3.6.2015

Kai nokkelia, viisaita on ystäviä muita...

Huhtikuussa aloittelin sarjaa, jossa pohdin, kuka on paras hahmo kustakin Disney-klassikosta erikseen. Yleensä kaikissa elokuvissa on joku hahmo, johon kiinnyn elokuvan aikana, oli hahmo sitten hyvis tai pahis, päähenkilö tai sivuhahmo. Tässä sarjassa esittelen omat lempi-hahmoni kustakin klassikosta. Kun olen käynyt kaikki elokuvat läpi, voin julistaa, kuka on paras Disney-hahmo ikinä! (Siis minun mielestäni, kaikillahan on omat mielipiteet.) Nyt sarja saa siis jatkua toiseen osaansa, jee!


The Adventures of Ichabod and Mr. Toad: Rupikonna

The Adventures of Ichabod and Mr. Toad -elokuva esittelee meille kaksi tarinaa, joista lempparini on ehdottomasti Kaislikossa suhisee -kirjan versio. Tässä ensimmäisessä tarinassa Herra Rupikonna saa hirveän autokuumeen. Kuumessaan hän tulee rikkoneeksi lakia, ja hän joutuu siitä hyvästä vankilaan. Herra Rupikonnan moottorikuumetta on todella huvittavaa seurata, sillä hän tekee mitä tahansa päästäkseen auton rattiin. Vaikka en samaistukaan Herra Rupikonnan autokuumeeseen, on hän minulle elokuvan onnistunein hahmo, ja hänen puolestaan pitää peukkuja pystyssä koko elokuvan ensimmäisen osan ajan.


Tuhkimo: Tuhkimo


Tuhkimo on ehdottomasti elokuvansa paras hahmo. Hän on hellä, lempeä ja kiltti nuori nainen, johon katsoja samaistuu helposti. Tuhkimo unelmoi paremmasta huomisesta, ja hänen toiveittensa murtuessa myös katsojasta tuntuu, että kaikki on lopussa. Tuhkimo on ystävällinen erityisesti eläimille, hänen jalkansa ovat tukevasti maassa ja hän on kätevä käsistään. Tuhkimossa muut hahmot jäävät selkeästi vähemmälle huomiolle, ja kaikki heidän tekonsa liittyvät jollakin tapaa Tuhkimoon. Tuhkimo on myös klassisella tavalla kaunis Disney-prinsessa, ja realistisen näköinen.


Liisa Ihmemaassa: Irvikissa

Jostain syystä olen aina pitänyt non sensesta ja abstraktista otteesta eri taidemuodoissa. Irvikissa on oiva esimerkki päättömästä huumorista (heh heh), josta siis pidän. Irvikissa elää Ihmemaassa ja vaikuttaa paikan fiksuimmalta asukilta - vaikka kaikki Ihmemaan olennot taitavat olla päästään sekaisin. Irvikissa osaa muuttua näkymättömäksi ja ilmestyä paikkaan kuin paikkaan silmänräpäyksessä. Hän keksii ihmeellisiä arvoituksia, joihin ei välttämättä löydy vastausta, ja hän vaihtaa puheenaihetta aivan yllättäen. Kysyessään Irvikissalta kysymyksen huomaakin kohta olevansa se, joka kysymykseen on vastaamassa. Tämä kaikki päättömyys on minusta mahtavaa, ja pisteenä iin päälle Irvikissa levittää suunsa ihastuttavaan leveään virneeseen, josta on saanut nimensäkin, ja joka ei voi olla hurmaamatta katsojaa. Jee jee!


