Kanit sekä kissat hienon talon omistaisi, pienet vaatteet niille puettaisiin...

Huhtikuun lopulla Disnerd Dreams -blogin Paula kirjoitti tekstin 24 ihanasta Disney-hetkestä. Tekstin lopussa hän haastoi lukijat tekemään oman listansa - ja minähän tartuin haasteeseen innokkaasti! Muutin kuitenkin ihan pikkiriikkisen listan kontekstia, sillä "ihanimpien" hetkien listaaminen tuntui mahdottomalta. Niinpä päätin listata "kiehtovimmat" Disney-hetket. Kiehtovilla hetkillä tarkoitan tässä listassa kohtauksia elokuvista, joita minusta on todella mielenkiintoista seurata, jotka aiheuttavat minulle jotain "kicksejä". Olen listannut yhteensä 27 kiehtovaa hetkeä Disneyn ja Pixarin klassikoista. Hetket tai kohtaukset eivät ole mitenkään paremmuusjärjestyksessä, enkä tiedä, miksi niitä on juuri 27. Tämä luku tuntui hyvältä. :)

HUOM! Saattaa sisältää juonipaljastuksia!

1. Huli kerää maissia

Jostain syystä minua on aina kiehtonut Tuhkimossa kohtaus, jossa Huli kerää etukäpäliensä ja leukansa/hampaidensa väliin maissia. Meille niin pienet maissit näyttävät hiiren tassuissa jättiläismäisiltä, ja pidän tästä kontrastista. On myös ihanaa, miten Huli kerää maissit ne maahan tiputettuaan, ja keskittyy touhuihinsa niin täysiä, ettei meinaa huomata Lucifer-kissan lähestymistä. Onneksi hiiri selviää kissan hyökkäyksestä säikähdyksellä.

2. Ötökkäkaupunki

Ötökän elämässä Flik lähtee etsimään taistelijaötököitä avuksi muurahaiskeolle ötökkäkaupungista. Kaupunki on tehty kaikenlaisista purnukoista, maitotölkeistä ja pulloista. Ötökkäkaupungissa minua kiehtoo sama kontrasti kuin Hulissa ja maississa: on hienoa nähdä, miten ihmiselle pienet tavarat ovat jollekin niin suuria!

3. Nalle Puhin tulva

Puolen hehtaarin metsässä sataa ja sataa ja sataa ja lopulta koko metsä tulvii! Voi ei! Vaikka tulva onkin kamala luonnonkatastrofi, on mielenkiintoista nähdä, miten Nasun koti muuttuu erilaiseksi. Tulvan mukana kelluvat hunajapurnukat ja tuolit näyttävät hassuilta, ja on hauska nähdä, miten eri lailla Puolen hehtaarin metsän asukit pelastuvat tulvalta.

4. Floran, Faunan ja Ilomielen syntymäpäivävalmistelut

Kolmen haltijatarkummin syntymäpäivävalmisteluja on aina hauska seurata. Miten ihmeessä he ovat onnistuneet kasvattamaan Aurorasta 16-vuotiaan neitosen, kun heiltä ei näytä sujuvan kokkaus tai ompelu ilman taikavoimia!? Haltijatarkummien sanailu ja tekemiset saavat kyllä hymyn katsojan huulille.

5. Sokerihuuma

Varsinaisena sokerihiirenä alan kuolaamaan hirveästi, kun näen Räyhä-Ralfin Sokerihuuma-pelin. Koko maailma on tehty karamelleistä, tikkareista, jäätelöstä, kekseistä, coca-colasta, kaakaosta, piparkakuista, hattarasta.... Nam! Sokerihuuma-mallinen piparkakkutalo olisi ihana tehdä!

6. Robin Hood ja Pikku John varastavat prinssi Juhanalta

Robin Hood alkaa kohtauksella, jossa prinssi Juhana saapuu Nottinghamiin, ja Robin Hood ja Pikku John pukeutuvat nais-ennustajiksi varastaen prinssin vaunut typötyhjiksi kalleuksista. Kohtaus on todella hauska! Robin ja John saavat varastettua kolikot ja timantit mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla herra Hissin yrittäessä varoitella prinssiä turhaan. Pisteenä iin päälle kohtaus loppuu kuvaan, jossa prinssi Juhana imee peukaloaan mitä riemastuttavimmalla tavalla.

7. Bambin syntymä

Kaikki metsän eläimet rientävät katsomaan, kun valkohäntäpeuralle on syntynyt pikku prinssi. Pieni Bambi yrittää astella horjuvilla jaloillaan emon kannustaessa häntä. Pöllö-vaari tutkii nuorta peuraa silmät pyöreinä, ja Rumpali-pupu on erityisen kiinnostunut vastasyntyneestä. Kohtaus on ihana ja söpö, ja metsän eläimiä yhdistävä sosiaalinen tapahtuma riemastuttava.

8. Bolt tyhjässä talossa

Matkustaessaan New Yorkista kohti Hollywoodia Bolt kulkee vähän matkaa tyhjän talon kyydissä (ilmeisesti valmista talopakettia ollaan viemässä uudelle onnekkaalle omistajalle). Olen aina pitänyt tyhjistä, uusista taloista (en hylätyistä...), jotka vain odottavat asukasta muuttamaan sisäänsä. Boltin tyhjä talo ei ole poikkeus sääntöön.

9. Nalle Puh jumittuu Kanin suuaukkoon

Tämä on todella klassinen Nalle Puh -tarina, jonka kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet, jos eivät ole elokuvaa nähneet. Nalle Puh jumittuu Kanin kolon suuaukkoon syötyään Kanin luona liikaa hunajaa - ja tästä alkaa laihduttaminen. Nalle Puh kärsii nähdessään muiden syövän, sillä syöminen on Puhille kaikki kaikessa - kuten minullakin. Voin siis samaistua Puhin tuskaan. Huvittavaa on myös Kanin suhtautuminen Nallen sisälle jumittuneeseen takapuoleen. Minulle ei ainakaan tulisi mieleen, että alkaisin koristella jonkun pyllyä hirveksi! :D

10. Dumbo lentää sirkuksessa

Onnelliset loput ovat aina ihania, mutta erityisen onnellinen loppu on Dumbossa. Ennen onnen täyttymistä Dumbo näyttää kykynsä kaikille sirkuksessa: hän osaa lentää! Koemme jännityksen hetkiä, kun Dumbon kärsästä tippuu taikahöyhen, eikä Dumbo usko pystyvänsä lentää ilman sitä. Onneksi epäusko vaihtuu uskoksi, ja Dumbo lentää ympäri sirkustelttaa näyttäen kiusaajilleen, etteivät suuret korvat ole nolo juttu! Jee! Tämä kohtaus saa minut aina iloiselle mielelle!

11. Kuzco ja Pacha ravintolassa

Oi voi, tarvitseeko tästä kohtauksesta sanoa edes mitään? Koko ravintolakohtaus on yhtä vitsiä vitsin perään, kun Pacha yrittää vältellä Yzmaa ja Kronkia, Kronk on joutunut kokin tilalle keittiöhommiin, Kuzco on pukeutunut naiseksi ja yrittää tilata ruokaa, ja Yzma yrittää tilata ruokaa ihmetellen naapuripöydän omituisen näköistä asiakasta. Ravintolakohtaukseen kulminoituu minusta hyvin Keisarin uudet kuviot -elokuvan huumori.

12. Aristokattien "lopputaistelu"

En ole hirveämmin elokuvien taistelukohtausten ystävä, mutta Aristokattien "lopputaistelussa" on jotain kiehtovaa. Edgar kohtaa Thomas O'Malleyn ja kujakatit tallissa, ja alkaa "hurja" ja "julmaakin julmempi" taistelu, jossa kissat ovat alusta asti voitolla. Kohtauksen kruunaa se, että Edgar lähetetään Timbuktuun, joka on yhtään Aku Ankkoja lukeneille kaukaisin paikka, mihin Aku voi lähteä Roopea (ja muuta Ankkalinnaa) pakoon.

13. Hiiret tekevät Tuhkimolle mekkoa

"Kiire, kiire, kiire, kiire, teemme puvun Tuhkimolle, eikä aikaa paljon ole. Se on jo melkein valmis...." Hiiret tuunaavat Tuhkimolle tämän äidin vanhan mekon, ja tuunaus käy ihmisten kokoisin saksin ja neuloin. On hauska nähdä, miten hiiret käyttävät heille niin isoja työvälineitä, ja miten he lintujen avulla yltävät tekemään korjauksia mekon yläosaankin. Suuren ja pienen välinen kontrasti kiehtoo yhä. Kohtaukseen kuuluu olennaisesti myös hiirten piipittävä laulu.

14. Teistä miehen teen

Ah, tämä laulu on vaan niin ihana! Olen monta kertaa hehkuttanut, kuinka suomenkielisestä versiosta löytyy voimaa ja sitä suomalaista sisua. Pelkästään jo laulu on ihana, mutta on hienoa nähdä, kuinka Mulanista ja muista alokkaista kasvaa laulun aikana "miehiä". Varsinkin Mulanin onnistuminen meinaa saada tämän tytön herkistymään.

15. Pentu-Kaunotar

Onko maailmassa mitään suloisempaa kuin koiranpennut? Kaunotar on erityisen suloinen pikkuruinen cockerspanieli, ja hänen yrityksiään päästä isäntänsä ja emäntänsä sänkyyn on hellyyttävä seurata.

