Vaiana - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Aikojen alussa äitisaari Te Fiti levitti elämän maailmaan. Elämän kylvettyään Te Fiti meni lepäämään, ja tuulen ja meren puolijumala Maui varasti Te Fitin sydämen, eli pienen kiven. Sydämen haltijan on sanottu saavan Te Fitin luomisvoima itselleen, ja Maui halusi lahjoittaa tämän luomisvoiman ihmiskunnalle. Mauin paetessa Te Fitiltä häntä vastaan nousi kuitenkin tulen ja maan demoni Te Ka. Te Kata vastaan taistellessaan Mauin taikakoukku ja Te Fitin sydän lentävät mereen, ja Maui häviää teille tietämättömille. Te Fitin sydämen hävittyä paikaltaan pimeys alkaa levitä koko maailmaan, ja lopulta pimeys tulee peittämään alleen kaikki saaret, ellei Te Fitin sydäntä palauteta omalla paikalleen. Palautuksen voi tehdä vain meren valittu. 

 

1000 vuotta myöhemmin pienellä Motunuin saarella elelee Vaiana, saaren päällikön tytär. Vaiana tuntee suunnatonta kaipuuta merta kohtaan, mutta hänen isänsä kieltää merelle menemisen omien traumojensa takia. Motunuin saarelta saa kaiken tarpeellisen, joten miksi lähteä vaaralliselle merelle? Meri kuitenkin kiehtoo Vaianaa, ja kun saaren kookospähkinät mädäntyvät eikä rannasta saa kaloja, päättää Vaiana lähteä hankkimaan ruokaa paremmille kala-apajille riutan ulkopuolelle. Vaianan lautta kuitenkin kaatuu, ja hän huuhtoutuu saaren rantaan henkeä haukkovana. Vaianan isoäiti Tala näkee tapahtuman, ja syyttää mukana ollutta Pua-possua tapahtuneesta. Vaiana huokailee rakkaalle isoäidilleen jäävänsä saarelle ja hylkäävänsä purjehdushalunsa, mutta Tala päättää näyttää Vaianalla salassa pidetyn luolan. Luolasta Vaiana löytää suuren määrän lauttoja, ja hänelle selviää, että hänen esi-isänsä ovat olleet merenkävijöitä. Tuhat vuotta sitten esi-isät lopettivat merenkäynnin merihirviöiden määrän lisäännyttyä Te Fitin sydämen ryöstön myötä. Tala paljastaa myös Vaianalle nähneensä hänen pienenä leikkivät meressä ja meren antaneen Vaianalle lahjaksi Te Fitin sydämen, jota isoäiti Tala on säilyttänyt kaulakorussaan kaikki vuodet. Vaiana on siis meren valittu, jonka tulee viedä sydän takaisin Te Fitille! 

Vaiana ryntää isänsä luokse pyytääkseen heimoa lähtemään matkaansa palauttamaan sydäntä, jotta saaren sato ja muukin maailma pelastuisi. Päällikkö ei kuitenkaan siedä tyttärensä ajatuksia merenkäynnistä, vaan uhkaa lähteä polttamaan kaikki lautat. Silloin kaksikolle tuodaan tieto, että isoäiti Tala voi todella huonosti. Tala kehottaa Vaianaa lähtemään samantien matkaan Te Fitin sydämen sisältävä kaulakoru mukanaan. Vaianan pitäisi etsiä ensin Maui, joka osaisi neuvoa Vaianalle tien Te Fitille. Niin Vaiana lähtee matkaan, ja hänen lauttansa irrotessa saaren rannasta isoäiti Tala kuolee. Tala kuitenkin johdattaa Vaianan tien ulapalle rauskun muodossa, ja niin Vaianan matka alkaa. Keskellä ulappaa Vaiana tajuaa, ettei hän oikeastaan osaa purjehtia. Hän myös huomaa kyydissään olevan salamatkustajan, hölmön Heihei –kukon. Pian merellä puhkeaa myrsky, joka heittää Vaianan, Heihein ja lautan saarelle (tai karille), jota asuttaa... itse Maui! Puolijumala Maui yrittää huijata Vaianan lautan itselleen, mutta Vaiana ei niin hevillä lauttaansa luovuta – varsinkaan, kun hänen apunaan on meri. Maui ei kuitenkaan suostu auttamaan Vaianaa palauttamaan Te Fitin sydäntä, sillä hän näyttää pelkäävän kiveä. 

