The Voice of Disney 2.

Tervetuloa toisen jakson pariin kilpailuformaatissamme The Voice of Disney. Tässä kisassa selviää, minkä Disney-elokuvan musiikki vetoaa kuulijoihin kokonaisvaltaisuudessaan eniten. Viime viikolla arvostelimme haavelauluja. Parhaiksi haavelauluiksi äänestäjät mainitsivat laulut Just Round the Riverbens, I Just Can't Wait to Be King, Part of Your World, I Wonder, Belle (reprise) ja Almost There. Huonoiten haaveet kävivät toteen laulussa Scales and Arpeggios, joten Aristokatit putoaa kisasta pois ensimmäisenä. Nyyh! Aristokateissa olisi ollut monta loistavaa laulua, joista yksi kuuluu lemppareihini, mutta valitettavasti haaveilua elokuvan lauluista ei löytynyt. Huonoiksi haavekappaleiksi äänestettiin myös lauluja I Wonder ja I Wan'na Be Like You (The Monkey Song).

Tällä viikolla sukellamme taustamusiikin ihmeellisen maailmaan. Disneyn elokuvissa käsitellään monenlaisia tunteita, ja musiikilla on yleensä hyvin suuri merkitys tunteiden välittämisessä kotikatsomoon asti. Erityisen tärkeässä roolissa mielestäni on jännitysmusiikki. Jos joku elokuva pelottaa minua liikaa sitä yksin katsoessani, laitan yleensä television äänettömälle, jolloin kohtauksesta muodostuu helposti katsottava yhden jännittävän elementin ollessa siitä pois. Niinpä tänään kuuntelemme, millaista jännitysmusiikkia yhdeksästä kisassa jäljellä olevasta elokuvasta löytyy. Tässä tapauksessa musiikki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten antaa kappaleiden puhua ensisijaisesti omasta puolestaan videoiden avulla. Toki mukana on myös tuomarin höpötyksiä. 

Pocahontas: Ship at Sea

Tämän instrumentaalin nimi kertoo hyvin, mistä kohtaa elokuvaa kappale on. Ship at Sea kuullaan heti Pocahontasin alussa, kun englantilaisten alus jää myrskyn kynsiin. Kappaleen raivoisia viuluvingutuksia kuunnellessa voi helposti kuvitella tuulen riepottavan Englannin lippua ja aaltojen iskeytyvän laivan laitojen yli. Musiikki on hyvin dramaattista ja sitä kuunnellessa tietää heti, että nyt ollaan jännän äärellä. Ship at Sea ei pysy kuitenkaan jännittävänä loppuun asti, vaan viimeisten sävelten aikana kuulemme, että laiva selviää myrskystä. 

Leijonakuningas: ...To Die For

...To Die For on hirvittävä kappale. Jo sen korvia riipivä aloitus lupaa kuulijalle, että jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Kappale esiintyy Leijonakuninkaassa kohdassa, jossa pillastunut gnu-lauma juoksee Simban perässä - ja kaikki varmasti tiedämme, mitä Mufasalle kohtauksessa käy. Kappaleen alkupuoli onkin todella jännittävää kuunneltavaa, ja soittimet kuvaavat hyvin gnuiden kavioiden tallautumista maahan. Oma osuutensa jännittävän tunnelman luomisessa on taustakuorolla, joka pysyy soitinten tukena koko laulun ajan. Kappaleen puolessavälissä jännittävä musiikki muuttuu rauhallisemmaksi ja surulliseksi. ...To Die For on siis puoliksi jännittävä, puoliksi surullinen kappale. 

Pieni merenneito: Flotsam and Jetsam

Flotsam and Jetsam on Ursulan lemmikkiankeriaiden Kieron ja Lieron tunnuskappale. Kappale kuullaan elokuvassa kohdassa, jossa Kiero ja Liero houkuttelevat Arielia tulemaan mukanaan Ursulan luokse, sillä Ursula voi toteuttaa Arielin haaveet. Näinhän tämä kappale sitoutuu luontevasti yhteen viime viikkoisen kilpailun teeman kanssa. Kappaleesta käy selkeästi ilmi Kieron ja Lieron ovela ja kiero luonne. Flotsam and Jetsam on ilmiselvästi alkusoitto johonkin toiseen kappaleeseen, sillä se kuulostaa jäävän pahasti kesken. Tuntuu, että kappaleessa aloitetaan jännittävän tunnelman luominen, mutta täydellistä jännityksen tunnetta ei saada tavoitettua. 

