Yksi oleellinen piirre Disney-klassikoissa on, että ne vetoavat
katsojien tunteisiin. Klassikoissa käsitellään monia eri tunteita:
vihaa, surua, iloa ja naurua. Tunnetilat vaihtelevat kohtauksesta
kohtaukseen luoden elokuvista miellyttävän kokonaisuuden. Katsoessani
analyyttisesti läpi Disney-klassikoita olen laittanut niistä itselleni
ylös, mitkä kohtaukset ovat naurattaneet, pelottaneet tai itkettäneet
minua. Aion jakaa kanssanne kaikki kokemani tunnetilat ja tekemäni
listaukset.
Viime vuoden puolella ehdin käsittelemään jo pelottavimmat ja hauskimmat Disney-hetket. Tällä kertaa vuorossa on surullisimmat kohtaukset Disney-klassikoista. Tässä listassa käsitellään siis hetkiä klassikoista, joiden aikana itken sen takia, että jotain kamalaa tai surullista tapahtuu. Listassa ei käsitellä hetkiä, joissa itken sen takia, että jotain onnellista tapahtuu - se lista tullaan blogissa näkemään myöhemmin. Surullisia kohtauksia on Lumikista Vaianaan asti. Nostamiani kohtia on yhteensä 34. Numeroinnista huolimatta kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Varatkaa nenäliinoja mukaan tätä lukukertaa varten!
HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia - myös teattereissa pyörivästä Vaianasta!
1. Bambin äidin kuolema
Bambin äidin kuolema on aiheuttanut traumoja lapsikatsojille jo vuodesta 1945 lähtien. Kohtaus ei ole kuitenkaan kadottanut yhtään tunnetta ajan kuluessa, vaan se tuntuu varmasti nykypäivän katsojasta yhtä raastavalta kuin vuonna 1945. Bambi ja hänen äitinsä ovat ruokailleet niityllä ensimmäisten lumen alta ilmestyneiden ruohotupsujen luona. Yhtäkkiä emo aavistaa vaaran, ja käskee Bambia juoksemaan, tapahtui mitä tahansa! Bambin juostessa niin lujaa kuin pystyy takaa kuuluu ihmisen aseen laukaus. Bambi juoksee pesälleen ja riemuitsee jo pakoon pääsystä kun huomaa, ettei hänen äitinsä olekaan hänen kanssaan. Bambi ryntää lumiseen metsään huhuilemaan äitiään, ja hänen "Äiti!" -huutonsa saavat katsojan sydämen särkymään. Vähän aikaa harhailtuaan Bambin eteen saapuu Metsän ruhtinas, joka toteaa, ettei Bambin äiti ole enää täällä. Katsoja vuodattaa kyyneleitä Bambin kanssa ja minusta ainakin tuntuu tosi pahalta, kun pieni eläinlapsi menettää rakkaan äitinsä. Tilanne on aivan hirveä! Ja jo siitä kirjoittaminen meinaa tuoda kyyneleet silmiini, joten siirryn seuraavan kohtaan.
2. Coronan kuningaspari lähettää lyhdyn
Jo vuosien ajan Coronan kuningas ja kuningatar ovat lähettäneet lyhdyn taivaalle kadonneen tyttärensä syntymäpäivänä toivoen lyhtyjen tuovan hänet joskus takaisin. Sama tilanne toistuu 18 vuoden päästä prinsessan katoamisesta. Kuningatar ja kuningas kohtaavat linnan porttien sisäpuolella toisensa hyvin surumielisissä tunnelmissa. Erityisesti kuningas tuntuu ottavan prinsessan katoamisen raskaasti, ja kuningatar luo kuninkaan suruun toivoa koskettamalla tämän poskea kevyesti. Yhdessä murtunut pari astuu linnan ovista ulos ja lähettää yötaivaalle loistavan lyhdyn toivoen sen johdattavan prinsessan kotiin. Niisk.
3. Stitchin "lähtö" maasta
Lilon ja Stitchin lopussa Gantu, Jumba tai Pleakley eivät ole saaneet Stitchiä vangittua. Niin Galaktisen federaation puheenjohtaja saapuu itse Havaijille nappaamaan Stitchin kiinni ja tehtävässä onnistuukin. Stitch aiotaan viedä galaktiseen vankilaan, eikä hän pääse sieltä ikinä pois. Niinpä Stitch jättää haikeat jäähyväiset Lilolle ja Nanille, joihin on kerennyt kiintyä Havaijilla oleilunsa aikana. Jäähyväiset ovat todella sydämen murskaavat, ja katsoja saa vuodattaa pari kyyneltä niin Lilon kuin Stitchinkin puolesta. Onneksi surullisissa tunnelmissa ei kuitenkaan viivytä kauhean pitkää, vaan elokuvan käänteet vievät nopeasti iloisempaan suuntaan.
4. Quasimodo palaa houkkien juhlista katedraaliin
Quasimodo on odottanut kauan, että pääsee kulkemaan muiden ihmisten joukossa kaduilla. Tilaisuus tähän koittaa, kun Pariisissa vietetään Houkkien juhlaa. Kyttyräselkäinen kellonsoittaja maastoutuu kaduille hyvin muun hassusti pukeutuneen kansan sekaan. Kaiken lisäksi Quasimodo valitaan Houkkien juhlan kuninkaaksi! Yllättäen kuninkaan juhlinta muuttuukin tämän pilkkaamiseksi, ja kellonsoittajaa aletaan heitellä mädillä tomaateilla ja hänen ulkonäköään pilkataan. Esmeralda tulee onneksi vapauttamaan Quasimodon, ja mies pakenee pilkkaajiaan Notre Damen katedraalin uumeniin. Sisällä yksinäisyydessään Quasimodo on ymmärrettävästi tapahtuneesta surullinen. Hän tuntuu pettyneen niiden kaikkien ihmisten hyvyyteen, joita hän on päivittäin seurannut kellotornistaan. Quasimodon sydämen melkein kuulee murtuvan hänen nyyhkyttäessään katedraalissa.