Peter Pan: Kapteeni Koukku

Peter Panissa lempihahmoni on ehdottomasti kapteeni Koukku. Koukku on todella hurmaava pahis Disney-pahisten joukossa, sillä hän ei ole ollenkaan pelottava. Koukku kyllä yrittää olla mahdollisimman ilkeä, mutta lopputuloksena on vain huvittavuutta. Erityisen huvittavan hahmosta tekee hänen suhteensa krokotiiliin. Kapteeni Koukkua vainoaa krokotiili, joka on saanut hänestä aikoinaan maistiaiseksi Koukun toisen käden, ja krokotiili haluaisi syödä loputkin tuosta herkkupalasta. Koukku pelkää krokotiiliä suunnattomasti, ja sen ilmaantuessa paikalle piiloutuu monesti apurinsa Simon taakse. Tämä pelko ei varmastikaan nosta Koukun mainetta Mikä-Mikä-Maan julmimpana merirosvona. Kapteeni Koukulla on myös pinttymä Peter Pania kohtaan, eikä hän voi seilata muille apajille (krokotiilista huolimatta), ennen kuin Peter Pan on eliminoitu.


Kaunotar ja Kulkuri: Kaunotar


Kaunotar on todella herttainen cockerspaniel, joka hurmaa minut kerta toisensa jälkeen elokuvassa Kaunotar ja Kulkuri. Minusta on tässä parin vuoden sisällä tullut koiraihminen vanhempieni hankittua itselleen kääpiövillakoiran, ja sen jälkeen olen katsonut myös Disneyn koiraelokuvia aivan toisella tavalla. Kaunottaresta on osattu tehdä hyvin koiramainen ja iloinen koira, ja hänen kehonliikkeensä kertovat (useille) koirille ominaisesta ainaisesta riemusta, väliaikaisesta surumielisyydestä ja ihmisten miellyttämisen halusta. Kaunotar rakastaa ihmisperhettään ja olettaa heidän elämänsä pyörivän vain hänen ympärillään aidon koiran tavoin. Kaunotar pitää rauhallisesta kotielämästä, mutta hän  pitää myös leikkimisestä ja juoksentelusta, ja on hän omalla tavallaan myös hieman seikkailunhaluinen. Lyhyesti sanottuna Kaunotar on täydellinen kuvaus koirasta, ja siksi niin ihana!


Prinsessa Ruusunen: Aurora


Aurora näyttäytyy elokuvassaan vain 18 minuutin ajan, mutta silti pidän hänestä enemmän kuin elokuvan muista hahmoista. Aurora on viaton, luonnollinen ja hetkessä elävä neito, joka ei tiedä olevansa prinsessa. Vaikka hän on elänyt metsän keskellä ja on siinä mielessä maalainen, on hänen viehkoissa kehon liikkeissään jotain ylhäiseen syntyperään vivahtavaa. Ehkä se siniverisyys näkyy liikkeistä läpi. Aurora on hyvin ystävällinen ja kohtelee metsän eläimiä vertaisinaan. Hän on hyvin kiintynyt (haltija)kummitäteihinsä, ja tekisi mitä vain heidän puolestaan. Aurora osaa myös laulaa nätisti. Lisäksi Aurora on mielestäni se kaikkein kaunein Disney-prinsessa kultaisine kutreineen ja siroine kasvonpiirteineen.


101 dalmatialaista: Pongo

Pongo meinaa jäädä 101 dalmatialaisessa muiden, kiinnostavien sivuhahmojen jalkoihin, sillä Pongo on perinteistä, hieman tylsähköä päähenkilötyyppiä. Pongo esiintyy paljon ruudussa elokuvan alkupäässä, keskivaiheilla häntä(äkään) ei juuri näy, mutta lopussa Pongoa näkyy taas vähän enemmän. Pongo vakuuttaa minut puolelleen elokuvan alun perusteella, jossa hän näyttää, kuinka ohjailee ihmislemmikkiään Rogeria. Elokuvan lähtökohta, jossa koira kutsuu ihmistä lemmikikseen, on minusta hulvaton. On myös hauska nähdä, kuinka sopivan kumppanin Pongo osaa Rogerille etsiä, vaikka taitaa koiralla olla hieman oma lehmä ojassa. Pongo on elokuvassa hyvin ystävällinen ja lempeä perheen isä, joka tukee vaimoaan vaikeina hetkinä ja omaa myös omanlaistaan huumorintajua. Pongo on oikeastaan oikea ihanne-aviomies. :)


