelle. Kuvassa Phoebus, Philip ja Shang ovat juuri lähdössä matkaan talon pihasta. On kiva nähdä, että talon sisällä on syntynyt ystävyyssuhteita. Ikävä kyllä kuvaan on tallentunut myös Shangin ja Ericin välinen kyräily. Pikkulinnut kertovat, että Shang olisi ollut nyrpeissään Ericin alati jaloissa hyppivästä Max-koirasta, joka vilahtaa kuvan alareunassa. Eric taas olisi loukkaantunut Maxin puolesta... Oijoi, mitä draamaa! :D 

Tällä viikolla tähtikuvasta kilpaili yhteensä seitsemän kilpailijaa. Parhaimmasta kuvasarjasta ääniä sai Tarzan, Aladdin, Flynn, Jim, Phoebus, Herkules ja John Smith. Varsinaisen äänivyöryn sai kuitenkin Tarzanin liikkuva kuva, joten hän on tämän viikon "tähtihenkilö". (Alla "paras" kuva Tarzanin kolmen kuvan kuvasarjasta.)


Tarzanin kuvasarjassa kehuja saivat upea liike, ihana viidakkoympäristö, meno ja meininki sekä miehen määrätietoinen ilme. Eivätkä vaikuttavat lihaksetkaan varmasti miinuspisteitä tuoneet... Tarzanin vauhdikkaasta kuvasta tuli tämän viikon tähtikuva, joten Tarzan saa itselleen täksi viikoksi koskemattomuuden. Koskemattomuudesta olisi ollut hyötyä tämän viikon putoajalle, joka sai jonkun verran enemmän ääniä muihin pudotusuhan alle jääneisiin verrattuna. Kilpailun kolmas putoaja on Herkules.


Herkuleksen vauhdikkaassa kuvasarjassa ei nähty olevan ollenkaan herkkumaisia puolia, joten siksi tämä herkkupoika sai lähtöpassit. Kisaan niin innokkaana osallistunut Herkules näyttää nyt maansa myyneeltä. Tunnelmia ei tarvitse paljoa mietiskellä. "Harmittaa. Sijoituin kisassa sijalle kaksitoista, ja se on kyllä todella huono sija. Vaimoni Megara pääsi omalla kaudellaan sijalle kymmenen, ja olisin halunnut päästä hänen kanssaan edes tasoihin. Voih!" Älä suotta masennu, Herkules! Voitat varmasti jonkun painonnostelukilpailun, jonka voitosta muut Ken on maassa komein? -kilpailuun osallistujat eivät voisi edes haaveilla! (Paitsi ehkä Gaston...) Kiitos kisaan osallistumisestasi!

Näiden tunnelmien jälkeen palatkaamme itse kisan pariin. Tämän viikon kuvan aiheena on luonto. Luonto-aiheisia kuvia ei ole nähty kahden edellisen kauden aikana, joten on aika tuoda vihreät (?) kuvat takaisin kisaan. Pääosassa kuvissa on siis ihana luonto. Miesten tulee asennollaan luoda yhteys luontoon ja korostaa sen ihanuutta. Kuva ei saa missään nimessä olla "selfie", jossa luonto on vain sivuosassa. Luontokuvat, voilá! (Nyt menee kisa jo ihan hurjaksi, kun ruvetaan kielillä puhumaan!)


Wautsi wau! Viikon tähtihenkilönä toimiva Tarzan näyttää, että hän osaa todellakin tuoda luonnon kauneuden kuvissaan esiin viime viikon lailla. Viidakkoympäristö on todella vaikuttavan ja jylhän näköinen. Huomio kiinnittyy kuvassa heti Tarzaniin, vaikka hän näyttäytyykin kuvassa vain pienenä muurahaisena suuren viidakon rinnalla. Kuvan asetelmat toimivat siis loistavasti, ja Tarzaniin kohdistuva valaistus on mietitty tarkasti. Tarzan pitää kuvassa keihästä kädessään, ja näyttäisi olevan valmis hyökkäykseen. Tämä luo kauniiseen kuvaan myös toisen tason: vaarallisuuden tunteen. Loistavaa työtä! Jatka samaa linjaa, Tarzan!