5. Topin äiti kuolee
Topin ja Tessun alussa kettu ja tämän poikanen pakenevat metsästäjiä. Emokettu jättää poikasensa piiloon aidantolpan viereen, ja jatkaa itse pakoaan. Kuulemme kuitenkin pian laukauksen, jonka jälkeen emokettua ei näy enää missään. Niin katsoja kuin Topikin tietää, ettei emo enää koskaan palaa. Vaikka emokettuun ei ole elokuvan ensimmäisten minuuttien aikana tunnesidettä syntynytkään, on pieni ketunpoikanen niin lohduton surussaan, että katsoja ei voi olla vuodattamatta kyyneleitä hänen kanssaan. Kohtauksesta tulee mieleen Bambin äidin kuolema, sillä se on kuvattu samalla tavalla: kuulemme vain aseen laukauksen.
6. Ralf rikkoo Nellin auton
Karkkikunkku kertoo Räyhä-Ralfille Nelli Karamellin olevan bugi Sokerihuuma-pelissä, ja sen takia Nelli ei saa missään nimessä voittaa autokilpailua. Muuten koko peli saattaa tuhoutua. Herkkäuskoinen Räyhä-Ralf uskoo kunkkua, ja luullen pelastavansa Nellin kurjalta kohtalolta rikkoo tämän auton tuhanneksi palaseksi. Nelli ymmärrettävästi tuskastuu tapahtumasta, sillä oikeaksi rallikilpailijaksi tuleminen oli hänen unelmansa. Nyt Ralf on rikkonut unelman auton myötä, eikä Nelli enää voi sietää uutta ystäväänsä silmissään. Niinpä hän murheissaan rikkoo Ralfille antamansa ystävyysmitalin, ja molemmat ovat murheen murtamia. Voi voi.
7. Baloon "kuolema"
Shere Khan hyökkää Mowglin kimppuun, mutta onneksi Baloo ryntää pelastamaan ystäväänsä. Karhu roikkuu tiikerin hännässä ja estää häntä hyökkäämästä muita kohti. Kaksintaistelun tuoksinassa Shere Khan iskee Baloota, ja Baloo jää makaamaan maahan liikkumattomana. Karkotettuaan Shere Khanin Mowgli menee kauhuissaan katsomaan ystäväänsä ja huomaa, ettei karhu enää liiku. Bagheera pitää liikuttavan puheen Baloolle, edesmenneelle ystävälleen, ja Mowgli itkee ystävänsä takia. Onneksi Baloon kuolema ei ole lopullinen, ja katsoja saa herkän hetken jälkeen iloita karhun virkoamisesta.
8. Kalan pentu kuolee
Tarzanin alussa kuulemme laulun Kaksi maailmaa. Laulun aikana Tarzanin vanhemmat haaksirikkoutuvat, rakentavat puutalon ja kuolevat. Minua koskettaa enemmän kuitenkin laulun aikana tapahtuvat toiset tapahtumat, jotka käsittelevät gorillaperhettä. Kala ja Kerchak -gorillat leikkivät poikasensa kanssa ja nauttivat toistensa seurasta. Yhtenä yönä gorillanpoikanen jahtaa perhosta viidakkoon kauas vanhemmistaan, ja Sabor-leopardi näkee heti tilaisuutensa koittaneen. Heränneet Kala ja Kerchak eivät voi enää mitään, vaan he katsovat surun murtamina kuollutta poikastaan. Kohtaus on lyhyt, mutta emotionaalisesti aivan hirveä.
9. Elsan ja Annan vanhempien kuolema
Arendellen kuningaspari purjehtii laivalla, kun merellä puhkeaa myrsky. Aallot ovat korkeampia kuin itse laiva, ja näemme, kuinka laiva katoaa erään aallon mukana veden syvyyksiin. Arendellen kuningas ja kuningatar kuolevat. Kohtaus on tehty todella kauniisti animaatiota ja musiikkia myöten, vaikka itse tapahtuma onkin hirvittävä. Uppoamisen jälkeen elokuvassa seuraa hautajaiset Arendellessa ja näemme Annan ja Elsan surevan vanhempiensa kuolemaa omilla tavoillaan. Surun tunteessa vellotaan vielä laivan uppoamisenkin jälkeen suhteellisen pitkään, ja ei ole ihme, että se koskettaa jollakin tavoin katsojaakin.
10. Missun ja Boltin tiet eroavat
Koko Bolt-elokuvan ajan Missu on suhtautunut karsaasti lemmikkeihin. Boltin kanssa ystävystyttyään hän viimein kertoo miksi: Missu on itse ollut aikoinaan lemmikkinä, mutta hänet on hylätty. Niinpä hän koittaa estää Boltia palaamaan Pennyn luo saadakseen itse hengailla rakkaan ystävänsä kanssa. Hän myös varoittaa Boltia siitä, miten epäluotettavia ihmiset ovat. Bolt ei usko Missun puheita, vaan päättää jatkaa matkaansa Pennyn luo. Niin Boltin ja Missun tiet eroavat pitkän yhdessä kuljetun matkan jälkeen. Uusien ystävysten ero on katkera, ja minulle ainakin tulee paha mieli heidän eroamisestaan.
11. Robin Hoodin "kuolema"
Nottinghamin linna palaa kaupungin sheriffin ansiosta. Sheriffi jahtaa linnassa Robin Hoodia, joka on ryöstänyt linnan kullat ja vapauttanut kaikki vangit. Robin Hood pakenee sheriffiä linnan torniin asti, mutta sheriffin annettua periksi tuli jatkaa lainsuojattoman jahtaamista. Robin pakenee tornin katolle, mutta tulen nuollessa hänen varpaitaan kettu ei voi muuta kuin hypätä linnan vallihautaan. Prinssin sotilaat lähettävät rosvon perään nuolisateen, eikä Robin Hoodista nouse pintaan enää muuta kuin hänen klassinen hattunsa. Pikku John ja Pupu-poika katsovat silmät kosteina sitä kohtaa vedessä, mihin Robin Hood upposi, ja he uskovat ystävänsä kuolleen. Tunneherkkä katsojakin (kuten minä) kerkeää tipan tai kaksi vierittää ennen Robinin "kuolleista heräämistä".
