The Adventures Of Ichabod and Mr. Toad - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)

Elokuva alkaa siitä, kun kamera johdattaa meidät kirjahyllyn luo. Kertoja pohtii, mikähän on englantilaisen kirjallisuuden hienoin hahmo, ja hahmon etsinnässä hän ohittaa kaikki Robin Hoodit ja Ihmemaan Liisat. Hienoin hahmo kertojan mielestä on rupikonna kirjasta Kaislikossa suhisee. Pääsemmekin nyt tutustumaan rupikonnan elämään.

Rupikonna, Mr. Toad, on luonteeltaan seikkailija, mutta on häntä hulluksikin sanottu. Rupikonna on hyvin rikas, ja omistaa seuduin komeimman kartanon, Konnakartanon. Rupikonnalla on kolme hyvää kaveria: mäyrä, vesirotta ja myyrä. Kaverukset auttavat rupikonnaa tämän vaikeuksissa. Tällä hetkellä rupikonna onkin suurissa vaikeuksissa, sillä hän on konkurssin partaalla! Mäyrä hoitaa konnan raha-asioita, mutta siitä ei meinaa tulla mitään, sillä konna kuluttaa koko ajan lisää rahaa törttöilemällä ympäriinsä. Myyrä ja vesirotta lähtevät hakemaan rupikonnaa kotiin, sillä hän huristelee pitkin maita ja mantuja vankkureilla hevoskaverinsa kanssa. Myyrä ja vesirotta saavatkin raahattua konnan kotiin, mutta konna on nyt nähnyt auton, uuden keksinnön, ja hänet on vallannut moottorihullutus! Konnakartanon seinät eivät kauaa konnaa pidättele. Moottorihullutus saa hänet pakenemaan ja varastamaan auton!

Rupikonnan oikeudenkäynti alkaa. Konnaa epäillään auton varastamisesta, mutta itse hän kiistää kaiken. Rupikonna toimii itse itsensä lakimiehenä, ja kutsuu paikalle ensimmäisen todistajan, hevoskaverinsa. Hevonen kertoo, kuinka hän lähti hankkimaan autoa konnan kanssa tämän karattua Konnakartanosta. Eräs auto ajoi baariin eteen, jossa konna teki kauppakirjan auton omistajien, näätien kanssa. Konkurssin partaalla oleva konna vaihtoi Konnakartanon autoon. Pahaksi onneksi näädät olivat kuitenkin varastaneet auton, jonka takia konna pidätettiin. Konna kutsuu hevosen jälkeen vielä baarimikko Winkeyn todistamaan hänen puolestaan, että hän on todella laatinut tällaisen kauppakirjan auton omistajuudesta. Winkey todistaa kuitenkin konnaa vastaan, ja konna joutuu vankilaan! 

Vankilassa rupikonna alkaa katua tyhmyyttään. Hän päättää ruveta hyväksi, eikä enää koskaan tuhlaa rahojaan! Vankilaan konnaa tulee katsomaan hänen tätinsä – joka paljastuukin hevosystäväksi! Hevonen auttaa konnan karkuun, ja konna pakenee poliisit perässään ystäviensä vesirotan, mäyrän ja myyrän luokse. Mäyrä on huomannut, että näädät ovat majoittuneet Konnakartanoon, ja heidän johtajanaan on baarimikko Winkey! Nyt kaverit uskovat rupikonnan kertoneen totta, ja päättävät lähteä kartanoon varastamaan kauppakirjan, jotta konna saadaan laillisesti vapaaksi. Ystävykset menevät kartanoon salakäytävän kautta. Kauhean takaa-ajon ja veitsien lentämisen jälkeen konna saa kuin saakin varastettua itselleen kauppakirjan, ja näin pääsee vapaaksi. Konnan lupaukset uudesta alusta ja säästäväisyydestä eivät kuitenkaan pidä. Lopussa näemme, kuinka hän on ostanut itselleen lentokoneen, jolla hän lentelee aivan päättömästi.

Jos ensimmäinen tarina kertoi englantilaisen kirjallisuuden sankarihahmosta, kertoo toinen tarina amerikkalaisesta sankarista. Sleepy Hollow -nimiseen kylään saapuu uusi opettaja nimeltä Ichabod. Ichabod ei ole kovin komea; hän on laiha, taikauskoinen ja koukkunokkainen rääpäle. Ulkonäöllisistä vajaavaisuuksistaan huolimatta Ichabod on hyväkäytöksinen kulttuurinystävä, josta kaikki kylän naiset pitävät. Ichabod pitää myös naisista, sillä he tarjoavat hänelle ruokaa, mistä opettaja tykkää kovasti. Kylässä asuu myös Bron -niminen mies, joka on komea ja vahva keppostelija. Kaveriporukkansa kanssa Bron kiusoitteleekin Ichabodia usein hyväntahtoisesti.

