31.1.2014

Pelastuspartio Bernard ja Bianca - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 
 

Pieni tyttö kaukaisella suolla heittää pullon veteen. Pullon sisällä on postia, jossa pyydetään apua. Pulloposti kantautuu kauas New Yorkin rannalle asti, josta sen löytävät hiiret. Pullo avataan hiirten kansainvälisen pelastusjärjestön kiireellisessä kokouksessa. Sisältä paljastuu Penny-nimisen tytön kirjoittama viesti, jossa hän pyytää apua Morningsiden orpokodilta. Suurin osa viestistä on kuitenkin kastunut lukukelvottomaksi. Unkarin lähettiläs Bianca päättää lähteä selvittämään, miten Penny tarvitsee apua, ja apurikseen seikkailuun Bianca valitsee ystävällisen talonmies-Bernardin. Bernard itse ei olisi niinkään innokas retkelle lähtemään, mutta hän ei voi sanoa ei kauniille Biancalle. 

Hiiret lähtevät etsimään johtolankoja Penny-tytön sijainnista Morningsiden orpokodilta. Orpokodissa he tapaavat Rufus-kissan, joka kertoo, kuinka Penny oli iloinen tyttö ja odotti kovasti, että hänet adoptoitaisiin oikeaan kotiin. Rufus kertoo myös, kuinka Pennyä kävi katsomassa ilkeän oloinen nainen, joka pyörittää panttilainaamoa. Bernard ja Bianca rientävät seuraavaksi siis panttilainaamolle, jonka omistajana toimii madame Medusa. Medusa saa puhelinsoiton, jonka jälkeen hän pakkaa vihapäissään laukkunsa ja lähtee matkustamaan kohti Pirunpoukamaa. Bernard ja Bianca yrittävät pysyä Medusan kyydissä, mutta tippuvat lopulta tämän autosta. Hiirten ei auta muu kuin matkustaa suolle lentämällä Orville-albatrossin selässä. 

Pirunpoukamalle päästyään Bernard ja Bianca tapaavat joukon suolla asustavia eläimiä. Eläimet lupaavat tulla auttamaan hiiriä heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Bernard ja Bianca lähtevät etsimään madame Medusan olinpaikkaa Evinrude-sudenkorennon avulla. Etsintöjensä keskellä he törmäävät kahteen alligaattoriin, Neroon ja Brutukseen, jotka kantavat hampaissaan pakoa yrittänyttä Penny-tyttöä. Bernard ja Bianca seuraavat alligaattoreita suon keskellä makaavalle ränsistyneelle jokilaivalle, jossa madame Medusa pitää piilopirttiään. Laivalle päästyään hiiret pelastuvat juuri ja juuri alligaattoreiden kidasta ennen kuin pääsevät Penny-tytön luo. Penny kertoo, että Medusa kaappasi hänet, koska haluaa Pennyn etsivän hänelle Paholaisen silmä -timantin. Timantti on piilotettu niin ahtaaseen kaivokseen, ettei aikuinen mahdu sinne. Timantin etsimisyrityksiä vaikeuttaa kuitenkin nousuvesi. Nyt Medusa on uhannut jättävänsä Pennyn kaivokseen nousuveden armoille, ellei hän löydä Paholaisen silmää! Penny miettii hiirten kanssa suunnitelman, jonka avulla hän pakenisi Medusan kynsistä. Hiiret lähettävät Evinruden hakemaan apua suon eläimiltä. 

Aamun valjetessa Medusa ja tämän apuri Nuppi vievät Pennyn taas kaivokseen. Pennyn apuna kaivoksessa timanttia ovat tällä kertaa etsimässä Bernard ja Bianca! Lopulta timantti löytyy ja he saavat sen juuri ja juuri irti piilopaikastaan ennen kuin nousuvesi valtaa kaivoksen. Nähdessään Paholaisen silmän madame Medusa ei haluakaan jakaa sitä rikostoverilleen Nupille. Jokilaivalle palatessaan Medusa alkaa uhkailla Pennyä ja Nuppia tussarillaan. Silloin paikalle saapuu Evinruden hälyttämä eläinlauma, joka toteuttaa Pennyn suunnitelman. Ilotulitukset räjähtelevät ympäri laivaa, alligaattorit suljetaan häkkiin ja Penny lähtee karkuun suokelkalla. Lopulta koko jokilaiva räjähtää ja madame Medusa jää killumaan piippuun Neron ja Brutuksen kierrellessä alla kieli suunpieliä nuollen. 


Penny pelastuu takaisin orpokotiin ja hän palauttaa kuuluisan Paholaisen silmä -timantin museolle. Pian tämän jälkeen Pennyn hartain haave käy toteen – hän saa isän ja äidin. Television haastattelussa hän muistaa myös kiittää hiirten kansainvälistä pelastusjärjestöä, joka mahdollisti hänen pakonsa julman madame Medusan kynsistä. Bernard ja Bianca saavat myös toisensa. Elokuvan lopussa he lähtevät uuteen seikkailuun Orville-albatrossin kyydissä. 