12. Herkules jättää kasvattivanhempansa
Piina ja Paniikki kidnappaavat Herkuleksen Olympos-vuorelta alas ihmisten joukkoon ja muuttavat hänet kuolevaiseksi. Herkuleksen löytää maalaispariskunta, joka kasvattaa hänet kuin oman poikansa. Nuoreksi aikuiseksi kasvettuaan Herkules ei löydä omaa paikkaansa maailmassa. Hänen kasvattivanhempansa näkevät Herkuleksen tuskan ja kertovat lopulta tämän olevan adoptoitu. He eivät haluaisi Herkuleksen jättävän heitä, mutta samalla tietävät, että pojan on annettava kasvaa ja löytää oma polkunsa. Niin Herkules jättää kasvattivanhempansa lähteäkseen Zeuksen temppeliin etsimään omaa alkuperäänsä. Elokuvassa ei nähdä Herkuleksen kasvattivanhempia kauhean pitkään, lähinnä vain vilkaisemme heihin pikaisesti. Silti minua itkettää heidän puolestaan, kun Herkules lähtee pois pesästä.
13. Mufasan kuolema
Yhyy! Mufasan kuolema on ehkä kaikkein surullisin tapahtuma Disneyn klassikoista! Mufasa yrittää pelastaa Simban villiintyneiden gnuiden kavioiden alta, ja tässä onnistuukin. Mufasa yrittää itsekin kiivetä kanjonista ylös, mutta hänen veljensä Scar tiputtaa Mufasan kalliolta alas. Niin Mufasa tippuu alas ja kuolee - jos ei pudotuksesta, niin ainakin villiintyneiden gnuiden jalkojen alle liiskaantumisesta. Sydäntäsärkevin hetki seuraa kuitenkin silloin, kun Simba etsii omaa isäänsä pölyn laskeuduttua kanjonista. Siellä iso leijona makaa liikkumattomana maassa ja Simba yrittää herättää häntä tökkimällä tätä. Herätysyritykset eivät kuitenkaan onnistu, ja lopulta Simba kääriytyy isänsä kainaloon itkemään. Tunteettominkaan katsoja ei voi tuntea pistosta omassa sydämessään leijonanpennun surun nähdessään. Nyyh!
14. Tähkäpää luulee Flynnin huijanneen häntä
Kaksin karkuteillä -elokuvan aikana Tähkäpää menettää sydämensä Flynn Riderille. Kaksikko viettää herkän hetken järvellä leijuvien lyhtyjen keskellä. Juuri kun Flynn on kumartunut suutelemaan Tähkäpäätä, hän näkee rannalla Kelmilän kaksoset, joille on velkaa tiaran. Flynn ja Tähkäpää soutavat rantaan, ja Flynn ottaa tiaran palauttaakseen sen kelmeille. Hän katoaa varjoihin sanoen palaavansa ihan kohta, ja Tähkäpää jää odottamaan ihastustaan. Kelmilän veljekset kuitenkin tainnuttavat ja sitovat Flynnin, eikä hän pääse palaamaan Tähkäpään luo. Sen sijaan sumusta neidon luokse saapuvat Kelmilän kaksoset, jotka yrittävät hyötyä Tähkäpään hiuksista. He huijaavat Flynnin karanneen tiaran kanssa. Gothel kuitenkin tyrmää kaksoset ja avaa "pyyteettömästi" sylinsä Tähkäpäälle. Tähkäpää kääntää katseensa kohti usvassa seilaavaa Flynnin venettä (johon mies on sidottu) kunnes kääntää itkuisen katseensa Gotheliin. Tähkäpään sydän murtuu hänen uskoessaan Flynnin huijanneen tätä, ja itkuun purskahtaen hän juoksee äitipuolensa syliin. En voi koskaan katsoa Tähkäpään murtumista ilman omia kyyneleitä.
15. "I'm lost!"
Lilossa ja Stitchissä kaikki alkaa mennä huonosti, kun Nani ei saa itselleen työpaikkaa, ja Lilo päätetään huostaanottaa, koska hän on meinannut hukkua surffausreissulla. Illalla Lilon huoneessa Stitch saa kuulla Lilon vanhempien kohtalosta ennen kuin päättää lähteä Lilon luota. Stitch nappaa käteensä Ruma ankanpoikanen -satukirjan ja kiipeää ikkunasta ulos. Lilo jää surullisena sänkyynsä makaamaan ja hänestä tuntuu, että kaikki aina hylkäävät hänet. Stitch vuorostaan tuntee olevansa todella yksinäinen ja eksyksissä, sillä hän ei tiedä omasta perheestään mitään eikä oikein löydä paikkaansa maailmassa. Stitch päätyy metsään ja lukee siellä Rumaa ankanpoikasta, ja hän samaistuu täysin ankanpoikaseen, joka on myös yksin maailmassa. Nyyh! Sekä Stitchin että Lilon yksin jääminen tuntuu aina todella surulliselta!
16. John Smith lähtee
Pocahontasin loppu ei jätä ketään kylmäksi. Itse kyynelehdin aina ihan täysiä lopussa elokuvan katsoessani. (Jopa disneyscreencapsin kuvat elokuvan lopusta saavat minut itkemään! Yhyy!) John Smith on haavoittunut Ratcliffen ampumasta haulista, ja hänet on pakko viedä Englantiin, jotta hän saa asianmukaista hoitoa. John Smith pyytää Pocahontasia matkustamaan hänen kanssaan meren yli, mutta intiaanineito kokee oman paikkansa olevan kansansa parissa. Niinpä he jättävät haikeat jäähyväiset suudelman kera. Pocahontas jää katsomaan rannalle kun John Smith kannetaan laivaan ja laiva lähtee seilaamaan aavalle merelle. Musiikin muuttuessa dramaattisemmaksi Pocahontas ei pysty seisomaan paikalleen vaan hän lähtee juoksemaan kohti korkeaa kallionkielekettä nähdäkseen Smithin laivan niin pitkään kuin mahdollista ja hyvästelläkseen hänet kunnolla. Tuulen kuljettamana Smith tuntee Pocahontasin olevan läsnä ja he heiluttavat toisilleen intiaanien tapaan. Aaaah!!!! Mikä hirvittävän surullinen , mutta toisaalta niin kaunis lopetus elokuvalle!
