18.5.2014

Kaunotar ja Hirviö - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)


Kauan sitten metsän kätköissä sijaitsevassa linnassa eli nuori prinssi. Prinssi oli hyvin komea, mutta todella itsekäs. Eräänä iltana linnan oveen kolkutettiin, ja vanha eukko koetti päästä sisään, mutta prinssi ei päästänyt häntä peremmälle. Eukko koetti tulla uudestaan linnaan sanoen, että kauneus voi olla sisäistä. Kun prinssi yhä torjui eukon, muuttui eukko kauniiksi haltijattareksi. Hän loitsi prinssiin ja linnaan kirouksen, joka muutti prinssin hirviöksi ja linnan groteskiksi versioksi entisestään. Kirous voitaisiin poistaa vain, jos prinssi oppisi rakastamaan ja saisi myös vastarakkautta ennen kuin haltijattaren loihtiman taikaruusun viimeinen terälehti putoaa. Vuodet vierivät samalla, kun prinssin toivo kirouksen purkamisesta väheni…

Ranskalaisessa maalaiskylässä kylän hulluna pidetty keksijä Maurice lähtee tiedemessuille uusimman keksintönsä, halon hakkaajan kanssa. Keksijän taloon jää hänen tyttärensä Belle, joka rakastaa lukemista, ja aikoo käyttää yksinoloaikansa hyödykseen kirjojen parissa. Maurice kuitenkin valitsee väärän reitin matkallaan messuille, ja eksyy synkkään metsään. Metsän synkkyys pelottaa Mauricen hevosen tiehensä, ja Maurice jää yksin metsään susien armoille. Keksijä pakenee susia kauhuissaan, kunnes löytää turvapaikakseen metsän keskellä seisovan linnan. Tyhjältä vaikuttavan linnan sisältä Maurice löytää taiottuja esineitä, Könni-kellon ja Lumiere-kynttilänjalan, jotka toivottavat hänet tervetulleeksi. Valitettavasti linnan isäntä ei ole yhtä ystävällisellä päällä. Nähdessään luvattoman vierailijan Hirviö nappaa Mauricen ja vangitsee tämän vankityrmään. 

Kylässä Belle on syventynyt kirjan lukemiseen, kun oveen koputetaan. Sisälle saapuu Gaston, kylän komein ja ylimielisin mies. Gaston kosii Belleä, mutta Belle kieltäytyy tarjouksesta ystävällisesti. Gastonin ja muiden kyläläisten lähtiessä pihalta paikalle saapuu Philippe, Mauricen hevonen ilman isäntäänsä! Belle hätääntyy isänsä puolesta, ja lähtee etsimään tätä. Philippe vie Bellen linnaan, jonne Maurice joutui vangiksi. Belle löytääkin isänsä linnan vankityrmästä, jolloin paikalle saapuu Hirviö. Hirviö yrittää häätää Bellen pois, mutta Belle tarjoutuukin vangiksi isänsä puolesta. Hirviö suostuu vaihtokauppaan ja lähettää Mauricen takaisin kylään. Murtuneen Bellen hän majoittaa linnan kamariin. 

Vähänpä tietää Belle linnanväen suunnitelmista. Niin Hirviö kuin palvelusväkikin ovat nimittäin keksineet, että Belle voisi olla se tyttö, joka murtaa taian. Kaikki haluavat saattaa Bellen ja Hirviön yhteen. Rouva Pannu, Könni ja Lumiere antavat Hirviölle hyviä hurmausneuvoja. Belle kuitenkin kammoaa Hirviötä eikä tahdo olla minkäänlaisessa tekemisessä hänen kanssaan. Niin neiti torjuu linnanherran päivälliskutsun, vaikka Hirviö kutsun oikein kauniisti esittää. Illalla Bellen masua alkaa kuitenkin kurnia kauheasti, ja hän lähtee ominpäin linnan keittiöön. Ystävällinen palvelusväki tarjoaa Bellelle täydellisen illallisen. Maha täynnä Belle haluaa lähteä tutkimaan taiottua linnaa enemmän. Könni ja Lumiere tarjoutuvat hänen oppaikseen, ja niin kierros linnassa alkaa. Belleä kiinnostaa kovasti länsisiipi, paikka, jonne hän ei Hirviön sanojen mukaan saa mennä. Kun Könnin ja Lumieren silmä välttää, Belle hipsii portaita ylös länsisiipeen. Sieltä hän löytää hajotetun huoneen, jossa on taiottu ruusu. Juuri, kun Belle on koskettamassa ruusua, Hirviö tulee paikalle ja ajaa Bellen tiehensä. 