Bronin hyväntahtoisuus Ichabodia kohtaan vähenee siinä silmänräpäyksessä, kun Ichabod ihastuu Katrinaan, kylän kauneimpaan naiseen. Ichabod ihastuu Katrinaan tämän isän valtavan omaisuuden takia. Katrina on melkoinen kujeilija, johon kaikki kylän miehet ovat ihastuneita, ja jonka puolesta miehet tekisivät mitä vaan. Kukaan miehistä ei ole kuitenkaan uskaltanut vastustaa Bronia Katrinan suhteen – paitsi Ichabod. Katrina pitääkin siitä, että joku vihdoin haastaa Bronin. Tästä alkaakin hyvin Aku Ankka ja Hannu Hanhimainen kilpakosinta, jossa Ichabod voittaa ensimmäisen ja toisenkin erän.

Halloweenina Katrinan isä järjestää tanssit, jossa Ichabod saa taas tanssittaa koko illan Katrinaa. Mustasukkainen Bron keksii silloin suunnitelman, jonka avulla hän uskoo saavansa taikauskoisen Ichabodin pois Katrinan tieltä. Bron kertoo tarinan päättömästä ratsumiehestä, joka metsästää itselleen päätä juuri tällaisina öinä. Taikauskoinen Ichabod raukka nielee Bronin jokaisen sanan, ja kun koittaa aika ratsastaa yksin kotiin, hän on kauhusta suunniltaan. Jokainen ääni saa hänet vapisemaan kauhusta. Ja yllättäen synkässä metsässä Ichabodin eteen ilmestyy päätön ratsumies!!! Alkaa kauhea pako kohti siltaa, sillä Bronin mukaan päätön ratsumies ei seuraa toista joen yli. Ichabod pääsee kuin pääseekin sillan yli…

Lopussa näemme, kuinka Bron ja Katrina menevät onnellisesti naimisiin. Kertoja kertoo sitten, että osan mielestä Ichabod pääsi ratsumiestä karkuun, ja hän meni naimisiin rikkaan lesken kanssa. Jotkut taas uskovat, että päätön ratsumies nappasi Ichabodin!!! Elokuva loppuu päättömän ratsumiehen julmaan nauruun.

 The Adventures Of Ichabod and Mr. Toad (suomeksi Herra Rupikonna ja Iisoppi Kurkinen) on valmistunut vuonna 1949. Tarinaa herra sammakosta Disneyn studio alkoi tehdä jo vuonna 1938 tarkoituksenaan tehdä siitä kokopitkä elokuva. Vuonna 1941 elokuvan tekeminen jäädytettiin toisen maailmansodan takia. Myöhemmin valmiiksi tulleita animaatiopätkiä katsellessaan Disney tuli siihen tulokseen, että pätkän hahmot eivät vastanneet niitä standardeja, mitä Disneyn pitkissä elokuvissa on ollut (Bambi, Lumikki jne.). Niinpä Disney päätti, että rupikonnan seikkailut sopisivat yhteen jonkun toisen tarinan kanssa. Pariksi valikoitui päätön ratsumies, jota oltiin alettu valmistella vuonna 1946. Päättömästä ratsumiehestäkin piti alun perin tulla oma elokuvansa, mutta kävi ilmi, ettei animaation pituus riittäisi kokoillan elokuvan pituudeksi. Tässä oli siis oiva parivaljakko valmis!

Elokuvan molemmat tarinat perustuvat kirjallisuuden tuotteisiin. Mr. Toadista kertovat tarina perustuu Kenneth Grahamen vuonna 1908 kirjoittamaan lastenkirjaan Kaislikossa suhisee. Disneyn elokuva ja kirja eroavat toisistaan joissakin kohdin. Kirjassa rupikonna ajaa ja kolaroi kuusi autoa ennen kuin varastaa auton. Kirjassa hän myös todella varastaa sen. Grahamen teoksessa näädät ovat vallanneet Konnakartanon ilman mitään sopimusta, ja ystävykset taistelevat aseiden kanssa kartanon takaisin itselleen. Kirjassa rupikonna oppii läksynsä, ja rupeaa kunnon kansalaiseksi. Kirjassa on elokuvan tarinan lisäksi monta muutakin pientä kertomusta myyrän, mäyrän, vesirotan ja rupikonnan seikkailuista.

Ichabodin tarina perustuu Washington Irvingin vuonna 1820 kirjoittamaan novelliin The Legend of Sleepy Hollow. Kirjailija perusti tarinansa tanskalaisten uudisraivaajien kertomuksiin. Elokuvassa novellia seurataan melko tarkasti. Kirjassa ennen päättömän ratsumiehen tapaamista Ichabod on kosinut Katrinaa, ja on kielteisestä vastauksesta harmissaan. Kirjassa vihjaillaan myös selkeästi, että Bron esitti päätöntä ratsumiestä Ichabodille. Elokuvassa tämä jää vähän auki.