16. Wall-E:n ja Evan treffit

Wall-E:n ihastumista Evaan on niin suloista katsoa. Evan jumittaessa paikalleen löydettyään kasvin Wall-E vie ihastuksensa kohteen treffeille ympäri saastunutta kaupunkia. Wall-E:lla on epäonnea matkassaan, sillä melkein jokainen treffiyritys päättyy jonkinlaiseen katastrofiin: salamaan tai Wall-E:n käden jumittumiseen. Wall-E jaksaa silti pysyä positiivisena ja ihastuneena, vaikkei treffikumppanilta mitään reaktioita tulekaan. Kohtauksen taustalla soi vielä ihana laulu! 

17. Nollasta pollaan

Nollasta pollaan, Zero to Hero, on mahtava biisi! Se on ihanan rytmikäs, kappaleen rytmi itse asiassa vaihtuu monta kertaa, ja sanat ovat hauskat. Laulu kehittyy koko ajan, eikä jää toistamaan samaa - ainakaan hirveän pitkäksi aikaa. Laulun aikana tapahtuu vaikka mitä supernopealla tahdilla, kun Herkules suorittaa uroteon toisensa jälkeen. Jokaisella katselukerralla laulusta löytää visuaalisesti jotain uutta seurattavaa.

18. Kaarnamuori

Kaarnamuori on minusta todella kiehtova hahmo. Puun runkoon ilmestyvät kasvot tulevat esiin todella hienosti, ja puun oksien/lehtien liikettä on koukuttava seurata. Animaattorit ovat saaneet tehtyä maahan juurtuneelle puulle ihanan persoonan ja liikkeet. Visuaalisen hätkähdyttävyytensä lisäksi Kaarnamuori on herttainen isoäiti-hahmo, jolta Pocahontas saa hyviä neuvoja.

19. Aristokattien harrastukset

Herttuattaren kolme pientä kissanpoikasta esitellään meille heidän harrastustensa kautta. Harrastukset ovat ylhäiselle kissasuvulle sopivia, ja pennut näyttävät jopa pitävän vapaa-ajan tekemisistään. Marie laulaa, Berlioz soittaa pianoa ja Toulouse maalaa. Minusta on mielenkiintoista nähdä, miten kissat harrastavat ihmisten harrastuksia ihmisten kokoisilla välineillä. Kohtauksen ilmapiiri on ihanan kevyt ja riemukas, vaikka pennut välillä kiistelevätkin keskenään.

20. Kapteeni Koukun perässä uiskenteleva krokotiili

Vaikka katsojille ei näytettäisikään heti krokotiilin lähestymistä Koukun laivaa kohti, voi lähestymisen kuulla veikeän teemamusiikin (eli herätyskellon tikittämisen) myötä. On todella huvittavaa nähdä, miten niin julma merirosvokapteeni muuttuu hyytelöksi krokotiilin tulon kuullessaan. Krokotiilin edesottamuksia on hauska seurata koko Peter Panin ajan. 

21. Simba nousee Jylhäkalliolle

Leijonakuninkaan lopussa tapahtuva Simban nouseminen Jylhäkalliolle hänen päihitettyään Scarin on varmasti kaikista jylhin ja vaikuttavin Jylhäkalliolle sijoittuvista kohtauksista - ja jo Elämän tie -laulun tapahtumat ovat todella vaikuttavia! Simba palaa lunastamaan paikkansa kuninkaana, ja kohtauksesta on tehty mahdollisimman mahtava pienintä yksityiskohtaa myöten.

22. Ratiganin ansa Basilille

Ratiganin tekemän ansan toimintaperiaate on todella mielenkiintoinen, vaikka ansan tarkoituksena onkin listiä Basil Hiiri. Katselen kuolettavan ansan eri osasten yhteentoimivuutta innokkaana, vaikken normaalisti mikään insinööri-luonteinen olekaan. On myös hauska nähdä, miten Ratigan käyttää ansassa itselleen suuria, ihmisten käyttöön tarkoitettuja tavaroita.

23. Be Our Guest!

Vieraamme-laulun aikaiset tapahtumat ovat ihanan värikkäitä, ja tarjottava ruoka näyttää herkulliselta. Lumiere pistää käyntiin kunnon kabareen Bellen kunniaksi Könnin yrittäessä estellä kynttelikköä. Laulu itse on hauska ja toimiva yksinkertaisesta melodiasta huolimatta (vai siitä johtuen?).

24. Ihmeiden onkalo

Ihmeiden onkalo on ollut minusta aina todella kiehtova paikka. Onkalossa on samalla jotain todella houkuttelevaa, mutta myös vaaran tuntua. Onkalossa lojuvat aarrekasat ovat uskomattomia, ja tietysti onkalosta löytyvät taikamatto ja taikalamppu todella upeita. Itse en kyllä varmasti uskaltaisi kävellä erämaan hiekasta nousevan tiikerinpään sisään, vaikka sisällä olevien aarteiden avulla voisi jäädä varhaiseläkkeelle. :D 

25. Arielin luola

"I've got gadgets and gismoz a-plenty, I've got whozits and whatzis galore," laulaa Ariel salaluolassaan, jonne on kerännyt ihmisten maailmasta peräisin olevia aarteita. Ja näitä aarteita todellakin on paljon! Arielin luola olisi ihana piilopaikka oleskella, jos se ei vain sijaitsisi veden alla. Vedenalainen maailma kuitenkin luo luolaan oman salaperäisen viehätyksensä, ja Arielin keräämiä esineitä on mielenkiintoista tutkiskella.

26. Hirviön kirjasto

Olen aina ollut lukutoukka, ja Hirviön kirjastoa olisi ihana päästä tonkimaan. Belle saa Hirviöltä todella mainion lahjan! Kirjastonhan suunniteltiin alunperin olevan enemmän esillä Kaunottaressa ja Hirviössä, mutta valitettavasti nämä kohtaukset poistettiin lopullisesta elokuvasta. Olisi ollut hauska nähdä, mitä kaikkea valtava kirjasto pitää sisällään.

27. Tähkäpää ja Flynn tutustuvat Coronaan

Flynn esittelee Tähkäpäälle Coronan kaupunkia yhden lyhyen laulun aikana. Tähkäpään innokasta suhtautumista kaikkeen näkemäänsä on ihana katsoa, ja tietysti on ihana nähdä Tähkäpään ja Flynnin lähenevän keskenään. Instrumentaalikappale on kaunis melodialtaan ja vetävän kuuloinen, ja se soi oikeutetusti kaikkien muiden äänien yli: hahmojen puhetta, hymähdyksiä tai askelten ääniä ei kohtauksen aikana kuulu musiikin takaa. 

Kiitos Paulalle kivasta haasteesta! Tätä postausta oli kiva kirjoittaa! :) Haastetta saa jatkaa eteenpäin ken haluaa.

Another word for divine, your mother and mine.

Tänään juhlimme äitienpäivää. Päivän kunniaksi kirjoittelin TOP-listan, mikä on ollut valmiina jo pitkään, mutta jota en ole saanut aikaiseksi puhtaaksikirjoittaa ja julkaista. Lista pitää sisällään kymmenen parasta äitiä Disneyn ja Pixarin elokuvista! Jos Disney-klassikoissa esitetään yksinhuoltajavanhempi, on tämä vanhempi hyvin useasti isä. Niinpä äideistä olikin vaikea valita niitä parhaimpia, sillä heidän joukkonsa eivät ole niin suuret kuin isien. Tässä kuitenkin siis TOP-10 parasta äitiä!

10. Kaunotar

Kaunottaren ja Kulkurin lopussa näemme yhden kohtauksen ajan, miten Kaunottaren elämä on muuttunut perhepainotteiseksi, ja kuinka hän hoitaa lapsiaan. Kaunotar huolehtii neljästä pennustaan aidolla lämmöllä, eikä hivenen rasavilli Pepikään näytä tuovan ongelmia vanhemmuuteen.

9. Perdita

Perdita synnyttää 15 dalmatianpentua, ja rakastaa näitä syvästi. Ongelmia äiti-lapsi-suhteessa syntyy, kun pennut kidnapataan. Perdita lähtee kuitenkin tomerana äitinä etsimään pentujaan, ja löytääkin heidät. Samalla reissulla Perdita tulee adoptoineeksi hivenen lisääkin koiranpentuja.

8. Pupuäiti

Pupuäiti hoivaa Nottinghamin kaupungissa kokonaista pupulaumaa. Pupuperheen isää ei näy missään, eli voimme päätellä pupuäidin olevan yksinhuoltaja. Pupuäidin arvot ja kasvatusopit näyttäisivät olevan kohdallaan, ja köyhyydestään huolimatta puput kasvavat sosiaalisesti ja hengellisesti rikkaassa ympäristössä. Pupuäiti luo lapsilleen myös uskonsiementä, ja hän viljelee paljon siunauksia ympärilleen.

7. Sarah Hawkins

Sarah joutuu taistelemaan kotona yhteiskunnan normeja vastaan kapinoivan nuoren kanssa. Jimin kasvattaminen yksinhuoltajana ei ole varmastikaan ollut helppo homma, mutta Sarah on onnistunut kasvatustyössään kuitenkin loistavasti. Sarah ei sulata kaikkia Jimin lainvastaisia puuhia, ja hyvänä äitinä hän osaa torua poikaansa ja johdattaa häntä oikealle tielle. Sarah osaa myös päästää pojastaan irti hänen tavoitellessaan unelmaansa, eikä takerru tähän, vaikka he melko kahdestaan ovatkin maailmassa.