Belle rientää Hirviön käytöksestä kauhistuneena talviseen metsään Philippen selässä. Metsässä sudet saavat Bellestä hajun, ja alkavat jahdata nuorta naista. Juuri, kun sudet ovat iskemäisillään hampaansa Belleen, saapuu paikalle Hirviö. Hirviö peittoaa sudet helposti, mutta saa taistelusta haavoja. Belle meinaa jatkaa karkumatkaansa, mutta tulee toisiin aatoksiin ja vie Hirviön takaisin linnaan. Linnassa Belle hoitaa Hirviön haavoja ja kiittää tätä henkensä pelastamisesta. Sillä välin Maurice on päässyt takaisin kylään ja pyytää kyläläisiltä apua tyttönsä pelastamiseksi. Gastonin johdolla kyläläiset kuitenkin torjuvat keksijän avunpyynnöt, sillä pitävät tätä hulluna. Niin Maurice päättää lähteä yksin pelastamaan Belleä hirviön armoilta. Gaston sen sijaan keksii suunnitelman, jonka avulla hän saa Bellen naimaan itsensä. Gaston aikoo viedä Mauricen mielisairaalaan, ellei Belle nai Gastonia. 

Talvi muuttuu kevättalveksi, ja pikkuhiljaa ruohoa alkaa pilkottaa lumen seasta. Linnassa Belle ja Hirviö ovat lähentyneet toisiaan huomattavasti. Hirviö järjestää Bellen kunniaksi juhlat, joissa he molemmat syövät hyvin ja viettävät muutenkin aikaa yhdessä. Illan lopuksi pari tanssii linnan upeassa tanssisalissa hyvin romanttisissa merkeissä. Tanssin jälkeen Hirviö kysyy Belleltä, onko neito onnellinen. Belle kertoo, että olisi muuten, mutta hän kaipaa isäänsä. Hirviö näyttää Bellelle taikapeilin, jonka avulla Belle näkee isänsä Mauricen metsässä todella huonossa kunnossa. Hirviö päästää Bellen pelastamaan Mauricea, ja antaa tälle mukaan vielä taikapeilin, jonka avulla Belle voi halutessaan katsoa Hirviötä. Hirviö masentuu suuresti Bellen lähdöstä, ja hän tunnustaa Könnille olevansa rakastunut. 

Belle vie sairaan Mauricen kotiin, jossa neito kertoo isälleen, että Hirviö on oikeasti kiltti. Silloin kyläläiset saapuvat ovelle. Mauricea on tultu hakemaan mielisairaalaan! Belle ottaa taikapeilin ja näyttää, ettei hänen isänsä ole hullu, vaan Hirviö on oikeasti olemassa. Gaston huomaa, että Bellellä on tunteita Hirviötä kohtaan. Niinpä hän sulkee Bellen ja Mauricen keksijän talon kellariin, ja johtaa itse kyläläiset linnaan aikomuksenaan tappaa Hirviö. Yllättäen Kippo saapuu paikalle! Hän on salamatkustanut Bellen mukana kylään, ja hän onnistuu Mauricen halon hakkuukoneen avulla pelastamaan Bellen ja Mauricen lukkojen takaa. Belle lähtee kohti linnaa varoittamaan Hirviötä riehaantuneesta väkijoukosta. Väkijoukko on kuitenkin jo linnassa, ja käynnissä on hurja taistelu linnanväen ja kyläläisten kesken. Linnanväki saa lopulta häädettyä tunkeutujat linnastaan – kaikki, paitsi Gastonin. 

