The Voice of Disney 3.

On aika sukeltaa Disneyn ihanan musiikin maailmaan, kun The Voice of Disneyn kolmas jakso alkaa. Viime viikolla kuulimme jännitysmusiikkia kilpailussa mukana olevista elokuvista. Jännittävintä musiikkia edusti äänestäjien mielestä Leijonakuninkaan ...To Die For, Frozenin Whiteout, Viidakkokirjan Tiger Fight sekä Kaunottaren ja Hirviön West Wing / Wolf Chase. Tiger Fightia äänestettiin myös huonoimmaksi kappaleeksi, mutta pudotusääniä sai myös Prinsessan ja sammakon The Frog Hunters / Gator Down ja Ihmemaan Liisan The Tulgey Wood. The Tulgey Wood sai eniten pudotusääniä, joten Liisa Ihmemaassa putoaa kilpailusta toisena pois. Liisa Ihmemaassa olisi ollut kilpailun elokuvista se, jossa olisi ollut eniten laulettuja lauluja. Elokuvan kappaleet olisivat varmasti tuoneet myös hulluutta mukaan kisaan. Valitettavasti elokuvassa ei kuitenkaan ollut riittävän jännittävää musiikkia. 

Tällä viikolla keskitymme elokuvien alkulauluihin. Elokuvien aluilla on suuri merkitys siihen, millaisen ensikäsityksen katsoja saa elokuvasta. Jos elokuvan aloitus on huono, ei katsoja välttämättä jaksa katsoa elokuvaa loppuun asti. Alkulauluissa monesti käsitellään tulevaa, ja niistä saa usein vihjeitä siitä, mitä elokuva tulee pitämään sisällään. Tämän viikon laulujen arvosteluissa pohditaankin, miten alkulaulut valmistelevat meidät tulevaan elokuvaan ja miten alkulaulu kulkee elokuvan mukana - vai kulkeeko ollenkaan. Laulut arvostellaan suomenkielisten versioiden perusteella. Laulun nimeä (otsikkoa) painamalla pääset kuuntelemaan sen YouTubesta.

Leijonakuningas: Elämän tie

(Circle of Life)

Säveltäjä: Tim Rice / Sanoittaja: Elton John / Esittäjä: Lebo M. ja Anneli Saaristo

Leijonakuningas alkaa mahtipontisella laululla Elämän tie. Laulu alkaa zulunkielisillä huudoilla, joissa todetaan suomennettuna, että "täältä tulee leijona" ja "leijona ja leopardi tulevat tähän avoimeen paikkaan". Jos osaamme zulua, tiedämme siis heti, mistä elokuva tulee kertomaan (leijonista) ja mitä ensimmäisen laulun aikana tulee tapahtumaan (eläimet kokoontuvat avoimeen paikkaan eli Jylhäkalliolle). Zulunkielisten huutojen jälkeen laulussa lauletaan lapsen syntymästä ja elämän kiertokulusta - mistä koko elokuva kertoo. Sanoissa todetaan, että "paikan jokainen polultansa löytää". Kuulijalle luvataan siis jo, että Simba tulee löytämään paikkansa elämän tiellä, paikan, jota leijona etsii itselleen melkein koko elokuvan ajan. 

Elämän tie -laulun sanoissa meidät valmistellaan jo tulevan elokuvan teemoihin. En keksi parempaa sanaa kuvaamaan laulua kuin "mahtipontinen", sillä sitä se on. Laulun mahtipontisuus vaikuttaa siihen, että elokuva otetaan vakavasti sen alkuminuuteilta asti: jos elokuva alkaisi laululla Hakuna matata, tulisi elokuvasta mieleen ensimmäisenä komedia. Mahtipontisen laulun ansiosta elokuvan ottaa tosiaan vakavasti, mutta laulu tuo elokuvan alkuun myös ylhäistä ja voimakasta tunnelmaa. Zulunkieli vie taas kielitietoisen kuulijan heti Afrikan savanneille. Elämän tie -lauluun palataan elokuvassa vielä toisen kerran, ihan Leijonakuninkaan lopussa. Elokuva loppuu samaiseen musiikkiin ja kohtaukseen mistä on alkanutkin, ja tämä viestittää katsojalle, että elokuvassa nähdään selkeä elämän tie.