Kesken Vaianan ja Mauin sanailun lautalle iskeytyy nuolia, ja horisonttiin ilmestyy kakamorien laiva. Kakamorat ovat pienikokoisia merirosvoja, jotka käyttävät kookospähkinöitä haarniskoinaan – ja nyt he ovat tulleet varastamaan Te Fitin sydämen! Vaianan nokkeluuden ja Mauin purjehdustaitojen ansiosta he pääsevät pakoon näitä viheliäisiä merirosvoja. Vaiana saa lopulta houkuteltua Mauin lähtemään kanssaan palauttamaan Te Fitin sydäntä, kun hän kertoo Mauin saavan teolla ihmisten ihailun osakseen. Ennen Te Fitille menoa Maui kuitenkin tarvitsee koukkunsa takaisin. Purjehtiessaan meren poikki Maui opettaa Vaianalle purjehdustaitoja, ja Vaiana osoittautuukin nopeaksi oppijaksi. Vihdoin lautta karahtaa saaren rantaan, josta on käynti vedenalaiseen hirviömaailmaan, Lalotaihin. Maui uskoo koukkunsa olevan Tamatoa-nimisellä jättikokoisella kookosravulla, ja onkin oikeassa. Vaianan avulla koukku saadaan huijattua Tamatoalta, ja Vaiana ja Maui pääsevät Lalotaista meren pinnalle ilman naarmuja. Tuhannen vuoden aikana Maui on kuitenkin unohtanut, miten koukkua käytetään, mutta Vaianan kannustuksella puolijumala opettelee uudestaan muodonmuutosten jalon taidon. 

Vaiana ja Maui suuntaavat kohti Te Fitiä. Saari on jo heidän horisontissaan, kun saaren ja lautan väliin nousee demoni Te Ka. Maui hyökkää Te Kata kohti, mutta laavademonin isku on puolijumalan iskua vahvempi. Lautta ajatuu iskun voimasta kauas ja Mauin taikakoukku on aivan säröillä. Maui hylkää Vaianan, sillä hän ei uskalla kohdata Te Kata toistamiseen koukkunsa lopullisen hajoamisen pelossa. Vaiana jää yksin (tai kaksin Heihein kanssa) tyynelle merelle rikkoutuneen lautan kanssa, ja uskoo tehtävänsä olevan lopullisesti epäonnistunut. Vaiana tarjoaa Te Fitin sydämen takaisin merelle pyytäen meren valitsevan jonkun toisen palauttamaan kiven paikalleen. Vaianan murheen ollessa suurin Tala-isoäiti ilmestyy paikalle henkenä ja rohkaisee Vaianaa kuuntelemaan omaa sydäntään. Vaiana tajuaa pystyvänsä palauttamaan kiven, ja niin hän sukeltaa äsken pois antamansa kiven takaisin itselleen, korjaa lauttansa ja suuntaa purjeensa uudestaan Te Fitiä kohti. 

Nyt Vaiana kohtaa yksin Te Kan. Nopeutensa avulla Vaiana harhauttaa laavademonia, ja pääsee purjehtimaan Te Kan ohi kohti Te Fitiä. Te Ka valmistautuu tuhoamaan Vaianan lautan takaapäin heittämillään laavapalloilla, mutta yllättäen Maui lentää haukkamuodossaan Vaianan ja laavapallon väliin! Maui tuli sittenkin auttamaan ystäväänsä, ja hän harhauttaa Te Kata sillä välin, kun Vaiana kiipeää Te Fitille palauttaakseen sydämen paikoilleen. Vaiana ei kuitenkaan löydä saarelta spiraalimaista kuviota, johon kivi sopisi. Sen sijaan samanlainen kuvio olisi Te Kan rinnassa. Niin Vaiana kohtaa Te Kan silmästä silmään, ja hän laittaa kivisydämen demonin rintaan. Kuinka ollakaan, laavakuori Te Kan ympärillä kivettyy ja putoilee pois, ja sisältä paljastuu Te Fiti! Te Fiti kiittää Vaianaa ja Mauita heidän teoistaan lahjoittamalla Vaianalla uuden lautan ja Mauille uuden koukun taistelussa rikki menneiden tilalle. Niin Vaiana pääsee palaamaan sankarina omalle korisaarelleen maailman pelastaneena, ja hänen oppimiensa merenkäyntitaitojen avulla Vaiana lähtee johdattamaan kansaansa, jopa isäänsä, esi-isiensä tavoin meren yli kohti uusia seikkailuja. 