Taistelun turvin Gaston on hiipinyt länsisiipeen, jossa masentunut Hirviö oleskelee. Gaston hyökkää Hirviön kimppuun, eikä Hirviö tee mitään puolustaakseen itseään. Taistelu vie parin ulos linnan katolle, josta Hirviö näkee, kuinka Belle ratsastaa takaisin linnaan. Nähdessään Bellen Hirviö saa lisää voimia itselleen ja alkaa panna kampoihin Gastonille. Lopulta Hirviö voittaa, mutta ei voi hyväsydämisenä tappaa Gastonia, vaan käskee tämän häipyä. Belle on saapunut läheiselle parvekkeelle, ja Hirviö lähtee kiipeämään neitoa kohti. Silloin Gaston hyökkääkin Hirviön kimppuun takaapäin iskien suuren veitsen Hirviön selkään. Iskunsa tehtyä Gastonin tasapaino kuitenkin järkkyy, ja hän putoaa kuolemaansa. 

Belle vetää haavoittuneen Hirviön parvekkeelle. Parvekkeella Hirviö kuolee Bellen käsivarsille. Vasta hirviön kuollessa Belle paljastaa tälle tunteensa ja itkee lohduttomasti rakkautensa kohdetta. Silloin ihmeellisiä valoja alkaa sataa taivaalta Hirviön päällä, ja Bellen silmien edessä Hirviö muuttuu komeaksi prinssiksi. Belle tunnistaa miehen olevan hänen rakas Hirviönsä, ja niin Belle ja prinssi suutelevat toisiaan. Suudelman ansiosta loputkin haltijattaren asettamasta kirouksesta purkautuu: linnanväki muuttuu ihmisiksi ja linna omaksi, valoisaksi itsekseen. Niin Belle muuttaa linnaan asumaan, hän ja prinssi saavat toisensa ja kaikki loppuu onnellisesti. 

Kaunotar ja Hirviö on Disneyn klassikko numero 30. Elokuva perustuu samannimiseen kansansatuun. Ensimmäisen painetun version Kaunottaresta ja Hirviöstä julkaisi vuonna 1740 ranskalainen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuve. Tunnetuin versio sadusta on kuitenkin vuodelta 1756 Jeanne-Marie Le Prince de Beaumontin kynästä. Kansansadussa Bellellä on kaksi hyvin materiaalista siskoa. Sisarusten isä lähtee katsomaan laivojaan, ja kysyy tyttäriltään, mitä he haluavat tuliaisiksi. Vanhimmat sisarukset haluavat mekkoja, mutta Belle haluaa ruusun, köyhiä kun he ovat. Kotiintulomatkallaan isä eksyy linnaan, jonka puutarhasta hän vie ruusun. Linnan isäntä uhkaa tappaa hänet tästä teosta, mutta isä lupaa, että joku hänen tyttäristään tulee vangiksi, jos hän itse vain pääsee vapaaksi. Belle tulee linnaan isänsä puolesta, ja siellä hänestä tulee sisäkkö. Linnassa ei ole mitään taiottuja esineita, niin kuin Disneyn versiossa. Hirviö pyytää Belleä vaimokseen joka ilta, mutta Belle ei koskaan suostu. Lopulta Bellen isä sairastuu, ja neito päästetään viikoksi kotiin katsomaan isäänsä. Ahneet sisaret kuitenkin viivyttävät Belleä matkallaan päivän pidempään, ja kun Belle lopulta palaa linnaan, hän löytää hirviön kuolemaisillaan sydänsuruista. Loppu tarinasta onkin sama, kuin elokuvassa, paitsi että hirviöstä muuttuu kreivi, ei prinssi. Villeneuven versiossa tarinaan mukaan tulevat Bellen ja hirviön taustatarinat. Sadun mukaan prinssi on lapsena jätetty ilkeän haltijattaren kasvatettavaksi. Prinssin kasvettua haltijatar yrittää vietelle hänet, ja kun prinssi ei suostu, taiotaan hänet hirviöksi. Belle taas on kuninkaan ja hyvän haltijattaren lapsi, joka on annettu köyhään perheeseen kasvatettavaksi, ettei ilkeä haltijatar tappaisi häntä. Alkuperäiset sadut poikkeavat siis aika lailla Walt Disneyn animaatiosta. 