Kaunotar ja Hirviö: West Wing / Wolf Chase

West Wing / Wolf Chase -kappaleen nimestäkin voi päätellä, että kappaleeseen on sisällytetty kaksi erilaista musiikillista teemaa. Ensimmäinen puoli kappaleesta, "West Wing"-puoli kuullaan kohdassa, jossa Belle menee luvatta Hirviön linnan länsisiipeen ja löytää sieltä lumotun ruusun. Tällä alkupuolella luodaan jännittävää tunnelmaa, ja musiikki on siinä vielä aika rauhallista. Hirviön löytäessä Bellen ruusun luota musiikki muuttuu kuitenkin nopeatempoisemmaksi ja jännittävämmäksi, ja kappale muuttuu "Wolf Chaseksi". Jälkimmäisellä puolella Belle tietenkin ratsastaa metsässä karkuun susia. Mielestäni kappale on hyvinkin jännittävä, ja myös sen loppu jää jännittävään tunnelmaan: tässä kappaleessa ei siirrytä vielä surumieliseen tai "kaikki on hyvin" -tunnelmaan. Se tapahtuu vasta elokuvan seuraavassa instrumentaalissa.  

Prinsessa ja sammakko: The Frog Hunters / Gator Down

Voi Prinsessa ja sammakko ja elokuvan svengaavat musiikit! The Frog Hunters / Gator Down -kappaleesta erottaa selvästi elokuvan jazzahtavan musiikkityylin, ja kenties siitä johtuen kappale ei luo hirveää jännitystä. Svengaileva jännitysmusiikki vaihtuu nopeasti muihin teemoihin, ja kappaleen musiikki on välillä iloista ja rauhallista, kunnes palaa takaisin alkuteemaansa. Kappaleen loppupuolella musiikki vaihtuu aivan yllättäen tanssimusiikiksi. The Frog Hunters / Gator Down -kappaleessa on hyviä musiikillisia teemoja, joita toistetaan Prinsessa ja sammakko -elokuvan aikana useassa kohtauksessa. Nyt, kun teemat on esitetty kappaleessa lyhyesti ja peräkkäin, muodostuu kokonaisuudesta kuitenkin valitettavasti vain taustamusiikki-potpuri, joka ei pääse luomaan jännitettä muuten kuin siten, ettei kuulija tiedä, kuinka pitkään mikäkin musiikillinen teema jatkuu ja mikä teema alkaa seuraavaksi. 

Frozen: Whiteout

Whiteout-kappale kuullaan Frozenin lopussa lumimyrskyn myllertäessä Arendellen päällä. Tätäkin kappaletta kuunnellessa voi kuvitella sielunsa silmin elokuvan tapahtumat edessään. Whiteout pysyy koko ajan samassa musiikkiteemassa, mutta kehittelee teemaa koko ajan hieman erilaiseksi, jolloin kappale ei tunnu tylsältä. Kappale luo todellakin jännittävää ja uhkaavaa tunnelmaa ympärilleen, ja lopussa tunnelma muuttuu hyvin surulliseksi unohtamatta kuitenkaan jännittävyyttä kokonaan. Whiteout saa minussa aikaan kylmiä väreitä, ja se jos jokin kertoo kappaleen mahtavuudesta.  

Liisa Ihmemaassa: The Tulgey Wood

The Tulgey Wood -kappaleesta saa hyvin selville, minkä tyylinen elokuva Liisa Ihmemaassa on. Elokuvassa tapahtuu paljon, meno on sekavaa ja värikästä, ja aivan samoin kuvailin tätä kappaletta. Huomaa selvästi, että Liisa on Ihmemaassa, kun taustamusiikkikin on näin ihmeellistä. Kappaleella on oikeastaan samat ongelmat kuin Prinsessan ja sammakon kappaleella: The Tulgey Wood ei tunnu kauhean jännittävältä muuten kuin koko ajan vaihtuvilla musiikkiteemoillaan. Vaihtuvuus sopii Ihmemaahan, mutta ei se kappaleesta valitettavasti yhtään sen jännittävämpää tee. 

Viidakkokirja: Tiger Fight

No nyt saamme kuulla alussa jousien vingutusta, mikä on mielestäni Disneyllä aika perinteinen tapa luoda jännitystä. Jousien vingutuksen jälkeen pääsemme itse "tappeluun" käsiksi: kappalehan kuullaan elokuvassa kohdassa, jossa Shere Khan hyökkää Mowglin kimppuun, ja Baloo hyppää puolustamaan ystäväänsä. Tiger Fight on sitä "perusjännitysmusiikkia", eikä kappaleessa oikein ole mitään kohokohtia, mutta ei toisaalta mitään vikaakaan. Katsoja pysyy hyvin elokuvan tapahtumien mukana, kun musiikki on näin jännittävää. 

Prinsessa Ruusunen: Forbidden Mountain

Miltä kuulostaa musiikki kaiken pahuuden rakastajattaren kotona? Juuri tältä. Forbidden Mountain kuullaan Pahattaren linnassa. Musiikki on hyvin pahaenteistä, mutta toisaalta myös hyvin kaunista. Alun selkäpiitä vaanivan jännittävän tunnelman jälkeen musiikki pääsee rauhallisempaan suvantoon, jota kuuntelisi vaikka kuinka pitkään.  

Siinä olivat kymmenen jännittävää kappaletta. Mikä mielestänne oli vähiten jännittävää tunnelmaa luonut kappale? Äänestäkää sellaista kappaletta kommenttikenttään, mikä ei tuonut selkäpiihinne ollenkaan kylmiä väreitä. Äänestysaikaa on taas sunnuntaihin asti. ;)