Vaiana on Euroopassa Disneyn klassikko numero 55, Yhdysvalloissa taas klassikko numero 56. Numeroinnin eroavaisuus johtuu Nalle Puhin elokuvasta, joka käsitetään Amerikassa klassikoksi mutta Euroopassa ei. Vaianan Euroopan ja Yhdysvaltain julkaisut eroavat toisistaan myös nimensä takia: Yhdysvalloissa elokuva kulkee nimellä Moana. Eurooppalaisiin julkaisuihin nimi vaihdettiin, koska joissain Euroopan maissa ”Moana” oli jo rekisteröity tuotemerkki. Enpäs kyllä löytänyt tietoa, mitä tuotemerkkejä kyseisellä nimellä olisi rekisteröity... Italiassa nimenvaihdois tapahtui Moanasta Oceaniaksi siksi, että eräs italialainen suosittu pornonäyttelijä oli nimeltään Moana. Disneyn yhtiö ei tietenkään halua, että animaatiohahmosta kuvia googlettaessa vastaan ilmestyy naisten alastonkuvia, joten nimenvaihdos on ihan ymmärrettävä. Luulen, että tuo italialainen ”tuotemerkki” on syynä koko Euroopan kattavaan nimenvaihtoon.  

Vaianan suunnittelu alkoi jo vuonna 2011, kun elokuvan ohjaajakaksikko Ron Clements ja John Musker lukivat Polynesian mytologiaa ja löysivät siitä elokuva-ainesta. Puolijumala Maui hyppäsi mytologioista esille, ja elokuvaa alettiin suunnitella hänen ympärilleen hänen sankariteoistaan kertoen. Alkuvaiheessa elokuva suunniteltiin tehtäväksi perinteisellä, kaksiulotteisella animaatiotyylillä. Nämä molemmat suunnitelmat hylättiin elokuvantekijöiden lähdettyä inspiraatiomatkalle Tyynenmeren saarille. Ohjaajakaksikko Clements ja Musker kävivät muun muassa Fijillä, Samoalla ja Tahitilla, ja he saivat matkasta paljon aineksia elokuvaa varten. Matkalta elokuvaan tarttui mukaan muun muassa meri elävänä hahmona, merenkäyntitaidot, tatuoinnit ja luonnon kunnioitus. Elokuvan päähenkilöksi valikoitui Vaiana, jolla piti alunperin olla kuusi isoveljeä. Vaianan piti olla veljiään taitavampi purjehtija, mutta lopulta Vaianasta päätettiin tehdä noviisi purjehtimisen suhteen. Alunperin elokuvassa oli tarkoitus näyttää myös enemmän kohtauksia Vaianasta lapsena, muun muassa kohtaus, jossa Vaiana kohtaa ensimmäisen kerran Pua-possun. Jossain vaiheessa suunniteltiin myös, että elokuvassa Vaiana lähtee pelastamaan isäänsä, joka on eksynyt merille. Vaianan teossa mukana oli polynesialaisista koottu ryhmä, joka neuvoi elokuvantekijöitä kulttuurinsa suhteen, jotta elokuvasta tulisi mahdollisimman autenttinen ja kulttuuria kunnioittava. Elokuvaan tehtiin sitten muutoksia ryhmän antaman palautteen mukaan, esimerkiksi Mauille annettiin hiukset, vaikka hahmosta oli alunperin hahmoteltu kaljua.  