6. Rileyn äiti

Inside Outin päähenkilön Rileyn äiti joutuu elokuvassa vakavaan tilanteeseen perheen muuttaessa maalta kaupunkiin. Muutto vaikuttaa Rileyhin kovasti, ja äidin tehtäväksi jää luoda turvaa, kotoisuutta ja lämpöä uuteen miljööseen. Tässä tehtävässä Rileyn äiti onnistuu hyvin, ja hänestä paljastuu empaattinen, hellä, hoivaava ja rakastava äiti.

5. Kuningatar Elinor 

Merida pitää äitiään liian totisena ja lakeja sekä tapoja kuuliaisesti noudattavana ihmisenä. Kuningataräidin auktoriteetti ei meinaa purra Meridaan. Vaikka Elinor onkin vakava ja sääntöjen mukaan toimiva kuningatar, pitää hän perhettään suuressa arvossa. Hän on tiukka tyttärelleen vain sen takia, että Meridasta kasvaisi jonakin päivänä hyvä kuningatar, ja hän uskoo omien tapojensa olevan niitä ainoita oikeita tapoja toimia. Ehkäpä Elinorillakin on jotain opittavaa Meridan villistä luonteesta...

4. Eudora

Eudora on ihanan huolehtivainen ja tytärtään Tianaa rakastava äiti. Heidän pienellä perheellään ei ole ollut helppoa toimeentulemisen kanssa, mutta Eudora on tehnyt oman vahvan osuutensa ompelijana perheen elättämiseksi. Työelämä ei ole vaikuttanut kotielämään kuitenkaan negatiivisesti, ja Eudoralla ja Tianalla on yhä tyttären aikuiseksi kasvettuaan tiiviit ja lämpimät välit. Nykyään Eudoran ei tarvitse huolehtia Tianan toimeentulemisesta, mutta sen sijaan hän huolehtii siitä, ettei tytär tee liikaa työtä huvin ja ilon kustannuksella. Eudora haluaisi sitä paitsi jo mummuksi.

3. Bambin äiti

Bambin äiti opettaa poikaselleen valkohäntäpeurojen tapoja ja selviytymistä metsässä. Ilman äidin oppeja Bambi olisi aivan hukassa. Emo osaa olla Bambin suurta intoa ja uteliaisuutta kohtaan ymmärtäväinen, ja hän luottaa Bambiin siinä määrin, että antaa hänen tutkia metsää myös itsenäisesti. Bambin äiti on hyvin hellä, rakastava ja läheinen emo Bambille. 

2. Kala

Kala menetti aikanaan oman gorillapoikasensa, mutta adoptoi pienen Tarzanin kasvatettavakseen muun gorillalauman vastustuksesta huolimatta. Kala on pitänyt pintansa läpi vuosien, ja uskoo poikansa kykyihin. Gorillaäidin kasvatusmetodit ovat hyvänkuuloisia, ja hän on jo pienestä pitäen opettanut pojalleen suvaitsevaisuutta ja omana itsenään olemista. Kala rakastaa Tarzania ehdottomasti, ja ajan tullen osaa päästää pojastaan irti, vaikkei haluaisi.

1. Jumbo

Norsuäiti Jumbo on pitkään odottanut omaa poikasta, ja vihdoin haikara tuo hänellekin oman pienen nyytin. Dumbo paljastuu isokorvaiseksi elefantiksi, ja jo alusta asti Jumbon täytyy pitää poikasensa puolia muiden kiusaamista vastaan. Jumbo-äiti puolustaa lastaan ehdottomasti ja jopa niin rajusti, että joutuu vankilaan aiheuttamastaan kaaoksesta. Vankilassaoloaikanaankin Jumbo ajattelee vain Dumboa, ja näiden kahden rakkaus pysyy vahvana. Jumbo puolustaa minusta omaa lastaan kaikista muista äideistä voimakkaimmin, ja hänen ja Dumbon yhteiset kohtaukset ovat niin hellyyttäviä, että hän ansaitsee paikan parhaana Disney-äitinä! 

Vaikka kaikki Disney-äidit niin ihania ovatkin, niin ihan kaikista maailman äideistä paras äiti on minun oma äitini. Minun äitini on kaunis, hauska, ihana ja rakas. Äitini on kasvattanut minut ja veljeni tiukasti mutta hellästi parhaalla mahdollisella tavalla, ja lapsuuteni on ollut turvallinen ja leikkisä - ihan niinkuin lapsuuden kuuluukin olla! Äidille kuuluu iso kiitos siitä, että olen tällainen kuin olen. <3 

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!

Now he's a hot shot - he's a hero!

Vuonna 2012 aloittamani Disney-klassikkojen katseluprojekti on tullut päätökseen. Olen katsonut kaikki listallani olevat 55 Disney-klassikkoa (Yhdysvaltojen lista + Aivan villit). Klassikoita katsoessani kiinnitin huomiota viiteen eri kohtaan, joiden perusteella elokuvat arvostelin: oliko elokuvan juoni mielenkiintoinen, olivatko mahdolliset laulut hyviä, oliko elokuvan visuaalinen puoli onnistunut, pystyikö hahmoihin samaistumaan ja aiheuttiko elokuva minussa jotain tunteita. Jokaisesta kohdasta annoin elokuvalle 1-5 pistettä, ja pistemäärien perusteella olen sitten järjestänyt klassikot paremmuusjärjestykseen. 

Viime postauksissa aloittamani klassikoiden TOP55-lista jatkuu nyt kolmanteen ja viimeiseen osaansa. Pääsemme kurkkaamaan mielestäni parhaimpiin kahteenkymmeneen Disney-klassikkoon ja katsomaan, mikä on se paras klassikko ikinä! Jee!

20. 101 dalmatialaista

101 dalmatialaista hurmaa minut animaatiotyylillään. Pidän kovasti elokuvan graafisesta ja luonnosmaisesta tyylistä, ja alkutekstien aikana näkyvä abstrakti animaatio on loistava. 101 dalmatialaisessa ei ole montaa laulua, mutta ainakin tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. Cruella de Vil -laulu on jotain niin mahtavaa, että jo yksinään tämän laulun avulla elokuva nousisi lemppareihini. Pidän kovasti laulun jazzmaisesta rytmistä ja melodiasta, ja englanninkieliset sanat ovat ihanan karmaisevat. 101 dalmatialaisen juoni on jännittävä, ja se pitää katsojan tiukasti ruudun ääressä. Elokuvassa esiintyvät hahmot eivät kuitenkaan ole Disney-hahmojen parhaimmistoa, eikä yhtä tiettyä päähenkilöä elokuvasta löydykään. Elokuva sisältääkin niin paljon hahmoja, ettei tietyt hahmot pääse loistamaan ja vakuuttamaan katsojaa. 101 dalmatialaista alkaa loistavasti ja tiivistunnelmaisesti, mutta loppua kohti se pääsee lässähtämään hahmojen lisääntymisen (kirjaimellisesti!) myötä. Cruella de Vilistä on kuitenkin tehty todella vaikuttava ja mieleenpainuva pahis. Pidän myös Anitasta ja Rogerista, ja tietysti 99 dalmatiankoiranpentua sulattavat sydämeni.

19. Bolt

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Boltin sijoittuminen listalla näin korkealle oli minulle totaalinen yllätys! En olisi arvannut, että televisiotähden edesottamukset kiehtoisivat minua näinkin paljon. Bolt on saanut minulta huonot pisteet musiikistaan, sillä elokuvan laulut eivät ole mitenkään muistettavia tapauksia. Sen sijaan Boltin hahmot ovat loistavia, etenkin Boltia innokkaasti fanittava hamsteri Raivo, jonka jutuille ei voi olla nauramatta. Boltin animaatiotyyli on onnistunutta, ja tietokoneanimaatio on ottanut ison harppauksen eteenpäin Boltin ja edellisen klassikon, Riemukkaan Robinsonin perheen, välillä. Bolt on myös hyvin tunteellinen elokuva, mikä on plussaa. Bolt on lisäksi tällä klassikoiden paremmuuslistalla ensimmäinen elokuva, joka on saanut täydet viisi pistettä jostakin arvostelukohdasta. Elokuvan juoni on minusta niin mielenkiintoinen ja selkeästi etenevä, että se on ansainnut viitosen. Juonen takia Bolt on päässytkin listalla näin korkealle sijalle.

18. Bambi

Bambi on aivan ihana elokuva! Ihaninta elokuvassa on sen suloiset hahmot ja uskomattoman aidonnäköinen ja maalauksellinen piirrostyyli. Bambin tarina on mukavaa seurattavaa, vaikka siinä esitelläänkin luonnon kiertokulku kaikessa raadollisuudessaan. Bambia katsoessaan katsoja saa kokea kaikkia eri tunteita ilosta suruun ja pelkoon. Ihminen ja metsästyskoirat ovat todella pelottavia, ja Bambin äidin kuolema on aiheuttanut itkua jo monessa sukupolvessa. Elokuvan yleisilme on mielestäni kuitenkin iloinen ja toivoa täynnä, ja Bambista tulee ensimmäisenä mieleeni nuoren valkohäntäpeuran seikkailut kukkaniityllä ja jäätyneellä järvenpinnalla - ei äidin dramaattinen kuolema. Bambin laulut ovat mielestäni keskinkertaisia: hyviä, muttei tarpeeksi hyviä ollakseen loistavia. Taustamusiikki sen sijaan on upeaa, ja varsinkin ihmisen teema-musiikki selkäpiitä karmivaa.