Miekka kivessä: Merlin


Merlin on viisas tietäjä, joka toimii elokuvassa Miekka kivessä Artturin opettajana ja opastajana. Merlin osaa matkustaa ajasta toiseen, ja elokuvan aikana hän mainitsee monta eri tulevaisuuden keksintöä. Nämä viittaukset tuleviin aikoihin tuovat Merlinin hahmoon hauskuutta. Hauskan hahmosta tekee myös se, että hän yrittää olla totisempi kuin onkaan, ja että hän tulee aiheuttaneeksi sekasortoa ajoittaisella kömpelyydellään. Merlinin vanavedessä kulkeva Arkhimedes-pöllö saa myös monet Merlinin temput naurunalaisiksi. Osaa Merlin silti olla myös se perinteinen viisas tietäjä -hahmo niin halutessaan, ja hän opettaa Artturille tärkeitä oppeja elämästä ja rakkaudesta.


Viidakkokirja: Baloo


Viidakkokirjassa minuun vetoaa eniten rempseä Baloo-karhu. Baloo uskoo työnteon olevan hullujen hommaa: miksi tehdä jotain ikävää, kun luontoäiti tarjoaa kaiken tarvittavan suoraan kämmenelle? Laiskuus ja rentous kuvaavatkin hyvin Baloon luonnetta. Hällä väliä -asenteestaan huolimatta Baloo kiintyy Mowgliin, ja yrittää pitää tästä huolta kunnon ottovanhemman tavoin - mikä ei luonnollisestikaan onnistu Baloon asenteen perusteella. Huolettoman elämänasenteen lisäksi Baloolla on sävelkorvaa ja hän nauttii tanssimisesta sekä tietenkin ruoasta. Baloota voisi kuvitella laiskan luonteensa perusteella itsekkääksi, mutta hän tosiaan yrittää huolehtia kovasti ystävistään, ja elokuvan lopussa tämä lähimmäisenrakkaus näyttäytyy liikuttavalla tavalla.


Aristokatit: Thomas O'Malley

"Oon Abraham de Lacey, Giuseppe Casey, Thomas O'Malley, O'Malley katti vain. Mä synnyin kulkemaan, kierrän maailmaa. Osaan pölyt karistaa ruohomatoltain. Kuljen kujat kaupungin, suosion saan mä ain! - Mä oon valtias teiden ja prinssi kujien, kunkku kulkureiden, mä oon aina kodissain! - Neitosille tarjoilen pikkurilliäin. Enkä elämää sure en, huolta en kanna lain!" Thomas O'Malleyn laulama laulu kertoo hyvin hänen luonteestaan: O'Malley on kulkuri, joka tulee toimeen kaikkien kanssa, ja hän naurattaa naisia aina ehtiessään. Elokuvan aikana tästä kujakatista paljastuu kuitenkin herkempi ja lämpimämpi puoli kuin minkä hänestä laulun perusteella saa. Thomas osaa olla vitsikäs, huolehtivainen ja empaattinen, ja hän osaa laulaa komeasti - vaikka kissa onkin. :)


Oletteko samaa mieltä kanssani näiden kymmenen elokuvan parhaista hahmoista, vai viekö joku muu hahmo paikan teidän sydämessänne? Kertokaa ihmeessä mielipiteenne, lueskelen mielelläni kommenttejanne. :) Olen muuten miettinyt, tekisinkö jonkinlaisen kesäteeman blogiini, mutta en keksinyt mitään tarpeeksi innostavaa. Olen itse juhannukseen asti töissä, joten siihen asti tekstejä pitäisi tulla suht' normaalilla tahdilla (toukokuu oli tekstien määrän suhteen melkoinen pohjanoteeraus, anteeksi). Heinäkuu on minulla taas kiireistä loma-aikaa kesäjuhlien toteutuksen merkeissä, joten silloin saatan ottaa blogiini jonkin pienen "kesäteeman" kuukaudeksi. Katsellaan fiiliksiä ja ehtimistä. Tällaista infoa tähän loppuun.