Vaianan ensi-ilta oli Yhdysvalloissa loppuvuodesta 2016, Suomessa vasta tämän vuoden (2017) puolella. Täten vuonna 2016 julkaistiin siis kaksi Disneyn klassikkoa, Zootropolis ja Vaiana. Edellisen kerran kaksi klassikkoa on julkaistu saman vuoden aikana vuonna 2002, kun ensi-iltansa näki Aarreplaneetta ja Lilo ja Stitch. Vaiana menestyi teatterikierroksellaan todella hyvin, ja se sai tämän vuoden Oscar-gaalassa kaksi ehdokkuutta: paras animaatioelokuva ja paras laulu (How Far I’ll Go). Vaiana ei kuitenkaan pokannut kumpaakaan pystiä, parhaan animaatioelokuvan pystin vei Disneyn oma Zootropolis. Vaiana on saanut myös kritiikkiä osakseen: Mauin on sanottu olevan liian isokokoinen ja itsekäs, ja mytologioissa nähtyä Mauin jumalatarpuolisoa Hinaa ei näy elokuvassa. Minun mielestäni Mauin itsekkyys antaa elokuvalle juuri kivaa sävykkyyttä: jos hän myötäilisi Vaianan suunnitelmaa täysin, elokuva olisi aika tylsä. Toisaalta en täysin ymmärrä, millainen suhde polynesialaisilla kritisoijilla on Mauiin, ja jos Maui todella on heidän kulttuurissaan suuri mytologioiden sankari ja uskonnollinen henkilö, voi hahmon ”loukkaaminen” tuntua pahalta. Toisaalta Disney on kuunnellut polynesialaista ryhmää, joiden mielestä elokuva on hyvä ja heidän kulttuuriaan hyvin kuvaava. Ehkäpä kritisoijat ovat vain liian tosikkoja. Vaianaan liittyen kritiikkiä on saanut myös lapsille myyty Mauin roolivaate, jossa Spiderman-pukujen tapaisesti oli Mauin tatuoituja lihaksia koko kehon alueelta sekä tietysti lannevaate. Puvun katsottiin olevan liian rasistinen, koska puvun ihonväri oli Mauin ihon tapaan tummempi, ja sen katsottiin edistävän negatiivisiä stereotypioita. Ongelma nähtiin myös siinä, että ihmiset olisivat pitäneet päällä pukua kulttuurista, jonka historiasta, tavoista tai uskomuksista eivät tiedä mitään. Asiaa monelta kantilta ajateltuna taitaa olla ihan hyvä, että puku otettiin pois markkinoilta. 

Vaianan päähenkilö on elokuvan nimenkin perusteella Vaiana. Vaiana on Motunui-saaren päällikön tytär, ja häntä on koko pienen ikänsä valmistettu päällikön tehtävään. Isän mielestä Vaiana olisi jo valmis astumaan hallitsemaan kansaa, mutta Vaiana tuntee kovaa kaipausta merelle. Hän ei voi ymmärtää, mistä tämä kaipaus kumpuaa, ja isän varoitteluista huolimatta meri kiehtoo häntä kovasti. Elokuvan aikana Vaiana pääsee seilaamaan ulapalle, mutta tajuaa siellä, ettei hän tiedä merestä oikeastaan mitään. Vaiana on kuitenkin meren valittu ja meri auttaa Vaianaa tavoitteiden saavuttamisessa. Meri ei kuitenkaan kuljeta Vaianaa mukanaan suoraan Te Fitille, vaan Vaianan pitää kyetä itse tehtävään, ja hänen pitää oppia tuntemaan itsensä kunnolla. Vaiana on luonteeltaan iloinen, tarmokas ja avoin nuori nainen, joka rakastaa luontoa, eläimiä, merta ja kansaansa. Vaiana on myös hyvin rohkea ja seikkailuihin tempautuja, ja hän tekee mitä tahansa kansansa hyväksi. Matkalla Te Fitille Vaiana kohtaa tuulen ja meren puolijumala Mauin, tarujen sankarin, joka osoittautuu itsekkääksi ja omahyväiseksi tyypiksi. Maui muistelee mielellään tekemiään urotekoja, mutta ei jostain syystä uskalla lähteä suorittamaan uusia. Maagisen koukkunsa avulla Maui pystyy muuttamaan muotoaan muun muassa liskoksi, kotkaksi, koppakuoriaiseksi ja haiksi. Mauilla on melko huono itsetunto itsekehuistaan huolimatta, ja koukun ollessa kateissa Maui ei pidä itseään minkään arvoisena. Uroteoillaan ja kehuillaan Maui haluaa saada ihmiset ihailemaan itseään. Mauissa erikoista on hänen tatuointinsa, jotka ilmestyvät iholle aina Mauin tehtyä jonkin ”kirjaamisen” arvoisen teon. Yksi Mauin tatuoinneista elää, Mini-Maui, joka pomppii pitkin Mauin ihoa ja koittaa toimia Mauin omatuntona Samu Sirkkamaiseen tapaan. Maui kuitenkin kuuntelee harvoin Mini-Mauin mielipiteitä. 