Pelastuspartio Bernard ja Bianca perustuu Margery Sharpin kirjoittamiin novelleihin The Rescuers (1959) ja Miss Bianca (1962). Margery Smith kerkesi kirjoittaa yhteensä yhdeksän pelastusjärjestön seikkailuihin perustuvaa novellia, mutta Disneyn elokuvan käsikirjoittamisen aikaan vain kaksi ensimmäistä novellia oli ilmestynyt. Smithin novelleissa hiirten kansainvälinen pelastusjärjestö pelastaa vain vangiksi joutuneita ihmisiä, ja alkuperäisessä tarinassa Bernard ja Bianca pelastavat norjalaisen runoilijan vankeudesta. 

Jo vuonna 1962 Disneyn studio päätti, että he voisivat tehdä elokuvan Margery Smithin novelleista. Tuolloin Walt Disney oli vielä elossa, ja hän mietti, että Bernard ja Bianca voisivat pelastaa jääkarhun eläintarhan vankeudelta. Elokuvan tuotanto alkoi kuitenkin vasta vuonna 1973 kun Walt Disney oli jo kuollut. Alun perin elokuvan pahikseksi suunniteltiin 101 dalmatialaisesta tuttua Cruella de Viliä, mutta suunnitelma peruttiin, koska studio ei tahtonut tehdä jatko-osia edellisiin tarinoihinsa. Pelastuspartio Bernard ja Bianca sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa kesäkuussa 1977. Elokuva menestyi todella hyvin ja se kilpaili Euroopassa kassatulojen kanssa jopa Star Wars: Uusi toivo -elokuvan kanssa! Pelastuspartio Bernard ja Bianca oli katsojille ja kriitikoille todisteena siitä, että Disneyn studiot pärjäävät elokuvien teossa ilman herra Walt Disneytä. Samalla tämä Disneyn klassikko numero 23 lopetti Disneyn studioiden ns. ”hopeisen ajan”, joka oli alkanut Tuhkimosta vuonna 1950. 

Pelastuspartio Bernard ja Biancan laulut ovat mielestäni hyvin masentavia, eikä niitä kuuntele mielellään. Ainoan poikkeuksen masentavuuteen tekee laulu Pelastusjärjestö, joka on hyvin iskevä järjestöhymni. Laulu on pelastusjärjestön tunnuskipale ja siinä kuvaillaan, kuinka järjestö auttaa aina pulaan joutuneita. Ensimmäinen laulu elokuvassa ennen Pelastusjärjestöä on kappale Ken vois pelastaa? Laulu lauletaan alkutekstien aikana, jolloin kuvataan Pennyn matkaan lähettämää pullopostia. Vaikka Penny pyytää postissa apua, kertovat laulun sanat kuitenkin pullon hädänhuudon raivoavan meren keskellä. Elokuvan kolmas laulu on On uusi päivä huominen. Laulu lauletaan, kun Bernard ja Bianca matkustavat Orvillen selässä kohti Pirunpoukamaa. Neljäs ja viimeinen laulu on Sua kaivataan, jossa Penny kaipaa pelastusta Medusan kynsistä ja ennen kaikkea omaa perhettä. Kyseinen laulu sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta laulusta, mutta ei voittanut sitä. 

60- ja 70-luvuilla Disneyn studiot olivat keskittyneet elokuvissaan komiikkaan, kuten Nalle Puhista ja Robin Hoodista näkyy. Pelastuspartio Bernard ja Bianca palasi Bambin ja Dumbon tapaiseen vakavampaan elokuvaan, jossa tarina on hauskuutta tärkeämpi. Toki elokuvassa on hauskojakin hahmoja, kuten Orville ja Evinrude, mutta heillä ei ole elokuvassa niin suurta osaa kuin vaikkapa Nalle Puhin Tiikerillä. Elokuva kertookin hyvin synkistä tapahtumista: lapsen kidnappaus ei ole mikään naurun asia. Jossakin mielessä elokuvan dramaattisuus ei kuitenkaan iske minuun. Elokuvaa katsoessani en koe mitään puistatuksia eikä linssiin kohoa tippaa surullisista tapahtumista huolimatta. En saa myöskään mahtavia naurupyrskähdyksiä elokuvaa katsoessani. Tunteiden syntymisen suhteen elokuva on siis minulle aika neutraali, vaikka sitä niin kovasti mainostetaankin dramatiikan suhteen. 