17. Nickin partiokokemus
Judyn ja Nickin tultua toisilleen läheisiksi Nick uskaltaa avautua Judylle lapsuudessaan sattuneesta tapauksesta, joka teki hänestä niin kyynisen ketun. Lapsena Nick päätti liittyä partioon. Hän suorastaan hyppi riemusta päästessään toteuttamaan pitkäaikaisen unelmansa: olemaan partiolainen. Vastaanotto vaikuttaa lämpimältä, mutta tunnelma muuttuu äkkiä hyiseksi. Muut partiolaiset ovat kaikki kasvissyöjiä, ja heidän mielestään lihansyöjä ei voi hengailla samoissa paikoissa heidän kanssaan, saati sitten liittyä samaan partioon. Niinpä ennakkoluuloiset partiolaiset naureskelevat Nickille, laittavat hänen kuonolleen kuonokopan ja heittävät hänet ulos talosta. Pieni Nick ei ymmärrä muiden käyttäytymistä ja purskahtaa itkuun. On hirveää katsoa, kun toisen haaveet murskataan, mutta erityisen kamalan tilanteesta tekee se, että Nick on tuolloin vielä pieni lapsi. :(
18. Tuhkimo ei pääse juhliin
Tuhkimo on raatanut koko päivän, ja illan tullen hän harmissaan saapuu huoneeseensa todeten, ettei todellakaan kerennyt kuninkaanlinnan tanssiaisiin. Yllätyksekseen hän huomaa, että hänen pienet eläinystävänsä ovat kuitenkin loihtineet hänelle upean tanssiaispuvun! Tuhkimo pukee mekon päälleen ja rientää alakertaan: hän pääsee sittenkin tanssiaisiin! Alakerrassa Tuhkimon äitipuoli ja sisarpuolet kauhistuvat piikansa mekosta, kunnes he tajuavat, että mekkoon on lainailtu sisarpuolten asusteita. Anastasia ja Druzella hyökkäävät raivoissaan Tuhkimon kimppuun ja repivät hänen mekkonsa hajalle. Nyt Tuhkimo murtuu täysin: hän oli jo alistunut kohtaloonsa kotiin jäämisestä, kunnes sai itselleen upean mekon. Hän orientoitui jo tanssiaisiin menoon, kunnes mekko riistettiin häneltä. Tuhkimo ei voi muuta, kuin juosta murtuneena puutarhaan itkemään. Myös tämä katsoja onnistuu vuodattamaan pari kyyneltä Tuhkimon puolesta.
19. Topin ja Hilma-muorin jäähyväiset
Listan alkupäähän pääsi Topista ja Tessusta
kohtaus, jossa Topin kettuemo kuolee ja Topi jää yksin maailman armoille. Topin
yksinoloa ei onneksi kestä kauan, sillä Hilma-muori löytää hänet, vie hänet
kotiinsa ja kasvattaa tästä nuoren kettu-uroksen. Naapurissa asustaa kuitenkin
julma Aatu Remunen, joka uhkailee Topin henkeä useammankin kerran Topin vieraillessa
uteliaisuuttaan naapurin rajan puolella. Niin Hilma-muorin on pakko tehdä itselleen
vaikea päätös ja viedä Topi eläintensuojelualueelle. Suojelualueella Remu Aaltonen
ei voi metsästää kettua, ja Topi saa asua siellä rauhassa lajitovereidensa
kanssa. Mutta voih, miten surulliset Hilman ja Topin jäähyväiset ovatkaan!
Muori itkee, eikä Topi-raukka ymmärrä, miksi ihmeessä hänen pitäisi jäädä
metsään! Vielä surullisemmaksi kohtauksen tekee se, että Topi on hylätty jo
kerran aikaisemmin, jolloin hänen piti sopeutua täysin uuteen elämäntyyliin.
Tämä elämänmuutos ja hyvästien jättäminen on nuoren ketun elämässä siis jo
toinen, ja ymmärrän hyvin Topin ja mummon tunteet kohtauksessa. Nyyh!
20. Jimin isä jättää hänet
Aarreplaneetan ainoan laulun Tänne jään aikana nähdään syy siihen, miksi Jim on niin vihainen nuori mies. Laulun aikana näytetään takaumia Jimin lapsuudesta, ja näemme, ettei isä ole juurikaan läsnä Jimin elämässä. Lopulta näemme, kuinka Jim herää aamuhämärissä siihen, kun hänen isänsä on marssimassa kotoa lopullisesti pois avaruusalukselle. Jim yrittää juosta isänsä perään, mutta liian myöhään - avaruusalus lähtee ja isä katoaa lopullisesti Jimin elämästä. Kohtaus ei olisi minusta ehkä muuten niin koskettava, mutta näemme Jimin nykyisyydestä vastaavan tilanteen, jossa John Silver näyttää häipyvän, mutta hän ottaakin Jimin mukaan avaruuslennolle. Silver on paljon parempi miehenmalli Jimille kuin hänen isänsä koskaan oli. Aww!
21. Kala vie Tarzanin puumajaan
Jane on lähdössä viidakosta, ja Tarzan on
surullisella mielellä – tämä kun on rakastunut neiti Porteriin. Tarzanin
gorillaäiti, Kala, ei voi katsoa tunteiden kuohussa surevaa poikaansa, vaan vie
tämän paikkaan viidakossa, jonka olemassaolosta Tarzan ei tiennyt mitään. (Tämä
on muuten kummallista. Luulisi, että täysi-ikäisyyteen mennessä Tarzan olisi
tutkinut viidakon joka puolelta, mutta jostain syystä niinkin iso rakennelma, kuin hänen vanhempiensa rakentama puutalo on, on jäänyt häneltä kokonaan
huomaamatta! Ohhoh!) Kala kehottaa Tarzania astumaan sisään taloon, ja Tarzan
tajuaa totuuden omasta alkuperästään; hän ei olekaan gorilla, niinkuin on aina
kuvitellut olevansa, vaan ihminen. Kala ei ole hänen oikea äitinsä, vaan hänen
vanhempansa ovat kuolleet. Tarzan tajuaa kaiken, minkä Kala on halunnut pitää
häneltä salassa, jotta Tarzan tuntisi kuuluvansa joukkoon viidakossa. Nyt Kala
kuitenkin näkee, että Tarzanin onni kaipaa asioiden oikean laidan kertomista.