Vaianan isoäiti Tala on elokuvassa viisaan ja kunnioitettavan neuvonantajan roolissa, ja Tala antaakin Vaianalle paljon vinkkejä neidon elämänsuunnasta. Kylässä Talaa pidetään höpsähtäneenä eukkona, mutta Talan antamat neuvot ovat ainakin minun mielestäni todella viisaita. Meren tapaan myöskään Tala ei anna Vaianalle suoraa vastausta siitä, miten pitää toimia, vaan Tala ohjaa Vaianan ajatuksia siten, että tyttö löytää vastaukset itse. Vaianan söpönä eläinystävänä elokuvassa toimii Pua-possu, joka aluksi kehottaa kovasti Vaianaa lähtemään merelle. Vaianan ensimmäisen epäonnistuneen seilausyrityksen jälkeen Pua meinaa itse hukkua, ja tämä kokemus saa possun pelkäämään merta. Pua ei siis itse lähde Vaianan mukaan merimatkalle, mikä on minusta sääli, koska possu on todella suloinen! Olisin nähnyt häntä mielelläni elokuvassa enemmänkin. Toisaalta on kivaa vaihtelua, ettei Vaianan seuraan lyöttäytyvä eläinystävä ole aina se söpö kaveri, kuten niin monessa muussa aiemmassa Disneyn prinsessaelokuvassa. Joku eläin Vaianan pitää kuitenkin mukaansa saada, ja jotenkin kummasti mukaan lautalle päätyy Heihei-kukko, joka on tyhmä kuin vasemman jalan saapas! Heihei kävelee mereen luullen pystyvänsä kävelemään sen päällä, ja Heihei nokkii kiveä syödäkseen sen vaikka vieressä olisi keko siemeniä. Heihei tuo lauttamatkalle mukaan hölmöä huumoria, joka toimii ainakin tälle katsojalle! Vaianan tekovaiheessa Heihei-kukon muuten suunniteltiin olevan todella vihainen kukko (angry bird), mutta vihaisuus muutettiin onneksi aivottomuudeksi. 

Vaianassa on useampikin pahis, jotka kaikki ovat loistavia omalla tavallaan. Pienet kakamorat valloittivat sydämeni elokuvan ensimmäisellä katselukerralla. Verenhimoiset kakamorat ovat minikokoisia hirviöitä, jotka käyttävät kookospähkinöitä haarniskanaan. Kakamorat eivät ollenkaan puhu, vaan käyttävät rytmiä ja musiikkia toistensa kanssa kommunikoimiseen. Kohtaus heidän kanssaan on selkeä viittaus elokuvaan Mad Max: Fury Road. Merenalaisessa hirviömaailmassa asustaa taas Tamatoa-rapu, joka rakastaa kaikkea kiiltävää harakkamaiseen tapaan. Kiiltävä ulkonäkö on jättiläisravulle kaikki kaikessa, ja kiiltävät esineet Tamatoa kiinnittää kuortaan koristamaan. Tamatoalla ja Mauilla on historiaa keskenään, ja kaksikko vihaa toisiaan. Blu-rayn lisämateriaalissa kerrottiin Lalotain olleen alunperin asuinpaikka kuolleille hirviöille, ja Tamatoan olevan sen takia vihainen Mauille, koska Maui on aikoinaan tappanut hänet. Tällainen taustatarina sopisi hyvin Lalotain maailmaan, vaikka elokuvassa siitä ei mainita mitään. Elokuvan pääpahis on laavademoni Te Ka, joka on visuaalisesti se kaikkein upein pahis. Te Ka on myös pahiksista se pelottavin, sillä demonin loistavissa silmissä ei ole varaa minkäänlaiseen huumoriin, toisin kuin on Tamatoan tai kakamorien kohdalla. Onpas muuten hauska, että kaikki elokuvan pahikset ovat joko hirveän suurikokoisia tai sitten ihan pikkuriikkisiä. 