Tarzanin kuvaan verrattuna Flynnin kuva näyttää tylsältä. Flynn Riderinkin kuvassa luonto on kuitenkin ykkösasemassa. Flynnin taustalla näkyy vaikuttava murattiseinämä ja valtavia kalliolohkareita. Kuvan valaistus on mietitty tarkasti, sillä Flynn on kuvassa juuri auringonsäteiden tulilinjalla, ja näin hänet näkee paremmin kuin varjoista. Tässäkin kuvassa on jännitystä ilmassa, sillä Flynn vilkuilee selvästi pelokkaana ympäristöään. Onko luonnossa kulkeminen aina näin jännittävää? Flynnin kuva on hyvä, mutta siitä tuntuu puuttuvan jotain. Mitä "se jokin" puuttuva on, sitä ei osaa tuomari sanoa.


Apua! Jiminkin luontokuvassa on jotenkin karmivan jännittävä tunnelma! Viime viikolla Jimin kuvasarjassa esiintynyt Morfi on päässyt tähänkin kuvaan nuoren miehen seuraan. Kuvassa Jim katsoo pelokkaasti kameraa ja outoja sienimuodostelmia päin kuin odottaen niiden keskeltä hyppäävän jonkun....!!!!! Huuuuiii! Toivottavasti kaikki kilpailijat eivät ole käsitelleet luonto-aihetta jännittävyyden kautta, sillä eihän sitä kohta uskalla ollenkaan lähteä neljän seinän sisältä ulos! Oli miten oli, Jimin kuva on onnistunut. Vaikka Jim näkyykin kuvassa suurempikokoisena kuin Tarzan tai Flynn, on kuva silti selkeästi luontokuva, ja kivan persoonallinen sellainen.


Hyrrrrr!!!! Aladdinin kuvassa on karmivan kylmän näköistä! Kylmän tunnetta lisää entisestään se, ettei Aladdinin päällä ole kuin aavikkomaisemiin sopivat vaatteet. Miksi ihmeessä lämpimästä kotoisin oleva mies on valinnut luontokuvansa aiheeksi näin hyytävän kuvan? Tuntuu, etteivät ympäristö ja Aladdin oikein kohtaa toisiaan, vaikka Aladdin näyttääkin todella kylmissään olevan. Kaiken lisäksi kuvassa on meneillään niin hurja lumimyrsky, ettei kauniita, lumisia maisemia näe paria metriä pidemmälle. Aijai! Nyt Aladdin ottaa runsaasti takapakkia edellisten viikkojen kuvien loistavasta tasosta. 


Viime viikolla tähtikuvan palkinnon napannut Shang on tällä viikolla napannut itselleen kalan. Shang kalastaa niinkuin mies purosta taimia käsillään noukkien. Shangin liikkeen on täytynyt olla todella nopea, kun kala on käynyt pyydykseen. Li Shang tekee kuvassa ehkä liian ison numeron omista kalastustaidoistaan luonnon kauneuden kuvaamisen sijaan. Tosin kyllähän kuvassa kaunista luontoakin näkyy puron, bambupusikon ja kaukana kohoavien vuorten muodossa. Ja ehkäpä Shang haluaa näyttää meille purosta pyydystämiään luonnon antimia...? Kuva on keskitason suoritus. Plussaa tulee kuitenkin paljaasta ylävartalosta. Shang yrittää ilmiselvästi kalastella myös naisäänestäjien ääniä itselleen! ;) 


Prinssi Eric on kuvassaan taas vaihteeksi laivan kannella (tämän voin kertoa kuvaustapahtuman nähneenä, sillä muutenhan kuva voisi olla myös satamassa otettu). Eric poseeraa hyvin mielikuvituksellisessa ja omituisessa asennossa. Tuomarin oli ihan pakko kokeilla samaa asentoa, ja täytyy myöntää, ettei minulle tulisi ihan heti mieleen poseerata tuolla tavoin. Ericin kuvassa näemme merta. Kyseessä ei ole vihreää luontoa, mutta merethän täyttävät maapallon pinta-alasta suuremman osan kuin puut, joten luonnon puutoksesta kuvaa ei voi kritisoida. Taustalla näyttäisi lyövän ukkonen, joka tuo Ericin kuvaan tiettyä jännittyneisyyden ilmapiiriä. Kuva on muuten onnistunut, kunhan Ericin asento olisi hieman rennompi ja vaivattomampi. Plussaa miehen innostuneesta ilmeestä.