Lumikin menestymisen jälkeen Walt Disney päätti tehdä animaatioita muistakin kansansaduista. Kaunotar ja Hirviö oli yksi saduista, joita herra Disney mietti sopiviksi animaatio-ehdokkaiksi. Tarinan kanssa työskenneltiinkin 1930- ja 1950-luvuilla, mutta turhaan. Käsikirjoittajat eivät saaneet tarinaa toimimaan, joten idea haudattiin. Päivänvalon Kaunotar ja Hirviö näki uudestaan Pienen merenneidon menestymisen jälkeen. Tällöin elokuvasta suunniteltiin laulutonta, mutta Disneyn studioiden puhemies Jeffrey Katzenberg päätti, että elokuvasta tehtäisiin musikaali (onneksi!). Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1991. Se menestyi todella hyvin lippukassoilla, ja siitä tulikin kolmanneksi menestynein filmi vuonna 1991 Terminator 2:n ja Robin Hood: Prince of Thieves:n jälkeen. Kaunotar ja Hirviö oli myös siihen asti menestynein Disney-animaatio, ja ensimmäinen animaatioelokuva, joka ylitti 100 miljoonaan dollarin tulot Pohjois-Amerikassa. 

Kaunottareen ja Hirviöön suunniteltiin kohtauksia, jotka eivät kuitenkaan päätyneet lopulliseen versioon elokuvasta. Osaa suunnitelluista kohtauksista pidettiin liian raakoina. Tästä syystä elokuvasta poistettiin kohtaus, jossa Gaston vierailee mielisairaalassa, ja kohtaus, jossa Hirviö raahaa riistaa metsästä. Alun perin Gastonin piti myös hypätä vapaaehtoisesti omaan kuolemaansa. Ensimmäisessä versiossa tarinasta Hirviön linnan esineet eivät olleet lumottuja. Kun esineistä sitten tuli lumottuja, suunniteltiin linnaan hassu soittorasia, jolla olisi ollut samanlainen rooli kuin Lumikin Vilkkaalla. Soittorasia poistettiin kuitenkin kuvioista, kun Kipon hahmo sai enemmän ruutuaikaa. Kaunottaresta ja Hirviöstä löytyy myös piilotettuja Mikki Hiiren päitä. 


Kaunottaren ja Hirviön animaatio on aivan mahtavaa! Juuri tämän tasoisesta animaatiosta Disneyn renessanssiaika tunnetaan. Kaunottaressa ja Hirviössä käytetään CAPS-tekniikkaa, jota kokeiltiin jo edellisessä klassikossa Bernard ja Bianca Australiassa. Animaattorit olivat aluksi tietokonetekniikkaa vastaan, mutta he kokeilivat sitä Bellen ja Hirviön tanssikohtauksessa. Siinä tanssisali on tietokonepohjainen ja tanssipari perinteisesti piirretty. Kohtaukseen oli suunniteltu varalta perinteinen versio, mikäli tanssisali näyttäisi huonolta. Siinä Belle ja Hirviö olisivat tanssineet spottivalossa mustan taustan keskellä. Onneksi tanssisali toimi! Kohtauksen näyttävyys sai epäilijätkin huomaamaan, että tietokoneanimaatio voi toimia, ja niin Disneyn studiot päättivät jatkaa tietokoneanimaatio-kokeiluja. Toinen tanssikohtaus, joka on aivan elokuvan lopussa, voi näyttää tutulta. Bellen ja Hirviön ”viimeinen tanssi” on nimittäin animoitu Prinsessa Ruususen Auroran ja Philipin tanssin pohjalta, koreografia on aivan sama! Tämä matkiminen tapahtui sen takia, koska studioilta oli loppumassa aika – elokuva piti saada valmiiksi teattereihin. 