4 kommenttia:

  1. Jee, lisää suosikkihahmoja! Ichabod and Mr Toadista niin hatarat muistikuvat, että siitä en osaa sanoa mitään. Tuhkimossa olen samoilla linjoilla kanssasi, nimihahmo itse on ihan symppis tyyppi, ja tykkään erityisesti siitä arvokkuudesta, jolla hän kohtaa niin elämänsä koettelemukset kuin ilotkin. Lady Tremaine on toisaalta myös tosi onnistuneen karismaattinen pahis.

    En itse taas tykkää nonsense-huumorista yhtään, joten Liisa on Ihmemaassa ainoa hahmo, jota voin sietää, vaikken hänestäkään varsinaisesti pidä (leffa kuuluu ehdottomiin Disney-inhokkeihini). Peter Panissa Helinä ja Koukku ovat omalla höpöllä tavallaan ihan viihdyttäviä seurata, mutta en kauheasti välitä heistäkään, koska Helinä on vähän liian ilkeä ja Koukku vähän liian häsellyshuumorihahmo makuuni. Leena on ihan söpö mutta pliisu ja Peter Pan itse maailman kamalin tyyppi.

    Kaunottaressa ja Kulkurissa taas symppaan molempia päähenkilöitä. Kaunotar on ihana juuri mainitsemistasi syistä ja Kulkuri taas miellyttävän rempseä jätkä, vaikka ei olekaan kauhean huomaavainen. Ruususessakin Aurora ja Phillip ovat kummatkin oikein hauskoja hahmoja, ja onkin tosi sääli, ettei heitä käytetä leffassa enempää. Haltijattaret hoitavat suurimman osan merkittävästä toiminnasta, mutta he ovat mielestäni enemmän karikatyyrejä kuin hahmoja.

    101 dalmatialaisessa tykkään myös Pongosta leffan alussa samoista syistä kuin sinä, mutta leffan alun jälkeen en saa oikein mitään erityistä irti kenestäkään, koska leffa keskittyy huumorintajuisen ensitapaamisen jälkeen niin vähän hahmoihin. Miekka kivessäkään ei anna minulle hahmopuolelta kuin päänsäryn, eikä leffaa ole siksi tullut katsottua moniin vuosiin.

    Viidakkokirjassa suosikkini on joko Bagheera tai Shere Khan, minun makuuni Baloo kun on liian vastuuton. Bagheerassa viehättää nimenomaan vastuuntuntoisuus ja huolehtivaisuus. Pienenä aina ärsytti, kun hän vain yrittää parhaansa mukaan täyttää velvollisuutensa, mutta kaikki muut hahmot häiritsevät. :D Shere Khan taas on tosi viihdyttävä hahmo itsevarmassa hienostuneisuudessaan ja kuivakassa huumorintajussaan. Aristokateissa olen ollut pienestä pitäen täysin ihastunut hehkeään ja seksuaalisesti viehkeän itsevarmaan Herttuattareen, mutta pidän myös O'Malleystä paljon. Heidän suhteensa on mielestäni leffan vahvinta sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos kommentistasi! :) Lady Tremaine on Tuhkimossa kyllä hyvin onnistunut pahis - jopa niin hyvin onnistunut, etten voi sietää häntä! Tremaine on juuri sellainen ihminen, kuka voisi olla oikeasti olemassa (toisin kuin vaikka Pahatar), ja joka olisi hirveän hyytävä ja inhottava kaikille. Hyh! Hyhhyh! Ihan menee kylmät väreet selkää pitkin, kuin ajattelenkin asiaa. :)

      Hahaa, vai et tykkää nonsensesta. Siinä tapauksessa Liisa Ihmemaassa ei todellakaan ole sinulle sopiva elokuva. :) Peter Pan on minunkin mielestäni aivan kamala kiusaaja, ja en voi ymmärtää Leenassa sitä, mitä hän näkee Peterissä. Helinä on elokuvassa tosiaan Koukun ohella toinen mielenkiintoinen hahmo, mutta Koukku on osannut aina hurmata minut hömppäilyllään.