 

Frozen: Jääsydän

(Frozen Heart)

 

Säveltänyt ja sanoittanut: Kristen Anderson-Lopez ja Robert Lopez / Esittäjä: Kuoro

 

Frozenin alkutekstien aikana kuullaan kaunis a cappella laulu Vuelie, mutta tällä kierroksella Frozenin alkulauluksi valikoitui kappale Jääsydän, joka kuullaan samantien Vuelien perässä. Jääsydän voi tuntua hieman irralliselta muuhun elokuvaan verrattuna. Laulussa lauletaan jäästä, ja laulajina toimii jääkimpaleiden hakkaajia/myyjiä. Laulun mukaan jää "on aarre alla kuoren", se on "ihana, voimakas" mutta myös "pettävä". Laulajat toteavat myös, että "hallita voimia jään et voi". Laulun sanojen voi nähdä symbolisesti tarkoittavan Elsan jäävoimia, joita elokuvassa tullaan näkemään. Elsa on piilotellut voimiaan "alla kuoren", ja jäävoimat ovat "ihania ja voimakkaita", mutta myös "pettäviä". Elsa ei osaa täysin hallita voimiaan, ja siksi ne hänet pettävätkin osumalla hänen sisareensa.

Jääsydän ei ole aivan yhtä mahtipontinen laulu kuin Elämän tie, mutta jotain tosi voimakasta ja sisukasta laulusta löytyy. Se on vahva laulu, joka aloittaa vahvan tarinan hyvässä elokuvassa. Jääsydän vie meidät sanoillansa talven ihmemaahan, jossa pysyttelemme melkein koko Frozenin ajan. Laulussa myös vihjataan Elsan jäävoimista ja niiden kauniista mutta petollisista voimista. Jääsydän valmistelee meidät siis hienosti elokuvan tunnelmaan ja teemoihin. Kappale kuullaan vain elokuvan alussa, eikä siihen palata elokuvassa enää uudestaan.

Kaunotar ja Hirviö: Belle

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Howard Ashman / Esittäjä: Mervi Hiltunen, Esa Ruuttunen ja kuoro

Kaunotar ja Hirviö alkaa prologilla Hirviön traagisesta kirouksesta, mutta itse tarina pääsee kunnolla käynnistymään laulun Belle tahtiin. Belle-laulussa meille esitellään Belle ja Gaston. Laulun aikana opimme Bellestä sen, että hän on tylsistynyt elämäänsä ("hiljaa vain täällä aika vierii" ja "täytyy olla muutakin kuin tää"), kyläläiset pitävät häntä erilaisena ("ja tuossa kulkee taas se outo tyttö" ja "on toisenlainen kuin ne muut"), hän tykkää lukea ("vain kirjaan katseen loi") ja hän on ystävällinen ("silti kiltti tyttö tämä Belle"). Gastonista meille selviää, että hän kiinnittää huomiota vain ihmisten ulkonäköön ("jo tuosta hetkestä kun näin mä neidon, mä hänet sieväks huomasin"), hän on itse hyvin komea mies ("hän on niin pitkä, vahva, tumma mies" ja "tämä kaunis neitonen musta löytää vertaisen") ja hän haluaa mennä Bellen kanssa naimisiin ("ja kohta järjestän mä meille häät"). Koska elokuvan pari päähenkilöä tulee näin esiteltyä, ei heihin tutustuminen vie enempää aikaa ja elokuva pääsee laulun jälkeen samantien vauhtiin. 

Belle-laulusta kuullaan toisinta (reprise) hieman myöhemmin elokuvassa. Laulun ensimmäistä kertaa kuullessamme meille esitellään Belle, ja laulun toisinnassa meille esitellään Bellen haaveita - joskin jo tässä laulussa saamme pienen maistiaisen mahdollisesta haaveilusta. Belle laulaa kaipaavansa täältä kauas pois, ja tämä fraasi vihjaa jo kuulijoille, että elokuvan aikana tulemme kenties näkemään, miten Belle lähtee kylästä kauas pois. Belle-laulu esittelee meille elokuvan pari tärkeää henkilöä ja heidän luonteenpiirteitään, joten laulun ohi kelaaminen ei tule kysymykseenkään. 

Pocahontas: Virginia company

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Stephen Schwatrz / Esittäjä: Kuoro

Virginia company jatkaa mahtipontisten laulujen linjaa Leijonakuninkaan ja Frozenin aloituskappaleiden jäljissä. Laulu kertoo heti kuulijalleen, mille vuodelle elokuvan tapahtumat sijoittuvat: "Nyt vuosi kuusitoista ja seitsemän on siis." (1607) Laulun sanoista saa myös selville, mikä on elokuvan alussa nähtävän laivan päämäärä: laiva on seilaamassa kohti uutta maailmaa ("edessämme uusi maailma"). Virginia companyssa lauletaan, että uudisasukkaat aikovat viedä kaikki uuden maailman aarteet ja viis veisaavat muusta ("me kaikki aarteet kahmitaan, en muusta veisaa viis"). Laulussa siis vihjaillaan, ettei alkuasukkaiden hyvinvointi tule uudisasukkaiden mieleenkään, vaan tärkeintä on kullan saaminen. Nokkela kuulija voi siis jo arvella, että alkavan elokuvan aikana saatetaan nähdä uudisasukkaiden ja alkuasukkaiden välinen taistelu. 