Kaunottaren ja Hirviön päähenkilö on Belle. Belle on pienessä ranskalaiskylässä asuskeleva kaunis neito, niin kuin hänen nimensäkin jo kertoo. Belle ei sopeudu muiden kyläläisten joukkoon, ja hän haaveilee elämästä kaukana jossain. Tätä Bellen erikoisuutta ja sopeutumattomuutta korostaakseen animaattorit tekivät hänestä ainoan kyläläisen, jonka päällä on sininen vaate. Belle pitää lukemisesta ja hän on hyvin eläinrakas. Hän myös rakastaa paljon isäänsä, ja jopa uhraa oman vapautensa isänsä vuoksi. Belle ymmärtää, että sisäinen kauneus on ulkoista kauneutta tärkeämpää. Siksi hän ei lämpene Gastonin kosio-yrityksille. Metsän keskellä sijaitsevassa linnassa Belle tapaa Hirviön, joka on myöskin hyljeksitty ja yhteiskuntaan sopeutumaton hahmo. (Lisäksi Hirviökin pukeutuu siniseen!) Hirviö on oikeasti prinssi, joka on muutettu hirviöksi tämän itsekkyyden vuoksi. Hirviö on hyvin temperamenttinen, ja hän suuttuu helposti kaikista pienistä asioista. Elokuvan aikana Hirviö oppii kuitenkin ajattelemaan muita ja hillitsemään itsensä. Lisäksi hän oppii rakastamaan. Hirviön oikeaa nimeä ei sanota elokuvan aikana. Eräässä elokuvan jälkeen julkaistussa tietokonepelissä (The D Show) kuitenkin mainitaan, että Hirviön nimi olisi Adam. Samaa nimeä käytetään myös Broadwayn musikaalissa, mutta minä olen uskollinen alkuperäiselle animaatiolle ja kutsun hirviötä Hirviöksi. 

Hirviön linnassa elää Hirviön lisäksi lukematon määrä lumottuja palvelijoita ja hoviväkeä, jotka ovat nykyään erilaisia esineitä. Lumiere on kynttelikkö, joka huolehtii vieraista ja pitää näiden parasta omana parhaanaan. Hän vähät välittää isäntänsä, Hirviön, käskyistä ja kielloista, vaikka pelkääkin tätä. Mutta jos Hirviö ei saa tietää, että Lumiere on tehnyt jotain, niin ei se voi olla väärin tehty! Lumiere on aikamoinen naistenmies, ja hän kuherteleekin pölyhuiskan kanssa milloin minkäkin verhon takana. Lumierilla on viha-rakkaussuhde Könni-kelloon. Könni toimii yhdessä Lumieren kanssa päätösten teossa, mutta vastoin Lumierea hän haluaa toimia sääntöjen mukaan. Könni ei voi ymmärtää, miksi Lumiere rikkoo tahallaan sääntöjä. Ranskalaisessa julkaisussa Könnin nimi on Big Ben. Naisnäkökulmaa lumottujen esineiden maailmaan tuo rouva Pannu, joka on varsinainen äitihahmo elokuvassa. Teekannu huolehtii lapsistaan, ja pitää myös Lumierea ja Könniä poikinaan. Rouva Pannu opastaa Hirviötä käytöstavoissa ja lohduttaa Belleä tämän suruissa. Kippo-teekuppi on taas Pannun lapsi, joka ihmettelee kovasti aikuisten maailman ongelmia. Hänellä on myös suuri rooli elokuvan loppuosassa. Elokuvan pahiksena seikkailee Gaston, joka on hyvin itserakas ja aivoton ääliö. Hänen mielestään kirjat eivät ole lukemisen arvoisia, jos niissä ei ole kuvia, eikä nainen varsinkaan voi kirjoja lukea. Nämä seikat kertovat jotain hänen ajatusmaailmansa rajoittuneisuudesta ja konservatiivisuudesta. Gaston ajattelee vain itseään, ja haluaa naida kaupungin kauneimman naisen, jotta saisi hyvännäköisiä jälkeläisiä. Gaston rakastaa miesten juttuja, kuten metsästämistä, oluen juomista ja painimista. Hän tekee mitä tahansa saadakseen toiveensa toteen, eikä pelkää käyttää kovia keinoja päämääränsä saavuttamiseksi. Kaikesta itserakkaudestaan ja pöljyydestään johtuen Gaston on hyvin hauska ja naurettava hahmo, vaikkei se hänen ensisijainen tehtävänsä olekaan. 