Elokuvan päähenkilöinä toimivat Bernard ja Bianca. Bernard saa ehkä hieman isomman roolin elokuvassa. Hän on hiirten kansainvälisen pelastusjärjestön talonmies, joka ei ole koskaan kuvitellutkaan lähtevänsä kenttätyöhön. Bernard ei kuitenkaan osaa sanoa ei, ja kun Bianca pyytää häntä avukseen pelastustehtäviin, talonmiehen on lähdettävä. Päätöstä helpottaa Biancan viehättävä olemus. Bernard on hyvin ujo, kömpelö ja pelokas hiiri. Lisäksi hän on kovin taikauskoinen, ja kun lentokoneen portaissa on 13 askelmaa ja lennon numero on 13, ei lennosta meinaa tulla mitään. Bernard on silti reilu ja ystävällinen, ja hän yrittää suojella miehen lailla ”heikkoa” naista, Biancaa, matkan vaaroilta. Tässä suhteessa elokuva on taas hyvin konservatiivinen ja naisten asemaa alistava. Bianca taasen on hyvin kaunis hiirineito Unkarista, johon kaikki miehet ihastuvat. Bianca on todella hyväsydäminen ja hänen suonissaan virtaa seikkailijan veri. Bianca vaikuttaa siltä, että hän ei ymmärrä, mitä vaaroja lapsen pelastaminen saattaa pitää sisällään, sillä hän ryntää tehtävään niin oikopäätä puuterisudin kera. Toisaalta taas hän voi olla niin empaattinen, että kokee Penny-tytön tuskan ja haluaa auttaa häntä kyvyistään huolimatta. Elokuvan loppupuolella hiirten aseman päähenkilönä valtaa Penny. Penny on suloinen tyttö, joka asuu orpokodissa ja toivoo itselleen omaa perhettä. Pennyn rakkain asia on hänen Teddy-pehmolelunsa ja hänen paras ystävänsä on orpokodissa asuva Rufus-kissa. Penny on myös hyvin voimakastahtoinen, vaikka joutuukin lapsena aina alistumaan aikuisen valtaan. Penny on myös hyvin viisas ja järkevä tyttö, joka keksii mainion suunnitelman itsensä pelastamiseksi. Pahiksena elokuvassa toimii madame Medusa, joka janoaa itselleen maallista omaisuutta. Tavoitteensa saavuttamisessa Medusa ei kaihda rikollisiakaan keinoja. Madamella täytyy olla todella häijy luonne, sillä hän kidnappaa pienen tyttöraukan, jotta saisi itselleen suuren timantin. Medusa jakaa kätyrilleen Nupille lastenkasvatusvinkkejä, jotka ovat kaikkea muuta, kuin mitä kasvatusoppilaitoksessa opetetaan. Medusan kieroutuneisuudesta jotain kertoo myös se, että hänellä on lemmikkeinään kaksi alligaattoria, Nero ja Brutus. Alligaattorit on muuten nimetty todella mainiosti muinaisen Rooman hullun keisarin ja keisarin pettäjän mukaan. 

Pelastuspartio Bernard ja Bianca -elokuvassa ei nähdä enää sitä luonnosmaista animaatiotapaa, mitä niin monessa edellisessä Disneyn klassikossa on nähty. Nyt hahmojen ääriviivat ovat taas selkeitä, suoria viivoja, mikä on hyvin perinteistä Disney-kamaa. Perinteistä poikkeavaa on taas se, että elokuvan alussa nähdään lyhyt prologi, jossa Penny heittää pullopostin veteen. Kyseinen prologi (eli ennen elokuvan nimeä tapahtuva animaatiopätkä) on ensimmäinen laatuaan Disneyn klassikoissa. Pelastuspartio Bernard ja Bianca oli myös ensimmäinen Disneyn klassikko, jolle tehtiin jatko-osa. Bernard ja Bianca Australiassa julkaistiin vuonna 1990, jolloin siitä tuli klassikko numero 29. Ennen jatko-osan tekemistä elokuvalle suunniteltiin televisio-sarjaa, mutta suunniteltu sarja muuttuikin Tikun ja Takun pelastuspartioksi. Sarjassa Tiku ja Taku seikkailevat samaisen hiirten pelastusjärjestön jäseninä, joina Bernard ja Bianca työskentelevät. 

”Pelastuspartio Bernard ja Bianca on kertomus todellisesta ystävyydestä ja suuresta rohkeudesta – jännittävä seikkailu täynnä vauhtia ja riemastuttavia kommelluksia aitoon Disney Klassikko -tyyliin!” Näin lukee Pelastuspartio Bernard ja Bianca –DVD:n takakannessa. Mielestäni elokuvassa ei ole riemastuttavia kommelluksia eikä se kerro ensisijaisesti todellisesta ystävyydestä, mutta mahtava elokuva on kuitenkin kyseessä! Ja todellinen klassikko, joka jokaisen Disney-fanin pitää nähdä. 