Virginia company vie kuulijan samantien elokuvan tapahtuma-aikaan ja selittää, mikä on uudisasukkaille tärkeintä uuteen maailmaan matkustamisessa. Laulusta kuullaan toisinto melkein samoilla sanoilla heti merellä laivan selviydyttyä myrskystä. Virginia company tuo esille siis uudisasukkaiden mielen liikkeitä, ja heti sen toisinnon loputtua kuullaan laulu Tahtiin rummun perinteen, jossa meille käy selville intiaanien mielenliikkeet. Näissä kahdessa elokuvan aloittavassa laulussa tuodaan hienosti esiin intiaanien ja englantilaisten väliset ajatteluerot, ja mahdollista tulevaa konfliktia näin ollen vain korostetaan. 

Pieni merenneito: Merenneitojen luo

(Fathom's Below)

Säveltäjä: Alan Menken / Sanoittaja: Howard Ashman / Esittäjä: Kuoro

Merenneitojen luo -laulun laulaa prinssi Ericin laivalla seilaavat merimiehet Pienen merenneidon alussa. Sanojensa puolesta laulu voisi olla elokuvan kertojan laulama, sillä sanoissa kerrotaan lyhykäisyydessään Pienen merenneidon tarina - tai ainakin elokuvan alkuasetelmat. Elokuva kertoo meille "tarinan, joka vie aaltojen kuninkaan luo". Laulun sanojen mukaan elokuvassa tullaan pian laulun jälkeen siirtymään vedenalaiseen maailmaan, jossa melkein ensimmäiseksi kohtaamme meren kuninkaan, Tritonin. Aaltojen alla on "mertehen neitoset seuranamme", kertoohan koko elokuva pienen merenneidon tarinan. Alkulaulu lupaa myös jännitystä elokuvaan: "myös vaaroja seikkailuun tuo." 

Merenneitojen luo yrittää olla mahtipontinen laulu, mutta se ei pääse samoihin sfääreihin monen edellä olevan elokuvan aloituskappaleen kanssa. Laulu on hyvin lyhyt, eikä se siten kykene saamaan yhtä suurta volyymia tai yhtä hienoja merkityksiä kuin moni muu tällä kerralla esillä olevista lauluista. Merenneitojen luo -laulua ei myöskään kuulla alun jälkeen enää elokuvassa. Laulu kuitenkin kertoo meille, että elokuvassa tullaan seikkailemaan vedenalaisessa maailmassa merenneitojen luona, ja se lupaa meille vaaroja ja jännitystä täynnä olevan seikkailun. 

Prinsessa Ruusunen: Eläköön prinsessa Aurora

(Hail to the Princess Aurora)

 

Säveltäjä: George Bruns / Sanoittaja: Tom Adair / Esittäjä: Kuoro

Ihan Prinsessa Ruususen alussa alkusanojen aikaan kuullaan laulu Unessa kerran kohtasin. Halusin kuitenkin ottaa tähän käsiteltäväksi seuraavaksi elokuvassa kuultavan laulun Eläköön prinsessa Aurora, joka kuullaan heti prologin jälkeen. (Näin Unessa kerran kohtasin säästyy käsiteltäväksi mahdollisesti jossain myöhemmässä kisan kategoriassa....) Eläköön prinsessa Aurora -laulussa lauletaan nimenkin mukaisesti eläköötä vastasyntyneelle prinsessalle. Kansa laulaa laulua marssiessaan juhlimaan prinsessaa, ja kansa prinsessalle "lahjat tuo ja toivotukset suo". Juhlakansa toivoo Auroralle terveyttä ja rikkautta, ja Auroran syntymää pidetään maalle suurimpana ja kalleimpana kunniana ("Aurora prinsessa maamme kunnia suurin ja kallein"). 