Kohtauksessa minulle tulee aina itku Kalan puolesta. Hän hyvästelee rakkaan
poikansa, jonka on kasvattanut vauvasta asti, ja päästää hänet menemään
maailman tuulten mukaan. Voin kuvitella tuon eron tuskan
22. "Ihmiset tekee hulluja asioita rakkaudesta."
Herkules on tehnyt sopimuksen Hadeksen kanssa ja
menettänyt hetkeksi yliluonnolliset voimansa. Voimien vastineeksi Hades on
luvannut pitää Herkuleksen mielitietyn Megaran vahingoittumattomana.
Voimattomana Herkules taistelee Ateenaa tuhoavaa kyklooppia vastaan, ja
yllättäen saakin kukistettua suuren vihollisensa, vaikka heikko onkin. Herkules
jää katsomaan kykloopin tuhoa rotkon reunalle, eikä huomaa häntä kohti kaatuvaa
marmoripylvästä. Paikalla oleva Megara huomaa pylvään ja juoksee työntämään
Herkuleksen pois pylvään alta. Pelastustyössä Megara jää kuitenkin itse pylvään
alle. Koska Megara on vahingoittunut Herkules saa voimansa takaisin ja nostaa
pylvään Megaran päältä. Pelastus on kuitenkin liian myöhäistä,
ja Megara on tekemässä kuolemaa. Megara tunnustaa rakkautensa Herkulesta
kohtaan omalla kiertelevällä tavallaan ja kuolee sitten Ihmepojan käsivarsille.
Vuodatan aina Herkuleksen kanssa pari kyyneltä Megaran takia: rakastavaiset
olivat juuri saamaisillaan toisensa, kun kuolema tuli ja erotti heidät. Yhyy!
23. Rayn kuolema ja hautajaiset
Ray puolustaa Tianaa tohtori Facilieria vastaan,
ja Facilier iskee häntä aivan kuin hyönteisiä nyt isketään. Facilierin lopun
koitettua ja Tianan ja Naveenin saatua toisensa alligaattori Louis tuo
juoksujalkaa heikon Rayn Tianan ja Naveenin luokse. Ray on tekemässä kuolemaa,
mutta hän ei ole kauhuissaan, vaan kohtaa kuoleman suurella tyyneydellä.
Tulikärpänen kuolee, ja hänen hautajaisiaan vietetään suistolla koko
tulikärpässuvun ollessa paikalla. Tunnelma on todella surullinen, ja minä
pillitän aina ihan roitonaan Rayn poismenon johdosta – vaikkei tulikärpänen
lempihahmoni elokuvassa olekaan. Voin kuitenkin sanoa, että itkuni Rayn
kuoleman johdosta vaihtuu kuitenkin nopeasti iloisempaan itkuun: Ray on
nimittäin päässyt taivaalle rakkaan Evangelinensa luokse!
Evangeline-toivomustähden rinnalla tuikkii nyt toinen yhtä kirkas tähti, ja
näin Rayn rakkaus on saanut täyttymyksensä! Ihanaa! Mutta silti niin
surullista!
24. Anna "kuolee"
Elsa luulee Annan kuolleen, ja hän suree
kuollutta siskoaan tyyntyneen lumimyrskyn keskellä järven jäällä. Jos Elsa
nostaisi katseensa ylös, hän näkisi jäässä olevan Annan laahustavan häntä kohti
hitaasti mutta varmasti. Anna ei ole vielä kuollut, mutta hän näkee, että Elsan
henki on puolestaan vaarassa. Hans on nostamassa miekkaa ilmaan valmiina
lävistämään sillä Elsan. Anna kerkeää juuri ja juuri miekanterän ja Elsan
väliin ja ottaa miekaniskun vastaan siskonsa puolesta. Miekka ei kuitenkaan
lävistä Annaa vaan murtuu tuhanneksi sirpaleeksi: Anna muuttuu nimittäin
läpipääsemättömäksi jääksi. Elsa huomaa siskonsa uhrauksen ja vaipuu hänen
kaulaansa itkemään lohduttomasti. Nyt Anna on kuollut, hänen sydämensä on
muuttunut jääksi eikä mikään voi häntä enää pelastaa. Kohtauksesta on tehty
todella vaikuttava: koko maailma tuntuu pysähtyneen Annan myötä lumipyryä ja
taustamusiikkia myöten. Vain Elsan nyyhkytys kuuluu katsojien korviin. Pakkohan
tämän mykistävän kohtauksen edessä tunnelmassa mukana olleen katsojan on
vuodatettava pari kyyneltä. Onneksi itkua ei jatku kauan, sillä Annan
jäätyminen ei kestä pitkään, ja ilon hetket ovat edessä!
25. Hirviö kuolee
VOI HIRVIÖ!!!! Hirviön kuolema on niin traaginen
kohtaus!!!!! Jo sen ajatteleminen saa minut surun partaalle, nyyyh! Hirviö ja
Gaston ovat taistelleet keskenään linnan katolla, ja ennen luiskahtamistaan
julmaan kuolemaan Gaston on puukottanut Hirviötä kohtalokkaasti. Belle saa
vedettyä Hirviön parvekkeelle, jossa Hirviö kertoo olleensa onnellinen siitä,
että sai nähdä Bellen vielä viimeisen kerran. Hirviö vetää viimeiset
henkäyksensä Bellen sylissä, kunnes kuolee neidon käsivarsille. YHYYY! Belle
tunnustaa liian myöhään rakkautensa Hirviöön, ja alkaa itkeä ruumiin päällä
menetystään. Samalla myös taikaruusun viimeinen terälehti putoaa, eikä taika
raukea linnasta. YHYYY! Surullinen hetki vaihtuu pian iloiseen, mutta Hirviö
todellakin kuolee. Maasta Hirviön kohdalta henkiin herää pian komealta
ihmiseltä näyttävä prinssi, josta on kaikki hirviömäisyys kadonnut. Aah! Tämä
kohtaus on kuitenkin todella surullinen, vaikkei mitään menetystä loppujen
lopuksi pääsekään tapahtumaan.
26. Tyttö-orava ei saa Arttua
Merlinin muutettua Artun oravaksi Arttu kohtaa
tyttö-oravan, joka rakastuu Arttu-oravaan tulisesti jo ensisilmäyksellä!