”Neiti Bianca, laittakaa turvavyönne tiukasti kiinni.”
”En voi! Pukuni rypistyisi.”

- Bernard ja Bianca


4 kommenttia:

  1. Itse en Bernard ja Biancaa pidä erityisen mahtavana, mutta ihan kelpo seikkailuteoshan se on ja selvästi parempi kuin jatko-osansa. Arsyttävästi jäi pelastusjärjestön tunnusbiisi "Rescue Aid Society" soimaan kaiken aikaa päässä! :D Mielestäni Meduusa on vähän liian Cruella De Vilin kaltainen, jolloin lähinnä toivoisi hahmon olevan aito Cruella, eikä mikään kopio. Ihmettelinkin leffan aikana, miksi hahmo tuntui niin nähdyltä, kunnes luin Wikipediasta, että pahikseksi oli mietitty De Viliä.

    Pakko muuten sanoa, että alkutekstikappaleen puolen välin jälkeen kuultava instrumentaaliosuus nosti ihoni kananlihalle, sillä sen tunnelma oli niin huikea! Kovin moni Disney-kipale ei ole sitä tehnyt, vaikka monet laulut ovatkin hyviä.

    - Joonatan, Elokuvan taikaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, etten minäkään nyt oikeati Bernardia ja Biancaa pidä mahtavana elokuvana, vaikka niin olenkin näköjään kirjoittanut arvosteluun pari vuotta sitten... Heh. Ei ole parhaimmasta päästä Disney-klassikoita. Rescue Aid Society jää todellakin soimaan päähän! XD Ja oi, pitääpä mennä YouTubesta etsimään alkutekstien aikana soiva instumentaaliosuus, se ei nyt yhtäkkiä tule päähäni.

      Poista
  2. Anna, olisi taas vähän kerrottavaa.:) Tämä elokuva ja sen jatko-osa... haluun ensinnäkin sanoo että vaikka ykkös-osakin on mainio, omalla tavallaan, niin jatko-osa Bernard ja Bianca Australissa on ehkä kumminkin parempi, ehkä juuri niiden syiden vuoksi miksi sitä on niin kehuttu, ja niistä syistä juuri pidänkin kakkosesta.

    Mutta tällä ja toisella elokuvalla on samantyyppisiä yhtäläisyyksiä toisiinsa hahmojen välillä ja niillä olisi voinut olla vaikutus eräällä tavalla toisiinsa. Ensinnäkin, jos Madame Meduusa ja Percival McLeach olisivat joskus tavanneet ja tutustuneet toisiinsa, täysissä ruumiinvoimissaan ja ja ihan kunnossa molemmat, molempien elokuvien tapahtumien jälkeen, niin uskotko että he olisivat ehkä rakastuneet toisiinsa, alkaneet seurustelemaan ja että McLeach olisi ehkä jossain vaiheessa jopa kosinut häntä ja että he olisivat ehkä menneet täten toistensa kanssa myöhemmin naimisiin?

    Ja juuri sen vuoksi kun he olivat Mies ja Nainen ja että miten paljon heissä molemmissa olisi ollut niin paljon samoja juttuja: he olivat kumpikin luonteeltaan häijyjä ja epäoikeuden mukaisia, heillä molemilla oli tavoite rikastua ja että he molemmat käyttivät pientä, viatonta lasta saavuttaakseen haluamansa sekä onnistuen että epäonnistuen siinä ja että heillä molemilla oli ilkeät lemmikit ja haulikot.

    Ja Penny ja Toni puolestaan... olihan heissäkin niin paljon samoja juttuja myös: he olivat tyttö ja poika, kumpikin oli orpo ( Toni tietenkin vain puoliksi, koska hänen äitinsä sentään oli elossa) ja yksinäisiä lapsia, vailla ihmisystäviä ja niiden tilalla ystävinä eläimiä ja kumpikin oli silti rohkea ja urhea ja he molemmat selviytyivät Bernardin ja Biancan pelastustyön ansiosta. Että jos hekin olisivat tavanneet ja olisivat ehkä ystävystyneet toistensa kanssa ja toimineet sitten vähän isommiksi kasvettuaan, myös samalla tavalla.

    Uskotko että näin, kummankin elokuvan hyvisten ja pahisten välillä, olisi voinut ehkä myöhemmin tapahtua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia jälleen kerran kommentistasi! :) Mielikuvituksen maailmassa mikä tahansa on mahdollista, joten miksei myöskin nämä mainitsemasi parisuhteet. Hyvin samantyylisiähän nuo hahmot tosiaan ovat keskenään. Samankaltaisuus voisi viehättää. Toisaalta sanotaan, että vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Että ottaa nyt siitä sitten selvää. XD

      Poista