      101 dalmatialaista on todella huono elokuva hahmojen kehityksen kannalta! Alussa hahmot esitellään todella mielenkiintoisesti, ja heihin haluaisi paneutua enemmän. Valitettavasti tämä ei toteudu, vaikka niin ihmis- kuin koiraparillakin olisi mahdollisuuksia vaikka mihin! Ainoa hahmo, johon paneudutaan enemmän, on Cruella de Vil, kuten Anonyymi alla olevassa kommentissa sanoikin. Cruellakin on vain niin luotaantyöntävä hahmo Lady Tremainen ohella, ettei hänestä osaa pitää.

      Nyt kun asiasta mainitsit, niin Shere Khan on kyllä todella mielenkiintoinen hahmo! Hän osaa olla hyvin pelottava, mutta samalla hän kuitenkin yrittää vitsailla, ja tämä tekee hahmosta monipuolisen persoonan. Näen Shere Khanin hienostuneisuudessa jotain samaa, kuin Kapteeni Koukussa tämän yrittäessä käyttäytyä aristokraattisesti. Aristokateissa Herttuatar ja O'Malley ovat sitä elokuvan parasta antia, ja heidän suhteensa (ja musiikin) takia elokuva on yksi lemppari-klassikoistani. :)

      Poista
  2. Nyt täytyy kyllä häpeäkseni myöntää, että vaikka Disney-faniksi itseäni kutsunkin, olen nähnyt näistä kymmenestä elokuvasta vain neljä... mutta olen odottanut jatkoa tälle sarjalle niin pitkään, että halusin kuitenkin kommentoida jotain.

    Elikkä, ainoat elokuvat, jotka olen tässä listalla olevista nähnyt, ovat Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen, 101 dalmatialaista sekä Miekka kivessä. Viimeksi mainitun näkemisestä on tosin niin pitkä aika, etten muista siitä oikein mitään. Kyllä minäkin taisin Merlinistä tykätä, varsinkin kun muistan juuri hänet elokuvasta kaikkein parhaiten. Ja Matami Mimmin.

    Tuhkimo on mielestäni kokonaisuudessaan aika tylsä elokuva, eikä siitä oikein pystynyt nauttimaan, kun kirjastosta lainattu DVD alkoi pysähdellä kesken kaiken. Tuhkimo on kyllä kaunis prinsessa, jolla on ihailtava asenne, mutta verrattuna muihin prinsessoihin hän on kyllä minun listani häntäpäässä. Minusta Tuhkimolle olisi pitänyt antaa vielä vähän enemmän ruutuaikaa, ja lyhentää/poistaa joitakin Hulin ja Vilin kohtauksia. Eiväthän ne hiiret pääosassa olleet. Tuhkimossa hauskin hahmo on mielestäni kuningas. Hänen vimmaansa tulla isoisäksi on hauska seurata.

    Prinsessa Ruususessa Aurora jää niin taka-alalle, että minun on vaikea edes pitää häntä päähenkilönä. Kaikki elokuvan tapahtumat liittyvät häneen, mutta haltijakummit varastavat show'n. Minua nauratti elokuvaa katsoessani erityisesti se, kun prinssi Phillip on matkalla Auroran luokse ja haltijat hoitavat suurin piirtein kaiken hänen puolestaan. Minusta haltijat ovatkin elokuvan todelliset sankarit. Heidän lisäkseen pidän kuningas Hubertuksesta, joka muistuttaa Tuhkimon kuningasta mutta on kuitenkin oma hahmonsa. Kohtaus, missä Hubertus ja Stefanus keskustelevat lastensa avioliitosta, on yksi elokuvan parhaita. Ai niin, ja Pahatar on myös aika siisti pahis.