Merlinin on kuitenkin pakko muuttaa Arttu takaisin ihmispojaksi, jolloin
tyttö-oravan sydän murtuu. Hänen rakastamansa mies olikin ihminen, eikä hän voi
saada itselleen unelmiensa oravaa. Kohtaus on lyhyt, sillä tyttö-orava puikkii
pian ihmisiä pakoon lehtien suojiin, mutta puustakin hän vielä kurkkii haikeana
Artun perään. Minulla käy sääliksi oravaneitiä, vaikka elokuvan
päähenkilön mielestä orava oli vain rasittava ja hän halusi siitä eroon.
Rakkaus on kuitenkin maailman isoin voima, kuten Merlinkin sanoo, ja suren aina
orava-raukan puolesta.
27. Baymax jää toiseen ulottuvuuteen
Hiro ja Baymax ovat lähteneet pelastamaan Callaghanin tytärtä
toisesta ulottuvuudesta, kun ulottuvuudessa oleva ”avaruusromu” iskee Baymaxin
raketit rikki. Baymax ei pääse enää etenemään violetissa avaruudessa, mutta
hänen rakettihanskansa toimii vielä. Sen avulla hän pystyisi sinkoamaan Hiron
ja Callaghanin tyttären sisään ulottuvuusaukosta, ennen kuin portti luhistuu lopullisesti. Hiro
ei halua Baymaxin tekevän tätä uhrausta, sillä Baymaxin avulla Hiro on juuri
päässyt yli veljensä kuolemasta ja hänestä on tullut tiivis parivaljakko
robotin kanssa. Lopulta Baymax saa kuitenkin tahtonsa läpi, ja hän ampuu Hiron
ulottuvuusportista ulos juuri viime hetkellä. Näemme Baymaxin itsensä jäävän
kellumaan painottomaan ulottuvuuteen aivan yksin, ja hänen eleistään kuvastuu
toverillinen rakkaus Hiroa kohtaan. Hiron poskia myöten puolestaan valuu
roitonaan kyyneliä, eikä tämäkään katsoja voi katsoa kyynelehtivää nuorta
miestä tipan tulematta omaan linssiin.
28. Kenai kertoo Kodalle tämän äidin kohtalosta
Koda on matkannut Kenain kanssa iloisena Lohijoelle,
sillä hän uskoo äitinsä odottavan häntä siellä muiden karhujen keskellä. Kenai
kuitenkin tietää totuuden Kodan äidin kohtalosta, ja Lohijoella hänen on pakko
kertoa Kodalle, ettei tämä tule näkemään äitiään enää koskaan. Erityisen
raskasta Kodan emon kuolemasta kertominen on Kenaille sen takia, että hän on
syypää karhun kuolemaan. Kertomuksen aikana taustalla soi vielä todella
surullinen kappale Sait kyyneleet, joka yllyttää surulliseen mielialaan.
Kodan kyyneleitä on vaikea olla katsomatta itsekin kyynelehtimättä.
29. Bolt näkee Pennyn syleilevän toista koiraa
Bolt on matkustanut Yhdysvaltojen läpi
tavoitteenaan päästä takaisin rakkaan Pennynsä luokse. Bolt pääseekin jo sisään
studiorakennukseen ja näkee Pennyn seisovan siellä jossain, ja on valmiina
lähtemään juoksuun rakkaan emäntänsä luokse. Silloin hän näkee, kuinka toinen
koira, aivan Boltin näköinen, juoksee Pennyn syliin ja jota Penny hyväilee.
Bolt ei voi uskoa silmiään: Penny on korvannut hänet toisella koiralla! Boltin
rakkaus emäntäänsä kohtaan ei siis ole saanut vastakaikua, kun toinen koira voi
täyttää Boltin paikan! Bolt lähtee häntä koipien välissä ulos studiolta
valmistautuen elämään loppuelämänsä katukoirana ilman rakkaan emännän
syleilyjä. Boltin koiransydän on täysin murtunut. Vähänpä Bolt tietää siitä,
että Penny on ollut videokameroiden edessä toisen koiran juostessa hänen
syliinsä, ja Penny kaipaa Boltia vähintään yhtä paljon kuin Bolt tätä. Minuun
tämä suru koiranmenetyksestä osuu henkilökohtaisesti, sillä aina vanhempieni
luota omaan kotiin lähtiessäni minulla tulee hirveä ikävä vanhempieni koiria.
En voi kuvitellakaan, millaista se suru on sitten, kun koiria ei joskus enää
olekaan siellä vastassa! Yhyy!
30. Quasimodo pettyy rakkaudessa
Quasimodo on aivan varma, että Esmeralda on
rakastunut häneen; niin hellästi mustalaisnainen on käyttäytynyt
kellonsoittajaa kohtaan. Quasimodo elättelee jo suuria toiveita sisällään, kun
ne kaikki murskataan kovin äkisti. Esmeralda saapuu katedraaliin haavoittunut
kapteeni Phoebus mukanaan, ja hän pyytää Quasimodoa pitämään kapteenista
huolta. Ennen lähtöään Notre Damesta Esmeralda antaa Phoebuksen huulille hellän
suudelman, joka murtaa Quasimodo-raukan sydämen. Quasimodo tajuaa, että hänen
haaveensa rakkaudesta ovat aivan turhia, että hänen rakkautensa kohde
rakastaakin jotain toista. Empatiani ovat kohtauksessa aina täysin
kellonsoittajan puolella.
31. Kerchak kuolee
Taistelussa Claytonia vastaan Kerchak haavoittuu vakavasti, kun gorillauros ottaa luodin vastaan Tarzanin puolesta.
Taistelun loputtua gorilloiden voittoon Tarzan polvistuu heikon Kerchakin
eteen. Kerchak on kuitenkin hänen kasvatti-isänsä ja tärkeä osa Tarzanin
lapsuutta, vaikka gorilla ei ole koskaan Tarzania kohtaan osoittanutkaan
lämpimiä tunteita... Paitsi nyt! Kuolemansa hetkellä Kerchak kehuu Tarzania ja
kutsuu häntä pojakseen! Tämä on suuri kunnia Tarzanille, sillä elokuvan alussa
Kerchak sanoi, ettei Tarzanista tulisi koskaan hänen poikaansa. Nyt Kerchak
kuitenkin osoittaa rakastavansa Tarzania ja pitävänsä tätä poikanaan.