17. Karhuveljeni Koda

Lähde: http://unofficialpaulfelix.blogspot.fi

Karhuveljeni Kodakin pääsi listallani yllättävän korkealle. Pidän elokuvassa kovasti sen juonesta ja teemoista. Elokuvassa pohditaan ennakkoluuloja ja sitä, ettei maailma ole mustavalkoinen hyvät vastaan pahat -paikka. Elokuvan hahmoista on tehty moniulotteisia, ja heistä löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia. Karhuveljeni Koda on hyvin huumoripitoinen elokuva, mutta elokuvassa käsitellään myös mainitsemiani vakavampia aiheita, ja elokuva sisältää hyvinkin tunteellisia kohtauksia. Elokuvassa on myös hyvässä suhteessa toiminnallisia ja rauhallisempia hetkiä. Pidän Karhuveljeni Kodan lauluista, joista parhaat on reipas Matkaa teen ja herkkä Sait kyyneleet. Karhuveljeni Kodan animaatiotyyli on hienoa katsottavaa, ja tyyliä muutetaan ihanasti Kenain muuttuessa karhuksi.

16. Pieni merenneito

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Pieni merenneito on mielestäni hieno elokuva, mutta ei loistava. Tiedän Pienen merenneidon olevan monen lempiklassikko, mutta jostain syystä se ei ole tehnyt minuun niin syvää vaikutusta. Asiaan vaikuttaa varmasti se, etten katsonut lapsuudessani Pientä merenneitoa kovinkaan montaa kertaa, toisin kuin joitain muita Disney-elokuvia, joiden VHS-kasetit suunnilleen kulutin puhki. Elokuva ei siis saa minulta nostalgiapisteitä. Rakastan kuitenkin Pienen merenneidon lauluja, ja ne ovatkin saaneet minulta täyden viitosen! Jokainen Pienen merenneidon lauluista on omalla tavallaan mestariteos. Mielestäni elokuvan juoni on hyvä, jännittävä ja sopivasti erilaisia tunteita herättelevä. Pienen merenneidon piirrostyylistä tunnistaa Disneyn kädenjäljen ja vedenalaisesta maailmasta on tehty vakuuttava. Hahmot ovat hyviä, mutta en osaa samaistua heihin täysin. Minulla ei ole koskaan ollut niin voimakas ja auktoriteetteja vastustava murrosikä kuin Arielilla, joten hänen kapinointinsa tuntuu oudolta. Toisaalta taas Arielin keräilyharrastus tuntuu kovin tutulta... :)

15. Notre Damen kellonsoittaja

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Notre Damen kellonsoittajassa käsitellään hyvin vakavia ja ahdistaviakin asioita. Quasimodon kiusaamista ja kidutusta on hirveää katsella! Quasimodo haaveilee Arielin tavoin elävänsä toisenlaisessa maailmassa, mutta Quasimodon haaveiluun samaistun paremmin, vaikkei minua olekaan koskaan kiusattu tai pidetty vankeudessa. Quasimodon haaveita ja pettymyksiä kuvataan voimakkaasti, ja varsinkin näitä pettymyksiä elokuvassa piisaa. Katsoja ei voi olla surematta yhdessä Quasimodon kanssa, ja hänen iloitessaan katsojakin iloitsee kahta kauheammin. Niinpä olenkin antanut elokuvalle viisi pistettä sen aiheuttamista tunteista. Notre Damen kellonsoittajan piirrostyyli on ihanaa, ja varsinkin Notre Damen katedraali on tehty upeasti. Elokuvan laulut ovat mahtipontisia, mutta eivät niitä parhaita Disney-lauluja vaikuttavista sanoista ja kauniista melodioista huolimatta.

14. Robin Hood

Robin Hood kuuluu minun lapsuuteeni, ja se oli Liisa Ihmemaassa -klassikon ohella toinen veljeni lempielokuvista. Elokuvaa tuli siis katsottua paljon. Robin Hoodissa lainaillaan aika paljon hahmojen liikkeitä edeltävistä Disney-klassikoista, ja tiettyjä elokuvan kohtauksia uusitaan uudestaan myöhemmin elokuvassa (kuten norsujen trumpetteihin puhaltelua). Tämä asia ei minua suuresti haittaa, mutta vaikuttaa kuitenkin negatiivisella tavalla elokuvan saamiin pisteisiin. Muuten Robin Hood olisi varmasti TOP10:ssä asti. Pidän elokuvan hahmoista kovasti, ja Robin Hood on ihanan urhea ja ihanan romanttinen kettu! Robinin ja Marianin rakkaustarina on elokuvassa ihanaa katsottavaa. Myös elokuvan muut hahmot ovat onnistuneita, ja julma prinssi Juhana on yksi parhaista Disney-pahiksista. Pidän kovasti Robin Hoodin lauluistakin, ja niistä monet soivat päässäni taustamusiikkina säännöllisesti.

13. Viidakkokirja

Viidakkokirja on mitä loistavin Disney-klassikko. Elokuvan musiikki on parasta, ja lauluista elokuva onkin saanut minulta arvosanaksi 5. Karhun elämää ja Apinalaulu vievät kuulijan mennessään. Viidakkokirjan hahmot ovat hyviä, ja jokainen tuo oman tärkeän mausteensa elokuvaan. Moni hahmoista on hassutteleva, kuten Baloo, kuningas Louie, Kaa ja norsut, mutta huumoristaan huolimatta elokuvassa on monta vakavaa ja pelottavaakin kohtaa. Viidakkokirja on hieman episodimainen elokuva, mutta kaikista eläintapaamisista muodostuu kuitenkin ehjä kokonaisuus. Viidakkokirjan animaatio on laadukasta Disney-kamaa, mutta valitettavasti siinäkin paria kohtausta kierrätetään elokuvassa useampaan otteeseen, kuten vaikka Kaan tippumista puusta alas. Tämä animaation uusinta vähentää hieman Viidakkokirjan saamaa pistesaldoa.

12. Herkules

Olisin odottanut, että Herkules olisi ollut listallani hieman alemmalla sijalla, mutta elokuvan pistesaldoa katsoessa ei ole ihme, että se on näinkin korkealla. Herkules on saanut minulta kahdesta arvostelukohdasta 5:n, lauluista ja tunteista. Herkuleksen laulut ovat mielestäni aivan mahtavia ja ihanan svengaavia. Kreikkalaismytologiasta kertovaan elokuvaan on lisätty gospel-tyylisiä lauluja, ja muusat bilettävät laulujen aikaan täysiä. Mahtavaa! Herkulesta katsoessani saan myös monet kyyneleet silmänurkkiini erityisesti elokuvan loppupuolella. Sen sijaan Herkuleksen animaatiotyyli ei ole minun makuuni: se on jotenkin liian sarjakuvamaista ja pyörteilevää (esim. Herkuleksen leuan pyörre on ollut minusta aina hirveä). Elokuva on kyllä ihanan värikäs piristysruiske. Herkuleksen hahmot eivät myöskään ole koskaan vakuuttaneet minua. Hades ja Pegasos tekevät hahmojoukkoon kuitenkin positiivisen poikkeuksen.

11. Aladdin

Aladdin ei ihan päässyt TOP10:iin, vaikka se saikin samat pisteet listalla kymmenenneksi ja yhdeksänneksi päässeiden elokuvien kanssa. Aladdin on saanut minulta viisi pistettä piirrostyylistä, sillä elokuva on esteettisesti huikea ja yksityiskohtia täynnä. Elokuvan värimaailmaa on pohditty myös todella tarkasti. Aladdinissa seikkailevat mahtavat hahmot ovat myös ansainneet täydet viisi pistettä. Aladdinin laulut ovat mielestäni myös todella huikeita ja niiden melodia vie kivasti itämaiseen tunnelmaan. Elokuvan juoni on jännittävä ja katsoja seuraa tarinaa tiiviisti. Aladdin on kuitenkin saanut minulta vain keskiverrot pisteet "tunteet"-arvostelukohdasta, sillä elokuva ei aiheuta minussa tarpeeksi tunnereaktioita. Toki Aladdinissa on monta jännittävää, ellei pelottavaakin kohtaa, ja lopussa katsojaa herkistyttää, mutta varsinaista suru-itkukohtausta elokuva ei saa ainakaan minussa aikaan. Aladdin on silti mahtava ja viihdyttävä elokuva.

10. Prinsessa Ruusunen

Prinsessa Ruusunen on minusta ehkä esteettisin ja tyylikkäin Disney-klassikko. Se eroaa muista klassikoista geometrisella ja kulmikkaalla piirrostyylillään, vaikka mukaan on päässyt pyöreitä Disneymäisiä eläimiäkin. Prinsessa Ruusunen onkin saanut viisi pistettä animaatiostaan, ja muista arvostelukohdista se on saanut minulta neljä pistettä. Pidän elokuvan juonesta, ja mielestäni on kiva, että juoni etenee aina eri hahmojen näkökulmasta käsin. Tietysti on harmi, että itse Aurora saa niin vähän ruutuaikaa ja häntä suuremman roolin elokuvassa saavat haltijatarkummit ja jopa Pahatar. Pahatar on varmasti elegantein kaikista Disney-pahiksista, ja hänen vuorosanoissaan jyllää mahtipontisuus. Pidän Prinsessa Ruususen musiikista, joka on sovitettu Tsaikovskin samannimisen baletin kappaleista. Pidän kovasti Prinsessa Ruususesta, ja koko elokuvaa kuvaa minusta hyvin jo alussa mainitsemani esteettisyys ja tyylikkyys.