Kaunottaren ja Hirviön laulut on säveltänyt Alan Menken, ja ne on sanoittanut Howard Ashman. Howard Ashman toimi myös elokuvan tuottajana. Sanoittaja-tuottaja Ashman mietti pitkään, tuleeko lainkaan mukaan Kaunottaren ja Hirviön tekemiseen. Hän oli nimittäin juuri saanut tietää sairastavansa AIDS:ia, ja hän oli jo sanoittamassa Aladdinin lauluja. Howard suostui kuitenkin mukaan projektiin, ja tuotanto siirrettiin Lontoosta New Yorkiin lähelle Ashmanin kotia hänen työskentelynsä helpottamiseksi. Siellä Ashman ja Menken alkoivat säveltää lauluja elokuvaan. Koko elokuvan kaikki laulut kestävät ajallisesti yhteensä 25 minuuttia, joten on siinä säveltäjillä ollut työsarkaa! Ashman kuoli AIDS:iin kahdeksan kuukautta ennen Kaunottaren ja Hirviön ensi-iltaa. Niin hän ei koskaan nähnyt valmista elokuvaa. Kaunotar ja Hirviö omistettiin Howard Ashmanin muistolle, ja elokuvan lopputekstien jälkeen ruudulle tulee sanoittajan kunniaksi kirjoitettu muistoteksti. 


Kaunottaren ja Hirviön aloittaa hyvin mahtipontinen ja oopperamainen laulu nimeltä Belle. Siinä esitellään niin elokuvan päähenkilö kuin pahis. Elokuvan toinen laulu on Gaston, jossa Töppö piristää Gastonia tämän pieleen menneen kosintaretken jäljiltä. Kolmas laulu on ihana Vieraamme, jossa lumotut esineet toivottavat Bellen tervetulleeksi linnaan. Alun perin laulu oli suunniteltu laulettavaksi linnaan eksyneelle Mauricelle, mutta korostaakseen iloa Bellen linnaan tulosta laulun kohteeksi valittiin Belle. Neljäs laulu on Mä aavistan. Siinä kuvataan, kuinka Bellen ja Hirviön tunteet alkavat ajaa heitä kohti toisiaan. Kappale korvasi elokuvaan ensiksi sävelletyn laulun Ihminen olla saan. Kyseinen laulu on kuitenkin animoitu uudestaan, ja sen voi nähdä tietyissä Kaunotar ja Hirviö -painoksissa. Elokuvan viides laulu on iki-ihana Tyttö sekä hän, jonka rouva Pannu laulaa Bellen ja Hirviön tanssiessa keskenään. Alun perin laulun piti olla rock-versio, mutta onneksi se muutettiin balladiksi. Rouva Pannun ääninäyttelijä Angela Lansbury ei uskonut, että hänen äänensä sopisi tähän lauluun. Ashman ja Menken kuitenkin taivuttelivat Lansburya nauhoittamaan yhden otoksen laulusta, ja nauhoitussession aikana koko studio liikuttui kyyneliin. Tämä sama ensi-versio päätyi elokuvaan ja voitti lopulta Oscarin parhaasta laulusta. Tyttö sekä hän kuullaan vielä elokuvan lopussa lyhennettynä ja mahtipontisempana kuoron laulamana versiona. Elokuvan kuudes laulu on Hyökätään. Sen laulaa Gaston ja kyläläiset, kun he marssivat kohti Hirviön linnaa tarkoituksenaan hyökätä sinne. 