Vaianan animaatio on aivan upeaa! Tyynenmeren maisemat hivelevät silmiä, ja katselunautinto on todella trooppinen. Meri on kuitenkin elokuvan päätähti: vesi on animoitu aivan mahtavasti! Meri on läsnä koko ajan taustamaisemana, mutta meri on myös elävä olento, ja vesimassasta on todellakin saatu elävän tuntuinen! Elokuvan alussa oleva kohtaus, jossa vesi väistyy taaperoikäisen Vaianan tieltä, on se kaikista esteettisin. Vaianassa esiintyy tietokoneanimaation lisäksi perinteistä animaatiota Mauin tatuoinneissa, joissa siis kaksiulotteinen animaatio tapahtuu kolmiulotteisen hahmon päällä. Mauin tatuointejen animointivastaava on Disneyn animaattori Eric Goldberg, joka on animoinut muun muassa Lampunhengen Aladdiniin ja Louiksen Prinsessaan ja sammakkoon. Eric Goldbergin mukaan Disneyn studioilla pitäisi olla aina paikka kaksiulotteiselle animaatiolle, ja minä olen aivan samaa mieltä! Olisi mukavaa nähdä pitkästä aikaa ”käsin piirretty” Disney klassikko! Kaksiulotteista animaatiota nähdään Vaianassa myös hauskasti laulun Ei kestä aikana. Vaianan lopussa käytetään taas tehostekeinona liikkeen hidastusta, ja hidastus tekee muuten tavallisesti kohtauksesta aivan upean näköisen! 

Vaiana on Frozenin jälkeen seuraava musikaali Disneyn klassikkolistalla. Frozenin laulut olivat mahtavia, mutta niin on totta vie Vaianankin! Vaianan laulut on säveltänyt ja sanoittanut Lin-Manuel Miranda, Mark Mancina ja Opetaia Foa’i. Elokuvan lauluissa yhdistyy popmusiikki, Broadwayn musikaalit ja Tyynenmeren kansojen kulttuuri, ja lauluissa rytmisyys on tärkeässä roolissa. Polynesialaista kulttuuria mukaan lauluihin tuo paikallinen taustakuoro, polynesialaiset soittimet ja paikalliset kielet (samoa, tokelauan ja tuvalu). Paikallisilla kielillä kokonaan on laulettu laulut Tulou Tagaloa, An Innocent Warrior ja Logo Te Pate. Lauluista kaksi ensimmäistä esitetään ihan elokuvan alussa ja kolmas Mauin opetellassa käyttämään koukkuaan vuosien tauon jälkeen. Elokuvan henkilöt purskahtavat lauluun ensimmäistä kertaa kohdassa, jossa Vaianan vanhemmat ja koko kylä kertovat tytölle syitä siitä, miksi hänen kannattaa pysyä saarella. Saarella-laulun aikana Vaiana myös kasvaa taaperosta nuoreksi neidoksi. Taivaanrantaan –laulussa Vaiana pohtii meren kutsua ja sitä, vastaako hän siihen. Laulun englanninkielinen versio sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta laulusta. Myöhemmin elokuvassa kuullaan laulusta vielä repriisi. Vaianan esi-isät laulavat luolassa laulun Tunnemme tien, ja tässä laulussa polynesialaiset rytmit pääsevät todella loistamaan. Tästäkin laulusta kuullaan repriisi elokuvan lopussa. Tunnemme tien oli mielestäni elokuvan paras laulu sen ensimmäistä kertaa nähtyäni. Nyt elokuvan lauluista suosikikseni on noussut Mauin laulama Ei kestä, jossa Maui kertoo Vaianalle miten mahtava tyyppi puolijumala onkaan. Tamatoa-rapu taas laulaa luolassaan laulun Loiste, joka on sekin ihan hauska rytminen kipale. Laulun Olen Vaiana aikana Vaiana tajuaa olevansa Vaiana. Olen Vaiana –laulu on aivan ihana ja kaunis kappale, ja se saa minussa aikaan kylmiä väreitä elokuvaa katsoessani. Laulussa yhdistetään melodioita ja rytmiä lauluista Taivaanrantaan ja Tunnemme tien. Lyhyt Tule kuorestasi –laulu kuullaan Vaianan kohdatessa Te Kan. Lopputekstien aikana soi vielä poppis(/räppis)versiot kappaleista Taivaanrantaan ja Ei kestä. Vaianaan oli sävelletty alunperin myös laulu Warrior Face, joka ei päätynyt lopulliseen elokuvaan. Laulun aikana Maui olisi opettanut Vaianalle pelottavan ilmeen tekemistä, jolla saa Lalotain hirviöt karkotettua. Vaianan laulut ovat mielestäni parempia englanniksi, mutta ei niiden suomenkielisissä versioissakaan mitään vikaa ole. 