9. Tarzan

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Tarzan on saanut tismalleen samanlaiset pisteet kuin Prinsessa Ruusunen: viisi pistettä animaatiotyylistä ja neljä pistettä muista arvostelukohdista. Tarzan pääsee Ruususen edelle sen takia, että koen sitä katsoessani vahvempia tunnereaktioita. Jo elokuvan alussa pääsen itkemään perheiden menettäessä perheenjäseniään, ja itkeminen jatkuu tasaisin väliajoin läpi koko elokuvan. Aah! Parasta antia elokuvassa on hahmojen väliset suhteet, erityisesti Tarzanin ja hänen gorillavanhempiensa suhde ja sen muutos elokuvan aikana. Elokuvan laulut ovat helposti päähän soimaan jääviä, mikä johtuu varmasti rytmiin panostamisesta. Viidakko on visuaalisesti upeaa katsottavaa, ja Tarzanin liikkeet puiden rungoilla ja liaaneissa kiehtovaa seurattavaa.

8. Kaksin karkuteillä

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Kaksin karkuteillä on saanut viisi pistettä kahdesta kohdasta: lauluista ja hahmoista. Ensimmäisen kerran elokuvan nähtyäni laulut eivät jääneet mieleeni ollenkaan, mutta nyttemmin niitä on tullut kuunneltua paljon ja ne ovat muuttuneet koko ajan paremmiksi ja paremmiksi. Pari vuotta sitten elokuva ei siis olisi välttämättä saanut yhtä hyviä pisteitä. Parhaat laulut ovat Mä unelmoin, Valon kirkkaan viimein nään ja lopputektien aikana soiva Something That I Want. Kaksin karkuteillä -elokuvan hahmot ovat samaistuttavia, moniulotteisia ja jokainen omalla tavallaan kiehtova. Elokuvan animaatiotyyli on yksityiskohtaista, romanttista ja iloisen värikästä. Pidän silti vielä toistaiseksi enemmän perinteisesti tehdystä animaatiosta kuin tietokoneella tehdystä, joten animaatiosta Kaksin karkuteillä ei voi saada täysiä pisteitä. Elokuva on myös hyvin tunteellinen iloineen ja suruineen, ja juoni kulkee selkeästi koko ajan eteenpäin. Huonoin asia elokuvassa on sen pöljästi suomennettu nimi. :)

7. Pocahontas

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

 Pocahontas on todella haikean surullinen elokuva, ja se saa minut aina pillahtamaan itkuun. Pocahontasin ja John Smithin traaginen rakkaustarina on todella kaunis, ja pelkästään kuvien näkeminen elokuvan viimeisestä kohtauksesta saa minut herkistymään kyyneliin. Pocahontas on siis todella tunteellinen elokuva. Pocahontasissa on aivan mahtava musiikki, ja Virta minne veneen vie sekä Tuulen värit ovat elokuvan muistettavimpia kappaleita. Pocahontasin hahmot ovat aidonnäköisiä ja -tuntuisia, ja varsinkin intiaaniprinsessan kamppailuun oikeasta ja väärästä samaistuu helposti. Elokuvan piirrostyyli on realistinen ja geometrinen, ja varsinkin elokuvan maisemat ovat todella kaunista katsottavaa. Pocahontasissa käsitellään tärkeää ja valitettavasti vielä nykypäivänä ajankohtaista teemaa: rasistisuutta. Elokuva saa minulta viisi pistettä lauluista ja tunteista.

6. Aristokatit

Blogini nimestä voisi päätellä jotain suhteestani Aristokatteihin: rakastan kyseistä elokuvaa! Parasta elokuvassa on sen mahtava musiikki, ja jokainen kappale on omalla tavallaan minulle tärkeä. Svengaavin lauluista on ehdottomasti Katti tahtoo olla jokainen. Aristokateissa on kiinnostava ja eteenpäin puksuttava juoni. On jännittävää, kun elokuvan katsoja tietää "pahiksen" henkilöllisyyden, mutta päähenkilöillä ei ole pahiksesta tietoakaan. Katsoja haluaa huutaa aristokateille: "Älkää menkö sinne!", kun kohtalokkaat hetket ovat käsillä. Pidän kovasti Aristokattien hahmoista, vanha kissaihminen kun olen. Ei näihin kissoihin tosin voisi olla ihastumatta koiraihmisetkään. Elokuvassa on suuri joukko sivuhenkilöitä, mutta kaikki heistä ovat omalaatuisiaan tapauksia, eivätkä tunnu turhilta. Pidän myös Aristokattien animaatiotyylistä, joka on ihanan luonnosmaista. Valitettavasti en voi kuitenkaan antaa piirrostyylistä täysiä pisteitä, sillä elokuvassa uusitaan samoja animaatiopätkiä pari kertaa, ainakin loppuhuipennuksessa näemme jo aikaisemmin elokuvassa nähtyjä tanssiliikkeitä. Aristokatit ei myöskään herättele minussa kauheasti tunteita, lähinnä herkistyn Thomasin ja Herttuattaren romanttisessa kohtauksessa öisen Pariisin kattojen yllä.

5. Frozen

Lähde: http://conceptartworld.com

Frozenille antamani pisteet yllättivät minut täysin: en olisi uskonut, että se pärjää näin hyvin muita niin mahtavia Disney-klassikoita vastaan! Olen perinteisesti käsin piirretyn animaatiotyylin kannattaja, ja ajattelin, ettei Frozenilla olisi mahdollisuuksia päihittää esimerkiksi Aladdinia. Olin kuitenkin väärässä, ja yllätys oli lähinnä positiivinen. Nyt voin fanittaa elokuvaa kunnolla. :) Pidän Frozenin lauluista, ja mielestäni on ihanaa, että Disney jaksaa yhä tehdä animaatiomusikaaleja. Elokuvan juoni on katsojan tiukasti ruudun edessä pitävä ja tapahtumat yllättäviä. Hahmot ovat monipuolisia  ja samaistuttavia. Elokuvan lumiset maisemat ovat todella upeita, ja elokuva saa katsojassa aikaan monenlaisia tunteita. Lisäpisteen Frozen saa siitä, että siinä esiintyy minun kaimani, ja vielä hyvin keskeisessä roolissa! :)

4. Mulan

Lähde: https://ohmy.disney.com

Mulan oli listallani kanssa suuri yllättäjä: en olisi todellakaan arvannut sen sijoittuvan neljänneksi parhaaksi elokuvaksi! Mulanin tarina on kuitenkin kaunis, vahva ja herkkä, ja elokuva ansaitsee jokaisen sille antamani pisteen. Mulanissa katsoja saa herkistellä kohdassa, jossa Mulanista vihdoin "tulee mies" (kun hän saa nuolen tolpan päästä) ja kun hän lopulta palaa takaisin kotiin. Mushun jutuille saa taas vastaavasti naureskella. Pidän kovasti Mulanin lauluista, vaikkeivat ne olekaan Alan Menkenin säveltämiä. ;) Teistä miehen teen -laulussa on tiettyä suomalaista sisua, Heijastus on ihanan herkkä laulu ja muut kaksi kappaletta pitävät sisällään hauskat lyriikat. Mulanin tarina on mahtava, ja on ihanaa, miten vahva ja itsenäinen nainen Mulan on epävarmuudestaan huolimatta. Mulanin hahmonkehitystä on hienoa seurata elokuvan ajan. Mulan on myös todella esteettinen elokuva, ja taustojen maalaaminen vesivärein sopii elokuvaan loistavasti, mutta myös tietokoneella animoidut kohtaukset kuuluvat tiiviisti elokuvaan.

3. Prinsessa ja sammakko

Lähde: http://www.firstshowing.net

Prinsessa ja sammakko oli minulle rakkautta ensisilmäyksellä. Elokuvaan ei liity nostalgia-pisteitä lapsuudesta, ja minusta onkin kiva, että elokuva on päässyt kolmen parhaan joukkoon ihan "omilla ansioillaan", ei muistoilla ratsastaen. :) Mistähän aloittaisin, sillä pidän elokuvassa kaikesta! Musiikki on mahtavaa, laulut ovat kauniita ja mieleenpainuvia. Prinsessan ja sammakon juoni on tiukasti otteessaan pitävä, ja se tavoittaa sen Disney-klassikoiden tunnelman, mitä elokuvan tekijät olivat hakeneetkin. Käsinpiirretty animaatio toimii, ja tietokoneella perinteiseen tyyliin lisätyt erikoistehosteet ovat kaunista katsottavaa. Hahmot ovat loistavia, ja Tiana on todella esimerkillinen hahmo nuorille katsojille - ja miksei vanhemmillekin. Elokuva saa minut nauramaan ja itkemään, herkistelemään ja pelkäämään. Kaiken kaikkiaan Prinsessa ja sammakko on mielestäni todella aliarvostettu elokuva, ja se ansatsisi osakseen paljon enemmän hehkutusta.

2. Kaunotar ja Hirviö

Lähde: https://ohmy.disney.com

Kaunotar ja Hirviö on aivan ihana elokuva. Elokuvan musiikki on jotain uskomattoman kaunista, ja jo elokuvan alussa soiva Prologue saa minussa aikaan kylmät väreet. Taustamusiikki ei siis jää yhtään laulettujen laulujen varjoon. Kaunottaren ja Hirviön hahmot ovat mielenkiintoisia, ja jokaisessa hahmossa on jotain tarttumapintaa, mikä kiinnostaa katsojaa. Elokuva saa aikaan minussa monia tunteita, esimerkiksi elokuvan alussa Mauricen paetessa susia olen ihan kauhuissani. Hirviö saa elokuvan keskivaiheilla minussa aikaan naurunpyrskähdyksiä yrittäessään toimia käytöstapojen mukaan, ja elokuvan lopussa taas ei voi olla itkemättä. Kaunottareen ja Hirviöön on tehty uskomattoman hieno satumaailma piirrostyyliä ja musiikkia myöten, ja elokuva on ihanan ehjä ja loistava kokonaisuus.