    Mitä tulee 101 dalmatialaiseen, en juuri välitä koko elokuvasta. Kukaan hahmoista ei oikein erotu, paitsi ehkä Cruella de Vil, mutta hänen käytöksensä ärsyttää minua. Pongo on hahmona ok, mutta aika tylsä hänkin. Olisin myös halunnut tietää enemmän Rogerista ja Anitasta, joista varsinkin Roger sai sympatiani elokuvan alussa. Harmi vain, ettei häntä näy kuin alussa ja aivan lopussa. Elokuvan juonikaari on mielestäni aika kehnosti rakennettu.

    Pitäisi varmaan katsoa enemmän näitä vanhempia Disney-leffoja... Varsinkin Liisa Ihmemaassa, Peter Pan ja Kaunotar ja Kulkuri kiinnostavat. Blogisi on myös osaltaan innostanut minua Disney-faniudessani, kiitos siitä. :) Ehkä aloitan joskus myös oman blogin...



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, ihana kuulla, että olen innostanut jotakuta Disney-harrastuksessa! Tulipa hyvä mieli! :) Jos aloitat oman blogisi kirjoittamisen joskus, niin kirjoita ihmeessä linkki siihen jonkun tekstini kommentteihin, niin hoksaan lueskella blogiasi! :)

      Matami Mimmi ja Merlin ovat Miekka kivessä -elokuvan muistettavimmat hahmot, totta tosiaan. Joissain maissa elokuvaa mainostettiin aikoinaan julisteella, jossa melkein kaiken tilan vei tämän taikoja-kaksikon muodonmuutos-kilpa. Matami Mimmi on ehkä muutenkin tullut tutummaksi Aku Ankan sarjakuvien myötä, joten katsoja kiinnittää häneen huomiota, kun bongaa tällaisen tutun hahmon.

      Voi ei, on tosi ärsyttävää, kun DVD alkaa pysähdellä kesken kaiken! Se pilaa kyllä koko elokuvan! Minullakin on pari DVD:tä, jotka tekevät samaa, eikä niitä elokuvia tee edes mieli katsoa kyseisestä syystä. :P Se on totta, että hiiret vievät Tuhkimossa paljon ruutuaikaa Tuhkimolta. Pienenä tykkäsin kuitenkin elokuvassa eniten juuri hiirten toilailuista, joten nykyään hiirulaiset eivät minua yhtään haittaa, päinvastoin. :) Kuningas on ehdottomasti myös yksi minun suosikeistani Tuhkimossa - ehkä hän olisi se toiseksi paras hahmo elokuvasta. Kuningas on ihanan äkkipikainen, mutta hän osaa olla myös ihanan haaveileva. Uusimmassa live action Cinderellassa (2015) minua harmittikin se, ettei kuningas ollut samanlainen tunteesta toiseen ailahteleva hahmo kuin animoidussa klassikossa.

      Prinsessa Ruususessa haltijatarkummit vetävät tosiaan pääroolia ja ovat mukana kaikessa toiminnassa, mutta jostain syystä en ole oikein koskaan osannut kiintyä heihin. Ehkä asia on näin, kuten Arana ylhäällä sanoi, että haltijattaret ovat hyvin karikatyyrimaisia, enkä ole sen takia heihin osannut kiintyä...? Pahatar sen sijaan on minusta aivan mahtava hahmo elokuvassa, ja mietinkin tovin, viekö parhaan hahmon paikan hän vai Ruusunen. Pahatar on hyvin onnistunut pahis, sillä hän osaa olla oikeasti pelottava, vaikka ei elokuvan aikana sinällään mitään pahaa teekään - mitä nyt uhkailee ja kiroaa muita. ;) Minusta on myös mahtavaa, miten hyvä itsetunto Pahattarella on; moni ei uskaltaisi kutsua itseään "kaiken pahuuden rakastajattareksi"! :D

      Katso kuule ihmeessä vanhoja Disney-leffoja, voin suositella niitä lämpimästi! :)

      Poista