Naveenin kuvassa luonto pääsee todellakin oikeuksiinsa: kunpa kaikkialla olisi noin kaunista! Ihana, puiden latvojen välistä siivilöityvä valo tuo kuvaan taianomaisuutta. Kuvaan Naveenin kanssa on päässyt ensimmäisen Ken on maassa kaunehin? -kilpailun voittanut Tiana. Tiana ja Naveen pussaavat oikein nätisti. Naveen jää kuitenkin kuvassa vähemmälle huomiolle vaimoonsa verrattuna. Kuvaan kaipaisi jonkinlaista Naveenin esilletuloa. Luonto on kaunis ja se on pääasia, ja parin välinen suudelma kyllä korostaa koko kuvan herkkää tunnelmaa... Mutta Naveen olisi pystynyt parempaankin!


Kristoff on Aladdinin lailla luontokuvassaan talvisissa tunnelmissa. Kristoff kuitenkin näyttää kilpakumppanilleen, kuinka kaunis talvinen luonto voi olla ja miten talvella tulee pukeutua. Puun oksissa roikkuvat jään palaset ovat todella kauniin näköisiä, ja oksien välistä näkyvä paksu hanki saa oikein toivomaan jo ensilumen satamista. Kuvaan ison miinuksen tekee kuitenkin itse Kristoff - tai lähinnä hänen ilmeensä. Kristoff näyttää jotenkin järkyttyneeltä tai hämmästyneeltä. Ilme ei sovi ollenkaan kuvan muuten niin esteettiseen tunnelmaan. Viime viikolla Kristoff oli pudotusuhan alla, eikä tällainen ilme ainakaan varmenna hänen paikkaansa kisan jatkossa... Voi voi!


Phoebuksen kuvassa on käynyt juuri se, mitä tuomari pelkäsikin tapahtuvan. Kuva on oikeastaan Phoebuksesta, ei luonnosta. Luontokin näyttäytyy vain modernina kaupunkiympäristönä (tai modernina ja modernina...), ja itse kapteeni näyttäisi seisovan kaupungin kuuluisan nähtävyyden edessä. Voi ei! Onhan kapteeni oikein komea vinoine hymyineen, mutta viikon tehtävänanto ei oikeastaan tule suoritetuksi. Phoebus on ollut viimeiset kaksi viikkoa pudotusuhan alla. Toisaalta häneltä löytyy vannoutuneita faneja äänestäjien joukosta, ja hän on myös kahdessa edellisessä äänestyksessä saanut ääniä parhaasta kuvasta. Saa nähdä, mitä kapteenille käy tällä viikolla...


Philip on ollut Phoebuksen tapaan viimeiset kaksi viikkoa pudotusuhan alla. Tämän viikon kuva näyttää kuitenkin todella upealta! Kuvassa Philip tanssii kauniissa metsässä puolisonsa prinsessa Auroran kanssa, ja heidän kuvansa heijastuu esteettisesti järven pintaan. Kuvan sommittelut ja valaistukset ovat kohdillaan, ja se täyttää tehtävänannon täydellisesti. Philip ja Aurora näyttävät todella nauttivan luonnossa oleskelusta. Mahtavaa, Philip!


Viimeisenä muttei vähäisimpänä kuvansa esittelee John Smith, joka on myös ollut kaksi kertaa pudotusuhan alla. Kuvassa John näyttää meille upeita ja jylhiä maisemia. Kuvasta löytyy niin mahtava vesiputous kuin silmänkantamattomiin metsää. John on kuitenkin tehnyt yhden perusvirheen: hän on kääntänyt selkänsä kameralle! Ei selän käännössä sinänsä mitään pahaa ole, jos mies vaikka kuikuilisi olkansa yli tai jos kyseessä olisi kuvasarja, jonka jossain kuvassa miehen kasvot näkyisivät. Nyt näemme kuitenkin vain Smithin leveän selän, joka näyttää astelevan rempseästi poispäin kuvaajasta. Vaikuttaa siltä, ettei John jaksaisi enää ollenkaan poseerata kameralle. Aijaijaijai! Tämä on kyllä kapteeni Smithin tähänastisista suorituksista huonoin, vaikka maisemat upeita ovatkin! 


Oletteko samaa mieltä tuomarin kanssa kuvien laadusta, vai onko lempikuvanne joku tuomarin rankasti kritisoima kuva? Äänestäkää omaa inhokkianne ja suosikkianne alla olevaan kommentointi-ruutuun! Tällä viikolla Tarzanilla on koskemattomuus, eli hän ei voi tippua kisasta pois, eli häneen ei kannata tuhlata pudotusääniä. Seuraavan kerran Ken on maassa komein? pyrkii pääsemään ruutuihinne torstaina 29.10. --> 2.11/3.11. - eli äänestysaikaa on hieman alle viikko! Näkemisiin!