Mietin pitkään, viekö Kaunotar ja Hirviö ihan parhaan Disney-klassikon tittelin, mutta eräs toinen klassikko voitti niukin naukin...

1. Leijonakuningas

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Leijonakuningas on mielestäni paras Disney-klassikko ikinä! Elokuvan juoni pitää katsojan otteessaan alusta loppuun asti. Simbaan samaistuu helposti, ja Simba on ihana hahmo kaikkine inhimillisine epäilyksineen. Hän myös kehittyy todella paljon elokuvan aikana. Leijonakuninkaan muutkin hahmot ovat loistavia: Timon ja Pumba ovat ihanan hauskoja, Rafiki ihanan ärsyttävä (mutta viisas) ja Mufasa on ihana isä. Simban ja Mufasan suhdetta on todella suloista seurata. Leijonakuningas saa katsojassa aikaan monipuolisesti erilaisia tunteita alkaen Timonin ja Pumban hulluttelusta loppuen Mufasan traagiseen kuolemaan. Leijonakuningas on myös ainoa Disney-klassikko, jota katsoessani nolostun jonkun hahmon puolesta. (Ai miksi? Lue elokuva-arvosteluni niin tiedät!) Leijonat ja savanni on piirretty aidonnäköisesti ja upeasti. Parasta tässä parhaassa Disney-klassikossa ovat sen mahtavat laulut! Jokainen laulu on mestariteos, ja hakuna matata -fraasi on tarttunut populaarikulttuuriinkin. Elokuvan alku Tie elämään -kappaleineen on todella mahtipontinen, ja saa minussa aikaan kylmiä väreitä. Myös elokuvan lopetus on mahtipontinen, ja se loppuu hyvin samanlaisiin tunnelmiin, kuin mistä elokuva alkaa. Tämä luonnon ja elokuvan kiertokulku on minusta loistava lopetus loistavalle elokuvalle. Leijonakuningas sisältää alun ja lopun lisäksi muutenkin seisauttavia ja jylhiä kohtauksia, joita seuraan sydän väpättäen. Ah! 

Siinä oli listani kokonaisuudessaan! Melkein kaikki viime tekstiin kommentoijat taisivat arvata lempielokuvani, tai ainakin toiseksi sijoittuneen elokuvan. Eniten TOP10:ssä olevia elokuvia arvasi Saara, jee! Hyvä sinä! Asiaan ei varmasti vaikuta millään lailla se, että olemme kavereita myös ruudun ulkopuolella... ;) Mutta kertokaahan te, päätyikö joku inhokkielokuvanne minun lemppareitteni listalle? Ja mitkä ovat teidän lempiklassikoitanne? En ihan kerennyt toivottaa teille hyvää vappua, vaikka tarkoituksenani oli julkaista teksti eilen, mutta voin toivotella hyvää myöhäistä vappua! :)

(Postauksen kuvat, joissa ei näy lähdettä, on otettu osoitteesta andreasdeja.blogspot.fi)

From zero to hero in no time flat!

Vuonna 2012 aloittamani Disney-klassikkojen katseluprojekti on tullut päätökseen. Olen katsonut kaikki listallani olevat 55 Disney-klassikkoa (Yhdysvaltojen lista + Aivan villit). Klassikoita katsoessani kiinnitin huomiota viiteen eri kohtaan, joiden perusteella elokuvat arvostelin: oliko elokuvan juoni mielenkiintoinen, olivatko mahdolliset laulut hyviä, oliko elokuvan visuaalinen puoli onnistunut, pystyikö hahmoihin samaistumaan ja aiheuttiko elokuva minussa jotain tunteita. Jokaisesta kohdasta annoin elokuvalle 1-5 pistettä, ja pistemäärien perusteella olen sitten järjestänyt klassikot paremmuusjärjestykseen.

Viime postauksessa aloittamani klassikoiden TOP55-lista jatkuu nyt toiseen osaansa. Tässä tekstissä käsittelen listan keskivaiheille sijoittuvia elokuvia, eli sijoitukset 39-21. Viimeiseen kertaan jää siis kaksikymmentä parasta klassikkoa!

39. Riemukas Robinsonin perhe

Lähde: http://www.williamjoyce.com

Riemukas Robinsonin perhe oli minulle pitkään elokuva, jota pidin esimerkkinä huonoista Disneyn 2000-luvun elokuvista. Katsottuani elokuvan yllätyin kuitenkin positiivisesti, sillä elokuvassa oli todella hyvä juoni, joskin kovasti paikasta toiseen poukkoileva. Elokuvassa katsojien tunnereaktioita koetellaan Laurin kokiessa itsensä hylätyksi, mutta siinä on myös hyvin jännittävä kohta, kun näytetään monitoimihatun vaihtoehtoista tulevaisuutta. Riemukkaassa Robinsonin perheessä on suuri liuta hahmoja, ja henkilöiden iso määrä vaikeuttaa heihin jokaiseen tutustumista. Jos hahmomäärää karsisi runsaalla kädellä, olisi muissakin hahmoissa kuin vain päähenkilössä kehittymisen mahdollisuutta. Miinuspisteitä elokuvalle tuo hahmojen lisäksi muovisen näköinen animaatio, eivätkä ne laulutkaan mitenkään huikeita ole. Riemukas Robinsonin perhe on siis minulle positiivinen yllätys Disneyn klassikkolistalla, mutta se sijoittuu silti keskivertoa huonommaksi elokuvaksi.

38. Pelastuspartio Bernard ja Bianca

Pelastuspartio Bernard ja Bianca on sijoittunut TOP-listallani neljä sijaa ylemmäksi kuin elokuvan jatko-osa, Bernard ja Bianca Australiassa. Pelastuspartio Bernard ja Bianca esittelee meille ensimmäistä kertaa hiirten maailmanlaajuisen pelastusjärjestön, joka auttaa apua tarvitsevia. Elokuva on tunnelmaltaan todella synkkä: elokuvan aikana hiiret yrittävät pelastaa kidnapatun lapsen, ja kidnappaus jo itsessään aiheuttaa synkkiä kuvitelmia. Synkkyys ei kuitenkaan rajoitu vain juoneen, sillä elokuvassa ei ole niin suuria hauskuuttajahahmoja kuin monessa muussa Disney-klassikossa. Myös elokuvan väripaletti on tummanpuhuva. Pelastuspartio Bernard ja Biancan animaatiotyyli on klassista Disneytä, ja harmaudestaan huolimatta elokuvaa on visuaalisesti upeaa seurata. Huono puoli elokuvassa on sen laulut, jotka eivät todellakaan mitään iskeviä ole.

37. Fantasia 2000

Mielestäni Fantasia 2000 on paljon parempi kuin edeltäjänsä Fantasia. Elokuva sisältää kahdeksan erityylistä animaatiota, jotka on animoitu jonkin klassisen kappaleen innoittamana. Fantasia 2000 ei ole niin raskas kuin Fantasia, mikä johtuu varmaan siitä, että useimmissa animaatiopätkissä on jokin juoni. Mielestäni Fantasia 2000 on suurta animaation juhlaa ja jokaisessa tarinassa on erilainen ja kiehtova visuaalinen ilme. Joitain animaatiopätkiä katsoessani minä ainakin ihan herkistyn, esimerkiksi Akun ja Iineksen löytäessä toisensa Nooan arkista tulvan jälkeen. Tällaista herkistymistä ei minulle tapahdu akuperäisessä Fantasiassa. Fantasia 2000 pitää sisällään yhden animaatiopätkän aikaisemmasta Fantasiasta, Noidan oppipojan, ja tämä animaatio tuo kivaa nostalgiaa elokuvaan. Fantasia 2000 on siis taiteellinen elokuva, jota katson mielelläni.

36. Big Hero 6

Lähde: http://conceptartworld.com

Big Hero 6:n sijoitus listalla oli minulle yllätys. Mielestäni elokuva olisi ansainnut paremman sijan, mutta sen kokonaispistemäärää tiputtivat hehkuttamani musikaalipisteet. Big Hero 6:ssa ei ole lauluja (paitsi Immortals), ja vaikka laulut eivät olisi välttämättä edes sopineet koko elokuvaan, on niillä suuri merkitys minun pisteytyksessäni. Muutenhan elokuva on loistavaa viihdettä! Big Hero 6:n hahmot ovat mielenkiintoisia, vaikka suurin osa supersankarijoukosta kaipaisikin lisää syvyyttä. Elokuvan animaatio on kaunista katsottavaa, ja varsinkin San Fransokyon yllä kuvatut kohtaukset meinaavat salvata hengen upeudellaan. Elokuva saa katsojassa aikaan myös monipuolisesti eri tunteita, erityisesti naurunpyrskähdyksiä Baymaxin suhteen. Big Hero 6:n juoni on todella hyvä, ja elokuva sisältää toimintaa ja rauhallisempia hetkiä sopivassa suhteessa. Minua suorastaan harmittaa elokuvan laulujen puute, sillä Big Hero 6 on muuten niin hyvä kokonaisuus.

35. Topi ja Tessu

Topi ja Tessu on totaalinen tunne-elokuva. En pysty katsomaan elokuvaa kyynelehtimättä ainakin jossain vaiheessa. Monesti itkuni alkaa jo elokuvan alussa, kun Topista tulee orpo, ja jatkuu aina Topin uusien elämänvaiheiden myötä. Ketun ja koiran välinen ystävyys on kuvattu elokuvassa todella kauniiksi, ja jos minun tekee mieli saada silmännurkkani kostumaan, niin Topi ja Tessu on varma elokuva tähän vaivaan. Valitettavasti elokuvan piirrosjälki ei ole aivan sitä tasoa, mitä olen tottunut Disneyltä näkemään. Kuvien väritys on tummaa ja ruskeaa, ja taustat on välillä hieman liiankin pelkistettyjä. Topin ja Tessun laulutkaan eivät ole mieleenjääviä. Elokuva on kuitenkin juoneltaan todella kaunis, ja hahmoihin samaistuu helposti.