Muistan, kun katsoin elokuvan ensimmäistä kertaa, ajatelleeni jotenkin automaattisesti, että Bronhan on tietenkin se päätön ratsumies. Nyt kun katsoin elokuvan, ei siinä anneta kuitenkaan minkäänlaisia vihjeitä Bronin osuudesta pelottaviin tapahtumiin. Tämä antaa elokuvalle aavemaisen ja hyvinkin pelottavan lopun. En ymmärrä, miksi lastenelokuvan tekijöiden on pitänyt lopettaa elokuva loppuun, joka jättää auki sen, selviytyikö Ichabod vai menettikö hän päänsä. Minä olisin laittanut paljon mieluummin Kaislikossa suhisee -tarinan jälkimmäiseksi kertomukseksi, niin katsojalle olisi jäänyt lopuksi hyvä mieli. Voin vain kiittää onneani, etten nähnyt elokuvaa lapsena, muuten se olisi varmasti aiheuttanut painajaisia!

 Elokuva alkaa laululla Ichabod and Mr Toad, joka soi alkutekstien ajan. Seuraava laulu on nimeltään The Merrily Song. Tämän laulun laulaa rupikonna yhdessä hevosystävänsä kanssa, kun he ajelevat hevosvankkureilla pitkin kyliä aiheuttaen aineellisia vahinkoja vaikka minne. Kolmas laulu lauletaankin vasta seuraavassa tarinassa. Ichabod -laulu soi, kun Ichabod saapuu Sleepy Hollow’sin kylään. Sitten lauletaan laulu ihanasta Katrinasta. Laulu Katrina soi, kun kylän miehet yrittävät miellyttää Katrinaa kaikin mahdollisin tavoin. Viimeinen laulu onkin sitten The Headless Horseman, jonka Bron laulaa pelotellakseen Ichabodia. Laulut ovat ihan hyviä ja niiden sävel soi päässä vielä myöhemminkin. Laulut ovat kuitenkin The Merrily Songia lukuun ottamatta niin tiukasti elokuvan tilanteisiin liittyviä, että niitä ei parane mennä lauleskelemaan vaikka jossain konsertissa.

Kuten Walt Disneykin itse sen totesi, ei piirrosjälki ole elokuvassa samanveroista, kuin mitä se suurimmassa osassa Disneyn elokuvia on. Piirrosjälki on itse asiassa hyvin vaatimatonta, ja välillä mittasuhteet heittelevät sinne tänne (esim. herra rupikonnan paetessa vankilasta). Tästä huolimatta elokuva sai vuonna 1950 Golden Globe -palkinnon parhaasta kuvauksesta. Ilmeisesti elokuvan kuvaus on ollut piirrosjäljestä huolimatta hyvää… vai mitä tuo palkinnon nimitys tarkoittaa? :) Elokuvan hahmotkin jäävät etäisiksi, enkä minä ainakaan samaistu heihin millään tavalla. Kaikki päähenkilöt ovat miehiä, ja ainoa nainen on Katrina, joka antaa naisista hyvin pinnallisen kuvan.

Se hyvä asia elokuvassa on, että molempien tarinoiden juonet pitävät tiukassa otteessaan. Kaislikossa suhisee -tarinassa on se hyvä puoli, että katsojat eivät tiedä ennen kuin lopuksi, onko rupikonna varastanut auton vai puhuuko hän totta, kun sanoo tehneensä vaihtokaupan. Päättömän ratsumiehen miesten kilpakosinta taas on hauskaa katsottavaa, kuten sarjakuvissakin Akun ja Hannun taistelu on. Lopussa meno äityy tosin liiankin jännittäväksi päättömän ratsumiehen esiintymisen myötä.

The Adventures Of Ichabod and Mr. Toad ei oikeastaan sytytä minua, vaikka tarinoissa hyvä juoni onkin. Juonen hyvyys liittyy kyllä aika pitkälti kirjailijan tekemään valmiiseen tekstiin. On elokuvaa kyllä paljon miellyttävämpi katsoa, kuin vaikkapa Saludos Amigosta, jossa juoni hävitetään välillä täysin. Päätöntä ratsumiestä en suosittelisi lapsille, ennen kuin he ovat täyttäneet 12 vuotta. Rupikonnan tarinan voi taas näyttää kenelle tahansa! Haluan vielä sanoa loppuun sen verran, että minusta on jotenkin niin hassua, kun alussa näytetään Robin Hood ja Liisa Ihmemaassa kirjoja, sillä Disney tulee vielä tekemään niistäkin elokuvat. Hehe!

”Rupikonna näet oli liian fiksu, ja sillä hetkellä hulluuden vallassa.”
- Kertoja