Yleensä en elokuva-arvosteluissani ääninäyttelijöistä puhele, mutta Vaianan suhteen sivuan aihetta pikaisesti. Kaikki Vaianan ääninäyttelijät ovat polynesialaisia Heiheitä lukuunottamatta (jonka rääkäisyt on päästänyt Alan Tudyk), mutta mikä minusta on mahtavaa, on se, että itse Vaianan alkuperäisestä ääninäyttelijästä oli maailmanlaajuinen haku, johon tuhannet nuoret naisenalut osallistuivat. Minusta on hienoa, että Disney tällä tavalla avasi mahdollisuuden Disneyn faneille osallistua elokuvan tekemiseen! Lopulta Vaianan roolin sai hawaijilainen Auli’i Cravalho, joka suoriutuu roolistaan mainiosti. 

Monen Disney-klassikon tapaan Vaianasta voi bongata viittauksia muihin Disneyn elokuviin. Aladdiniin liittyviä viittauksia on useampikin johtuen siitä, että ohjaajakaksikko Clements ja Musker ovat ohjanneet Aladdinin keskenään. Lampunhengen lampun voi löytää Tamatoan selästä, Motunuilla puistellaan mattoa, jonka kuvio on samantapainen kuin Aladdinin taikamaton, ja Maui heittää Vaianalle kookospähkinän samalla liikkeellä jolla Aladdin heittää Jasminelle omenan. Viittauksia Frozeniin on myös useampi. Mauin saadessa koukun käsiinsä pitkän ajan jälkeen hän muuttuu nopeasti vuorotellen moneksi eri eläimeksi, joista yksi on poro Sven. Hirviömaailma Lalotaissa nähdään godzillamaisen iso hirviö kukkulan takana, ja hirviö on kukapas muu kuin jättiläiskokoinen Vaahtokarkki-lumihirviö Elsan jäälinnasta. Vaahtokarkin näköinen kuvitettu seinävaate nähdään myös ihan elokuvan alussa isoäiti Talan kertoessa lapsille tarinoita Mauista. Yksi kakamorista on maalannut kookospähkinäänsä Big Hero 6:n Baymaxin kasvokuvan. Ei kestä –laulun loppupuolella nähdään kaksiulotteisessa mielikuvitusmaailmassa Pärsky Pienestä merenneidosta. Elokuvan lopussa Motunuin saarella kasvaa samanlainen taikakukka kuin elokuvassa Kaksin karkuteillä. Tamatoan laulussa Loiste rapu laulaa englanniksi näin: ”Did you granny say: listen to your heart?” Säe viittaa Pocahontasin Kaarnamuorin lauluun, joka on englanniksi nimeltään Listen With Your Heart. 

Vaiana on visuaalisesti aivan mahtava elokuva. Se jatkaa Disneyn laadukasta musikaalielokuvalinjaa, ja laulut ovatkin mielestäni parasta elokuvassa. Elokuvan juoni pitää katsojan otteessaan, ja elokuvassa on useampikin jännittävä kohtaus. Parissa kohtaa elokuvaa tämä katsoja pääsee myös nyyhkyttämään, mutta Vaiana ei mitään suurempia tunnekohtauksia minussa aiheuta. En koe suurta samaistumista elokuvan hahmoihin, vaikka ne ihan onnistuneita ovatkin. Samaistumattomuudesta huolimatta Vaiana on kuitenkin riemukas elokuvakokemus, ja se sijoittuu Disney-klassikolistallani sille paremmalle puolelle. 

”Kalat pissii suhun koko ajan, joten... ärh!”
- Vaiana