34. Mestarietsivä Basil Hiiri

Pidän kovasti etsivätarinoista, kuten vaikka Hercule Poirotista ja erilaisista Sherlock Holmesin variaatioista. Niinpä ei ole ihme, että Disneyn versio Holmesista on päässyt listallani näinkin ylös - tosin oletin, että se olisi ollut vähän alemmalla sijalla. Mestarietsivä Basil Hiiren juoni pitää katsojan mukanaan koko elokuvan ajan, sillä elokuvassa selvitetään jännittävää kidnappausta. Elokuvan hahmot ovat hauskoja karikatyyrejä sir Arthur Conan Doylen kirjoittaman kirjan hahmoista, ja Ratigan-pahiksesta on tehty todella kammottava. Elokuvan animaatiotyylin erottaa Disneyn tekemäksi, vaikka harmaissa Lontoon maisemissa seikkaillaankin. Vähiten pisteitä Mestarietsivä Basil Hiiri saa musiikkinumeroistaan. Elokuva sisältää kyllä pari laulua, mutta ne eivät ole tarpeeksi hyviä nostaakseen pistepottia korkeammalle.

33. Räyhä-Ralf

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Räyhä-Ralfissa on sama ongelma kuin Big Hero 6:ssa: se ei sisällä kunnollisia musikaalinumeroita, joten muuten hyvä elokuva kerää lauluttomuuden takia huonon pistesaldon. Pidän kovasti Räyhä-Ralfin juonesta. Se on elokuvana uniikki, joskin sisältää tiettyjä Toy Story -viboja, kun eloton (lelut, pelit) muuttuukin yön tuntien aikana eläväksi. Disney-klassikoissa ei ole kuitenkaan Räyhä-Ralfia ennen nähty elokuvaa, joka olisi kuvattu pahiksen silmien kautta - vaikkei Ralf loppujen lopuksi niin kova pahis olekaan. Räyhä-Ralf saa minulta isot pisteet elokuvan juonen ja elokuvan aiheuttamien tunteiden osalta. Elokuvassa on paljon kohtia, jotka saavat minut nauramaan vuolaasti tai vastaavasti niiskuttamaan nenääni. Räyhä-Ralfin hahmot ovat hyviä, ja tärkeimmät niistä kokevat kivaa kehitystä elokuvan aikana. Silti hahmoista puuttuu jotain, joka sulattaisi minun sydämeni lopullisesti heidän puolelleen. Visuaalisesti Räyhä-Ralf on suurimman osan ajasta nättiä katsottavaa, ja varsinkin Sokerihuuman maisemat saavat veden kielelle. :)

32. Dumbo

Aah, Dumbo on ihana elokuva! Minua surettaa, että se on joutunut klassikkojen TOP55-listani huonommalle puolelle (27,5 olisi puoliväli...). Mutta niin kai se on, että muut elokuvat ovat sitten Dumboa parempia. Dumbo on saanut kaikista viidestä arvostelukohdasta kolme pistettä, eli se on saanut niin keskivertaiset pisteet kuin mahdollista. Elokuvan juoni on hyvä, ja se etenee hitaasti mutta varmasti loppuhuipennukseen. Jokin elementti juonesta jää kuitenkin puuttumaan, jotta elokuvasta tulisi mahtava. Dumbon animaatio on todella pelkistettyä, mutta siitä tunnistaa selkeästi Disneyn tyylin. Elokuvan hahmot ovat ihania, ainakin päähenkilö, ja moni elokuvan lauluista todella mainio. Elokuvan sanoma erilaisuuden rikkaudesta on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä, vaikka Dumbo on julkaistu jo vuonna 1941.

31. Pinocchio

Pinocchio on todella klassinen Disney-elokuva, mutta pidän yllättävänä sitä, että se on kiilannut Dumbon edelle. Katson myös hämmentyneenä elokuvalle antamiani pisteitä (jotka olen antanut vuonna 2012), sillä elokuvan juoni on saanut kokonaisen nelosen! Näin jälkikäteen ajatellen pidän Pinocchiota todella jaksottaisena elokuvana, ja vaikka tarina jatkuukin koko ajan sulavahkosti, erottaa elokuvasta silti selkeästi pari eri tapahtumasarjaa. Noh, on kai se hyvä olla jälkiviisas. Arvostelun aikaan olen näköjään pitänyt elokuvan juonesta kovasti. Pinocchion hahmot ovat kuitenkin jääneet minulle etäisiksi: onhan minulla aina ollut niin hyvä omatunto, etten tunnu samaistuvani Pinocchioon. ;) Pinocchio on oikeasti välillä todella ärsyttävä ja ajattelematon hahmo. Parasta Pinocchiossa on elokuvan mahtava animaatiotyyli, joka on Disneytä parhaimmillaan. Elokuvan laulut ovat myös hyviä, eikä Tähti toiveen toteuttaa -kappaleesta ole tullut turhaan Disneyn studioiden tunnusbiisiä.

30. Lumikki

Aah, Lumikkikin on ihana elokuva! On sen ansiota, että mikään jälkikäteen tulleista klassikoista on olemassa. Nykyään antaisin Lumikille varmaan paljon paremmat pisteet kuin neljä vuotta sitten, ja se ansaitsisi korkeamman paikan listalla. Toisaalta tässä vaiheessa listaa aika moni elokuva alkaa olla mielestäni jo todella hyvä, ellei suorastaan loistava, joten taidan jättää puheet elokuvan "huonoudesta" tähän. Lumikissa pidän eniten elokuvan lauluista, jotka ovat suorastaan mahtavia! Ain laulain työtäs tee ja Hai-hou ovat suosittuja lauluja vielä nykyäänkin! Lumikin animaatiotyyli on ihanan vanhahtavaa, ja joistain seikoista huomaa, että animaatiostudio harjoitteli vielä animaation tekemistä. Ihmiset eivät näytä kauhean luonnollisilta, mutta toisaalta taas kääpiöissä on jo nähtävillä Disneyn oma tyyli. Kääpiöt ovat mielestäni elokuvan parhaat hahmot, ja Lumikki jäi arvostelukatselukerralla minulle vähän etäiseksi. Nyttemmin olen lukenut kirjan The Fairest One of All, ja heti Lumikkikin tuntuu paljon sympaattisemmalta hahmolta. Täytyy myös sanoa, että Lumikin juoni on aika yksinkertainen, ainakin verrattuna 2000-luvun monimutkaisiin klassikoiden juoniin. Lumikki on kuitenkin ihana elokuva, ja siinä on tiettyä nostalgian tuntua.

29. Liisa Ihmemaassa

Olen aina pitänyt Liisa Ihmemaassa -elokuvasta. Katsoin sitä lapsuudessani hyvin paljon, sillä se oli yksi pikkuveljeni suosikkielokuvista. Liisa Ihmemaassa on todella abstrakti ja kummallinen elokuva, ja Ihmemaassa Liisan eteen ponnahtaa toinen toistaan hullumpia hahmoja. Elokuvan juoni on todella jaksomainen, eivätkä kaikki hullujen hahmojen tapaamiset liity millään lailla juoneen, mutta tämä hulluttelu on minusta koko elokuvan ydin. Liian yhtenäisen juonen kanssa elokuvakin muuttuisi liian järkeväksi. Elokuvan hahmot eivät ole mitenkään ihmeellisiä. Liisakin on lähinnä ärsyttävä pitäytyessään koko ajan säännöissä ja käytöstavoissa, vaikka voisi vapauttaa itsensä ja mielikuvituksensa. Elokuvassa esiintyy myös ehkä vähän liikaa Ihmemaan hahmoja, jotka ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia sekopäisyydessään. Elokuvassa lauletut laulut eivät myöskään ole erikoisia, vaikka ne määrällisesti taitavat peitota kaikki muut Disney-klassikot. Liisa Ihmemaassa on hauska elokuva, ja sitä katsoessa saa heittää aivot totaalisesti narikkaan. 

28. Peter Pan

Internetin ihmeellistä maailmaa selaillessani olen ymmärtänyt, että Peter Pan on melko monen suosikkielokuva. Minä olen antanut sille tismalleen samat pisteet Liisa Ihmemaassa -elokuvan kanssa, mutta nostin Peter Panin ylemmälle sijalle, sillä pidän enemmän Mikä-Mikä-Maan tunnelmasta Ihmemaahan verrattuna. Peter Pan saa minussa aikaan vahvoja nostalgian tunteita. Olen Peterin tavalla sisimmässäni ikuinen lapsi, ja kohtaukset, joissa esimerkiksi Kultasten vanhemmat pohtivat lapsuutta, saavat minut janoamaan oman lapsuuteni hyviä aikoja. Elokuva on siis tavallaan todella katkeransuloista katsottavaa, sillä Leenan tavoin tajuan, että lapsuuden kulta-ajat ovat auttamattomasti ohi. Peter Panissa osa hahmoista on hyviä, osa taas huonoja. Minusta päähenkilöt ovat välillä melko ärsyttäviä, kun taas merirosvoissa, erityisesti kapteeni Koukussa, on tietty karismaa. Peter Panin animaatiotyyli on klassista Disneytä, ja elokuvan laulut ovat oikein onnistuneita tapauksia. Elokuva sisältää myös sopivassa suhteessa toimintaa ja jännitystä, mutta myös lempeämpiä kohtauksia.