Kuten edellä olevassa kappaleessa jo kerrottiin, Kaunotar ja Hirviö voitti Oscarin parhaasta laulusta, joka oli Tyttö sekä hän. Parhaasta laulusta ehdolla olivat myös elokuvan kappaleet Belle ja Vieraamme. Elokuva voitti Oscarin myös parhaasta elokuvamusiikista. Kaunotar ja Hirviö oli ensimmäinen animaatioelokuva, joka sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta elokuvasta. Aiemmin ehdokkuuksia olivat saaneet vain näytellyt elokuvat, sillä animaatioelokuvia pidettiin liian lapsellisina saamaan palkintoa parhaimmasta elokuvasta. Kaunotar ja Hirviö ei tuonut pystiä kotiin, vaan hävisi Oscarin Uhrilampaille. Kaunotar ja Hirviö voitti kuitenkin Golden Globen parhaasta musikaalista. Elokuva on myös eniten ehdokkuuksia saanut animaatioelokuva yhdessä Wall-E:n kanssa: molemmat elokuvat ovat saaneet kuusi Oscar-ehdokkuutta. 

Kaunottaren ja Hirviön tarinaa on jatkettu jatko-osilla. Niistä ensimmäinen on nimeltään Lumottu joulu (1997), joka kertoo joulusta linnassa Hirviön ollessa vielä hirviö. Toinen jatko-osa, nimeltään Bellen lumottu maailma (1998), kertoo taas kolme tarinaa kirouksen vallassa olevasta linnasta. Kaunotar ja Hirviö oli ensimmäinen Disneyn klassikko, josta tehtiin Broadway-musikaali. Jatko-osien tekeminen ja tarinan siirto eri formaatteihin kertoo siitä, että Kaunotar ja Hirviö on todella onnistunut ja monia liikuttava elokuva. Elokuvaa katsoessa saa nauraa Gastonin rintakarvoille, jännittää susien ajaessa Mauricea takaa ja itkeä roitonaan elokuvan loppukohtauksen äärellä niin surusta kuin liikutuksesta. Kyseessä on siis aivan mahtava Disneyn elokuva, joka on yksi minun suosikeistani, ellei peräti kaikkien aikojan paras Disney-klassikko! Elokuva kannattaa siis todellakin katsoa! 

”Ja Belle! Hän suostuu mihin tahansa pelastaakseen isän!”
”Hähähää! Joo! Nai vaikka hänet!”
-
Gaston ja Töppö


6 kommenttia:

  1. Näiden arvostelujen myötä sinusta tulee kyllä superhyper-Disney-tietopankki (ellet sitä jo ole)!! Tykkään aina lukea noita mielenkiintoisia seikkoja leffan teosta (tanssi-koreografia, aids-sanoittaja jne). Sinun mielipiteesihän leffasta jo taisin tietää.. ;)

    VastaaPoista
  2. Hehee! Minustakin on näitä yksityiskohtia kiva etsiä ja kirjoittaa niistä, vaikka aina jotain pientä kivaa jää tekstin ulkopuolelle kun ei viitsi ihan monen sivun esseetä kustakin elokuvasta kirjoittaa. Tästä kyseisestä arvostelusta tuli kyllä hyvin fakta-pitoinen, omat mielipiteet jäivät vähän sivummalle infon tieltä. Tai ainakin siltä minusta tuntuu...

    Mutta seuraavana arvosteluvuorossa on Aladdin!!! Luulen, että sen arvostelun taidat ainakin lukea hyvin tarkasti! ;)

    VastaaPoista
  3. Jälleen kerran hieno esittely-arvostelu! Tätä oli antoisaa lukea. .-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiitos! Itse olen näin jälkikäteen hieman pettynyt Kaunottaren ja Hirviön arvosteluun... Kirjoitin sen niin nopeasti, sillä halusin julkaista tekstin nopeasti, koska kyseessä on yksi lempparielokuvistani. Tiedän, että jos olisin jaksanut keskittyä kirjoittamiseen paremmin, niin tekstistäkin olisi tullut mielestäni parempi... Mutta kiva että pidit! :)

      Poista
  4. Tuota olenko ainoa jonka mielestä Hirviö näyttää siltä kuin joku olisi yhdistänyt biisonin ja ihmissuden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etpä kyllä varmasti ole! :) Hirviön animaattori Glen Keane on itse asiassa Hirviötä suunnitellessaan yhdistänyt hahmoon monta eri eläintä: biisonin, suden, karhun, gorillan, leijonan ja villisian. Ei siis mikään ihme, että ihmissusi tai se biisoni tulee Hirviöstä mieleen!

      Poista