Yäääääähhh! Tämän katsojan kyynelhanat ovat taas ihan täysiä auki!
32. Ralf heittäytyy alas Cola-vuoreen
Sokerihuuma-pelin ovat vallanneet hirveät kybugit, jotka tuhoavat kaiken, mitä niiden eteen tulee. Räyhä-Ralf haluaa pelastaa pelimaailman ja varsinkin ystävänsä Nelli Karamellin, ja hän muistaa, että kybugit tuhoutuivat Sankarin duuni -pelissä lentämällä tulipylvästä päin. Aiempien ajoharjoittelukokemustensa perusteella Ralf muistaa myös karkkimaailmassa sijaitsevan Cola-vuoren Mentos-karkkeineen. Ralf rientää vuorelle tarkoituksenaan pudottaa mentokset kiehuvaan coca-colaan ja näin saada aikaan kybugit tuhoava kuuma colapylväs. Ralfin suunnitelma ei kuitenkaan toteudu aivan suunnitelmien mukaan, sillä puoliksi kybugiksi muuttunut Turbo tulee paikalle, ja vuoren laella nähdään aikamoinen kaksintaistelu. Turbo-kybugi lähtee lennättämään Ralfia korkealle ilmaan, mutta Ralf saa rimpuiltua itsensä irti Turbon otteesta syöksyen kohti Cola-vuorta. Pudotessaan Ralf puristaa tiukasti kädessään Nellin antamaa ystävyyskorua. Ralf on valmis uhraamaan itsensä Nelli Karamellin vuoksi. Minä en tiedä, miksi aina herkistyn tästä kohtauksesta, mutta Ralfin ilmalennon aikana alan aina nyyhkyttää. Onneksi Nelli tulee pelastamaan Ralfin varmalta kuolemalta ja kaikki muuttuu hyväksi jälleen!
33. Isoäiti Tala kuolee
Vaianan isoäiti Tala on todella huonossa kunnossa. Kunnostaan huolimatta Tala kehottaa lastenlastaan seuraamaan omaa kutsumustaan ja lähtemään merille, ja pelastamaan maailman. Vaianalle on todella vaikeaa jättää isoäitinsä sairasvuode, mutta hän kerää kaikki voimansa yhteen ja karkaa keräämään itselleen matkaeväitä - äitinsä avustuksella. (Äidin antama pyyteetön apu itketti minua myös elokuvassa!) Vaiana lähtee merille lauttansa kanssa, ja kun hän on kaukana ulapalla, hänen kotisaareltaan pimenee valot: Tala on kuollut. Varmistuksen Talan kuolemalle antaa vielä tämän henki, joka ui loistavana rauskun hahmossa Vaianan lautan ali. Tala ei kerennyt elokuvassa pitkään esiintyä, mutta hänen persoonalliseen hahmoonsa ehti kiintyä sen verran, että hänen poismenonsa alkoi itkettää - ainakin elokuvan ensimmäisellä katselukerralla.
34. "Olit uusi unelmani"
Flynn Rider (minusta on helpompaa kutsua miestä Flynniksi kuin Eugene Fitzherbertiksi) saapuu Tähkäpään tornille pelastaakseen neidon ilkeän Gothelin kynsistä, mutta toisin käy. Flynniä puukotetaan vatsaan kuolettavasti, ja mies lyyhistyy lattialle. Tähkäpää haluaa pelastaa rakkaansa, ja saa Gothelilta luvan parantaa Flynnin haavan taikahiustensa avulla. Tähkäpää polvistyy Flynnin viereen ja on juuri alkamassa parantaa tätä, kun Flynn vetää altaan puukon jolla katkaisee Tähkäpään hiukset - ja näin nämä menettävät taikavoimansa. Tähkäpää vapautuu Gothelin ikeestä, mutta nyt hän ei myöskään pysty pelastamaan Flynniä. (Kysymys kuuluu, miksei Flynn leikannut hiuksia vasta sen jälkeen, kun Tähkäpää olisi parantanut hänet...?) Tähkäpää pitää kuolevaa miestä sylissään, ja Flynn sanoo, että Tähkäpää oli hänen uusi unelmansa. Sitten mies kuolee. Yäääähhhhh!!!!! Itken yhdessä Tähkäpään kanssa hänen rakkaansa kohtaloa: miksi näin piti käydä!? Onneksi tässäkin tapauksessa kuolema on lyhytaikainen, ja Tähkäpäässä jäljellä oleva taika riittää herättämään Flynnin henkiin.
Yhyyy! Toivottavasti en masentanut näillä surullisilla kohtauksilla ketään lukijaa lopullisesti! Onneksi suuri osa surullisista kohtaloista on väliaikaisia, ja näemme auringon paistavan pilvien takaa. Oletteko te itkeneet samoissa kohdissa Disney-elokuvia kuin minäkin, vai eikö nämä kohtaukset kosketa teitä ollenkaan? Entä jäikö joku ylimaallisen surullinen kohtaus puuttumaan listalta?
Aijai, kyllä näitä surullisia kohtauksia tuli aivan olan takaa. Aika monen kohtauksen kanssa olen samaa mieltä kanssasi, etenkin 1, 4, 6, 7, 13, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 25, 26, 28, 29 ja 34 oli musta surullisimpia kohtauksia. 27 ja 33 kuulostaa myös surullisilta, mutten ole vielä nähnyt leffoja joissa nuo oli, eli en osaa tarkkaan sanoa niistä mielipidettä.
VastaaPoistaJa tiedätkö, samalla kun luin tätä, minulle tuli mieleen myös disneyn jatko-osien ja muiden animaatio-ohjelmien surulliset kohtaukset, ja mä aloin hiukan itkeä, siis eka kerta kun itken blogia lukiessa. XD Onneksi se ei kestänyt kauaa.
Hyvä lista jälleen, ja oli mielenkiintoista luettavaa. Hyvää työtä.