27. Nalle Puh

Nalle Puh on minulle hyvin nostalginen elokuva, sillä se oli ihan pienenä minun lempielokuvani. Isä muistelee aina, miten katsoimme elokuvaa yhdessä ollessani suunnilleen 3-vuotias. Nalle Puh on oikein onnistunut elokuva, ja kaikki hahmot ovat mainioita tapauksia. Kehut hahmojen kehittelystä pitää kuitenkin antaa A.A. Milnelle, jonka kirjoihin Disneyn elokuva perustuu. Minun lempihahmoni Nalle Puhista on aina ollut Tiikeri, eli tee tupla-ii kerien. Nalle Puhin laulut ovat minusta ihania, ja ne varsinkin saavat minut muistamaan lapsuuteni. Pienoinen pilvi, Tulvalaulu ja Oon mä ainoa ovat minulle tärkeimmät laulut elokuvasta. Nalle Puhin juoni on todella episodimainen, mikä ei ole ihme, sillä elokuva on kyhätty kasaan kolmesta lyhytelokuvasta. Tarinoita yhdistäväksi tekijäksi on lisätty kirja, jonka lukija ja sanat (!) puuttuvat aina välillä elokuvan tapahtumiin. Tämä elokuvan episodimaisuus vähentää Nalle Puhin saamia "juoni"-pisteitä jonkun verran.

26. Aarreplaneetta

Lähde: http://livlily.blogspot.fi

Aarreplaneetta on visuaalisesti todella upea elokuva. Tietokoneanimaatio ja perinteinen animaatio kulkevat elokuvassa rinta rinnan, ja tietokoneella avaruusmaisemista on tehty todella upean näköisiä. Aarreplaneetassa on hyvä juoni, ja katsoja pysyy koko ajan elokuvan otteessa. Vaikka Aarreplaneetta onkin scifi-elokuva, ei elokuva ole kyllästetty toimintakohtauksilla, kuten niin monet saman tyylilajin edustajat. Päinvastoin, Aarreplaneetassa meno on melko pitkälle rauhallista, ja elokuvassa keskitytään ihmissuhteiden pohtimiseen. Jimin ja John Silverin suhteen kehittymistä on ihana seurata. Valitettavasti Jim ja John Silver ovat elokuvan hahmoista ne ainoat, joiden luiden ympärille kootaan enemmän kuin vain pieni rasvakerros. Tällä mielikuvalla tarkoitan sitä, että muihin hahmoihin ei juurikaan keskitytä elokuvassa, ja jotkut tuntuvatkin melko turhilta juonen kannalta. Aarreplaneetassa lauletaan vain yksi laulu (toinen ihan elokuvan loppumetreillä lopputekstien alkaessa), mutta koska Tänne jään on vaikuttava kappale, saa elokuva ihan hyvät laulupisteet.

25. Nalle Puhin elokuva

Lähde: http://www.bleedingcool.com

Nalle Puhin elokuva on jatkoa Nalle Puhille. Uudempi elokuva on päässyt listalla korkeammalle oikeastaan juonensa takia, sillä Nalle Puhin elokuvassa juoni on yhtenäinen ja sama tarina kulkee koko elokuvan ajan, kun vanhemmassa elokuvassa tarinoita oli useita. Nalle Puhin elokuva ei taasen saa minussa niin paljon tunteita aikaan kuin varhaisempi versionsa. Nostalgiapisteet on ainakin auttamattomasti pyyhitty pois. Laulutkaan eivät ole niin hyviä kuin alkuperäisessä, vaikka pari samaa laulua (Puolen hehtaarin metsä ja Oon mä ainoa) elokuvassa esiintyykin. Puolen hehtaarin metsän hahmot ovat yhä mahtavia, ja Tiikeri pysyy suosikkinani.

24. Tuhkimo

Tuhkimo on Disneyn toinen prinsessa-elokuva Lumikin jälkeen. Tuhkimosta näkee ihanasti elokuvan vanhuuden, ja siinä ihmishahmoista (ainakin Tuhkimosta, äitipuolesta ja prinssistä) on yritetty tehdä mahdollisimman aidon ihmisen näköisiä. Tässä vaiheessa prinsessoille ei siis ole vielä ilmestynyt isoja, pyöreitä Disney-silmiä. Tuhkimon piirrostyyli on silmistä huolimatta Disneymäistä ja taianomaista. Parasta Tuhkimossa on elokuvan juoni, joka kulkee helpontuntuisesti eteenpäin, sekä elokuvaan sisältyvät tunteikkaat kohtaukset. Minua ainakin alkaa harmittaa, kun Tuhkimo ei meinaa päästä linnaan tanssiaisiin, ja liikutun vastaavasti ihan kyyneliin asti, kun Tuhkimo pääseekin juhliin haltijatarkummin avustamana. Pidän elokuvan hahmoista, ja Tuhkimoon varsinkin samaistuu helposti. Äiti- ja sisarpuolista on tehty todella inhottavia, ja kuninkaasta taas äkkipikainen mutta hauska. Pidän myös elokuvan eläimistä, ja Tuhkimon kanssa väleissä olevat hiiret ja linnut tuovat Tuhkimon yksinäisyyteen jotakin lohdutusta. Ilman eläimiä Tuhkimon elämä tuntuisi paljon kurjemmalta kaikessa yksinäisyydessään. On muuten jännä, että hiiret puhuvat elokuvassa, mutta linnut, koirat, kissat ja hevoset eivät puhu... Tuhkimon musiikkikappaleet ovat ikimuistoisia, kuten myös Tuhkimon tanssiaispuvun taikominen, jonka kerrotaan olleen Walt Disneyn lempianimaatiopätkä.

23. Kaunotar ja Kulkuri

Kaunotar ja Kulkuri kertoo ihanan, koirien välisen rakkaustarinan. Tämä rakkaustarina saa ainakin minut syttymään, ja nautin kovasti elokuvan katsomisesta. Kaunotar ja Kulkuri on todella esteettinen elokuva, ja jo elokuvan maisemia voisi tuijotella ikuisuuden. Koirahahmot on animoitu perinteisellä Disney-tyylillä. Elokuva on kuvattu kivasti koirien näkökulmasta käsin, ja Kaunottaren omistajista näkee yleensä vain jalkaparin. Kaunottaren ja Kulkurin lauluista ikimuistoisin on romanttinen Bella Notte, muut laulut eivät oikeastaan muistu mieleeni ellen muistele tosissani. Kaunotar ja Kulkuri on ihana elokuva, ja hahmoista välittyy todenmukainen koiranelämä iloineen ja suruineen. Minä ainakin kaipaan elokuvaa katsoessa viereeni koirakaveria, jota voisi samalla rapsutella.

22. Lilo ja Stitch

Lilo ja Stitch esittelee meille yhden Disney-klassikoiden parhaista hahmoista: suloisen Stitchin! Stitch ei voi olla sulattamatta kovimmankaan katsojan ulkokuorta, ja hänen hahmonkehitystään on mielenkiintoista seurata. Elokuvassa käsitellään vakavia teemoja, ja sen yleisolemusta voisi kuvailla helposti melankoliseksi. Onneksi mukaan mahtuu paljon hassuttelua, iloa ja söpöyttä, eikä katsojaa ala ahdistaa liikaa. Lilo ja Stitch on siis todellakin tunteisiin vetoava elokuva. Animaation piirrosjälki on upeaa, ja hahmojen taustalla on ihania maalauksia Havaijista. Elokuvaan on otettu paljon Elvis Presleyn lauluja, ja laulut sopivat Havaiji-maisemiin kuin nakutettu! Laulut nostavat silmissäni (vai korvissani?) elokuvan musiikillista arvoa paljon, sillä muut laulut Lilossa ja Stitchissä ovat tylsiä.

21. Keisarin uudet kuviot

Keisarin uudet kuviot ei ihan päässyt TOP20:iin, vaikka sillä on täysin samat pisteet kuin kahdenneksikymmenenneksi päässeellä klassikolla. Keisarin uudet kuviot on mielestäni hauskin Disney-klassikko. Huumoria tuodaan elokuvaan mukaan niin sanallisesti kuin visuaalisesti, ja joissain kohtauksissa tykitetään vitsiä vitsin perään. Pelkkä huumori on loppujen lopuksi puuduttavaa, mutta onneksi Keisarin uusissa kuvioissa rauhoitutaan välillä ja puhutaan ihan vakaviakin. Elokuvan hahmot ovat hyviä, ja Kuzcon ja Pachan välisen ystävyyden kehittymistä on kerrasta toiseen yhtä kiinnostava katsoa. Elokuvan juonikin pitää katsojan otteessaan, eikä missään vaiheessa muutu tylsäksi. Animaatiotyyli ei ole sitä parasta Disneytä, mutta toisaalta kauhean söpö tai aidonnäköinen piirrostyyli ei sopisikaan elokuvan huumoriin. Elokuvan lauluista toinen on kaunis, toinen on hauska, mutta kumpikaan ei ole mikään paras luomus Disneyn lauluista. 

Listastani alkaa pikkuhiljaa muotoutua kokonainen. Oliko listani keskivaiheilla teidän lempielokuvaanne? Entä oliko joku huono elokuva saanut teistä liian hyvän sijoituksen? Seuraavalla kerralla saatte tietää lempielokuvani! (Vai tietääkö/muistaako/arvaako joku sen/ne jo entisestään?)

(Postauksen kuvat, joissa ei näy lähdettä, on otettu osoitteesta andreasdeja.blogspot.fi)