Olemme saaneet kuulla jo Prinsessa Ruususen prologista, että kuningaskuntaan on syntynyt prinsessa. Niinpä prinsessan syntymä ja hänen juhlansa ovat jo vanha juttu, eikä laulua Eläköön prinsessa Aurora välttämättä tarvittaisi elokuvaan alleviivaamaan tulevaa juhlaa. Laulussa nimittäin lauletaan vain siitä, mikä ilo ja kunnia Auroran syntyminen koko kuningaskunnalle on, ja että kansa on tosiaan menossa juhlimaan prinsessaa riemuiten. Eläköön prinsessa Aurora -laulua ei myöskään kuulla elokuvassa enää toiste. Ehkä laulun juhlallisuudesta katsojillekin syntyy juhlallinen tunnelma siirryttäessä Auroran juhliin satukirjan sivuilta, mutta mitään muuta ihmeempää lisää laulu ei elokuvaan tuo. 

Viidakkokirja: Overture

Säveltänyt: George Bruns

Viidakkokirjan alussa ei laulettua laulua olekaan. Elokuvan ensimmäisen laulun kuullakseen täytyy mennä aika pitkälle elokuvaa eteenpäin, sillä ensimmäinen laulu on elefanttien luona kuultava Kenraali Hathin marssi. En halunnut valita "elefanttimarssia" edustamaan Viidakkokirjan alkulaulua, koska laulua ei elokuvan alussa kuulla, joten kuulemme Viidakkokirjan kohdalla instrumentaalin. Overture-kappale kuullaan Viidakkokirjan alkusanojen aikana. Musiikki vie kuulijan totisesti Intian viidakkojen salaperäiseen ja ihmeelliseen maailmaan. Musiikki on samalla iloista ja leikkisää, mutta toisaalta samalla hieman pelottavaa ja jännittävää. Sama pätee koko elokuvaan: saamme Viidakkokirjan aikana kohdata iloisia, hauskoja, pelottavia ja jännittäviä kohtauksia. Overture edustaa minusta hienosti Viidakkokirja-elokuvaa, ja se vie kuulijan samantien sisään Mowglin viidakkoon. Kappaleessa kuultavia teemoja kuullaan läpi Viidakkokirjan. 

Prinsessa ja sammakko: New Orleanssissa

(Down in New Orleans)

Säveltänyt ja sanoittanut: Randy Newman / Esittäjä: Harri Marstio

New Orleanssissa -laulu kuullaan Prinsessassa ja sammakossa prologin jälkeen siinä vaiheessa, kun Tiana on kasvanut jo aikuiseksi. Laulussa lauletaan siitä, millainen paikka New Orleans on. New Orleans sijaitsee Mississipin varrella ("Mississipin suistomailla tää kaupunki lepää"), kaupunki on tunnettu musiikistaan ("rytmi sykkii ja soiton kuulen aamusta iltaan ja yösydämiin") ja siellä on ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ("rikkaita, köyhiä haaveineen"). Laulussa vihjaillaan myös asioista, joita elokuvassa tullaan näkemään. Elokuvassa näemme rikkaita ja köyhiä haaveineen ja kuulemme mahtavaa jazz-musiikkia. "Voodoon taikaa, se mitä lie" tulee meille elokuvassa esittelemään tohtori Facilier. Laulussa mainitaan: "tältä maistuu New Orleans", mikä ruokailu-sanallaan "maistua" viittaa Tianan ravintola-haaveeseen. Laulussa todetaan myös: "Voi haaveet täyttää New Orleans." Tämä säe vihjaa kuulijoille, että elokuvassa jonkun haaveet käyvät toteen. 

New Orleansissa vie kuulijan hyvin mukanaan New Orleansin mahtaviin musikaalisiin meininkeihin. Laulussa esitellään meille elokuvan tapahtumapaikka, ja siinä mainitaan jo paljon elokuvassa käsiteltäviä asioita. Laulussa myös todetaan, että haaveet voivat täyttyä New Orleansissa. New Orleansissa -laulusta kuullaan toisinto ihan elokuvan lopussa, kun kaikki on hyvin kun loppu on hyvin. Toisinnassa laulun samat sanat saavat hieman toisenlaisen merkityksen, kun haaveet ovat todellakin käyneet toteen. New Orleansissa -laulun ollessa elokuvan alussa ja lopussa elokuva saa itselleen samantapaisen elämän kiertokulun kaaren kuin Leijonakuningas, vaikkei tapahtumat ihan samanlaisia Prinsessan ja sammakon alussa ja lopussa ole. Musiikki kuitenkin on.

Mikä sinusta oli huonoin näistä kahdeksasta alkulaulusta? Äänestä kommentteihin! Seuraava jakso The Voice of Disneystä ilmestyy jonakin sunnuntaina.