Voi ei!!!!! Vai sain minä sinut itkemään!!!! Anteeksi!!!!!! Mutta ehkäpä se olikin tekstin tarkoitus...? Ja on ihana kuulla, että kirjoitukset aiheuttavat jotain tunteita lukijassakin! Ja kiitos kehuista! :) Itseäni alkoi itkettää kuvia postaukseen etsiessäni. :'(
PoistaPitkä listaus on tosiaan kyseessä, onnittelut sen loppuun lukemisesta! Suurin osa kohdista oli näköjään myös sinun mielestäsi surullisia, joten tartuntapintaa omien katselukokemusten myötä näköjään oli. :) Suosittelen sinua katsomaan myös Big Hero 6:n ja Vaianan - erityisesti Vaiana oli loistava elokuva! Ja nyt se on mahdollista käydä katsomassa vielä valkokankaalla! ;)
Ei se mitään että tämä sai mut itkeen, koska se oli tavallaan tarkotus, ja se ei onneksi pilannut päivääni.^^
PoistaVoisinkin mennä kattoon Vianan, ja joskus hommata Big Hero DVD:n. Viana ainakin vaikuttaa mielenkiintoiselle.
Muuten, taisit unohtaa yhden omasta mielestäni surullisemmista Disney kohtauksista. Sen kun Dumbo menee tapaamaan äitiään vankilavaunussa. Se saa mut kyynelehtimään kun Dumbo ja rouva Jumbo ylettyvät juuri ja juuri koskettamaan toisiaan kärsillään, ja sit rouva Jumbo ottaa Dumbon kärsäänsä istumaan ja keinuttaa tätä, samalla kun taustalla soi "Baby mine" laulu.
No Dumbon kohtauksen unohdin kyllä täysin!!!! Vaikka minua yleensä aina itkettää sitä katsoessa!!!! Ah ja voih! Hyvä, kun mainitsit kohtauksen!
PoistaEi vitsi, äsken tuli mieleen aika surullinen Disney kohtaus, nimittäin Liisa Ihmemaasta kohtaus jossa Liisa suree sitä ettei pääse koskaan pois Ihmemaasta, sen jälkeen kun lakaisijahauva lakaisi nuijamatojen osoittaman polun pois, ja samalla metsässä elävät oudot otukset yhtyy hänen suruun, ja katoavat pikkuhiljaa. Se kohtaus saa murheeliseksi, ja se oli pienenä melko ankeaa.
PoistaOi voi alun nenäliina varoitus tuli kyllä tarpeeseen. Eihän näitä kaikkia pysty lukemaan kerralla ilman että tulee tunteet pintaan. :') Moni näistä on sellainen että on jäänyt itsellekin mieleen ja on elokuvaa katsoessa saattanut tulla kyynelkin silmäkulmaan.
VastaaPoistaOmalle listalle lisäisin vielä Alexin mainitseman "Baby mine" kohtauksen Dumbosta ja Pienestä merenneidosta kohdan jossa Ariel sydän murtuneena katsoo häälaivan seilaavan kohti auringonlaskua.
Surun tunne on ehkä konkreettisesti se vahvin tunne, mitä elokuvat saavat minussa aikaan. Pelko näkyy ehkä ihokarvojen pystyyn nousemisella ja elokuvan hauskuus nauruna, mutta tarpeeksi surullisessa kohtauksessa alkaa itkettää ja kyyneleet pääsevät valumaan kimallellen poskilla kauemmin kuin nauru tai pelko. Minusta on aika mahtavaa, että animaatioelokuvillakin saadaan näin isoja tunteita aikaiseksi. Ja juuri ne tunteet, joita elokuvissa kokee, jäävät mieleen ja määrittävät minun kohdallani ainakin suurelta osin sen, onko elokuva hyvä vai vain keskiverto.
PoistaTulipas siinä nyt sepustusta.... Mutta Dumbon kohtaus on toden totta sydäntä särkevä! Arielinkin surua on vaikea katsoa. :(
Kuten taisin jo edellisellä kerralla manita rakastan Notre Damen kellonsoittajaa ja nuo kaksi kohtaa jotka tällä listalla ovat sitä luokkaa että osaa samaistua hahmoon. No myönnän ettei sydämeni ole kertaakaan vielä särkynyt kun ei ole kundikaveriakaan (onneksi) mutta houkkien juhla kohtauksen jälkeinen kohta on sitä sarjaa jossa osaa samaistua hahmoon varsinkin jos sattuu olemaan koulukiusattu.
VastaaPoistaQuasimodoon pystyy toden totta samaistumaan, sillä hänen koko tunteidensa kirjo näkyy niin selkeästi hänen kasvoiltaan. Houkkien juhlien jälkeinen kohtaus on kyllä todella surullinen, ja on aivan hirveää, jos jollakin on omakohtaista kokemusta vastaavasta tilanteesta! Niin ei saisi olla! :( Haleja ja tsemppiä kaikille kiusatuille!!!! Jos on jotain, mitä tällainen yksittäinen suomalainen Disney-bloggaaja voi tehdä, niin kertokaa!!!! <3
PoistaOlisit laittanut myös Willie-valaan kuoleman tähän listaan.
VastaaPoistaOih! Willien kuolema on totta vie surullinen. Se ei kuitenkaan avaa minun kyynelkanavoitani, niin siksi se taisi jäädä listalta pois.
PoistaMinustakin nämä kohtaukset, vaikken kovin monia oo nähnyt, ovat hyvin surullisia, Bambin äidin kuolema.
PoistaJa se kun Pikku Kananen ja Kukko Kieku ajavat kotiin, molemmat hyvin surullisina, eivätkä tiedä mitä sanoa toisilleen tai tehdä ja se kun käy toteen että Kanasen äiti on kuollut... tuo äiti nimeltään Chloe, jonka on uskottu ja viitattu olleen kiltti, suloinen, välittävä, rakastava, antelias ja rohkea nuori nainen, ihan kuten Bambin äitikin ja kuollut jopa kaiken kukkuraksi hyvin hiljattain koska Kananen ja hänen isänsä ovat melko lailla yhtä nuoria perhepotretissa kuin elokuvassakin.
"Hyvin itkettävää ja surullista Pikku Kanasen puolesta!":(
Ja nyt minustakin tuntuu kurjalta, kun koulu päättyy tästä hetkestä lukien alle viikon päästä ja ku sä oot näköjään hylännyt minut vaikken ole tehnyt sulle mitään.