Ötökän elämää - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)

Kaukana erämaassa on pieni saari kuivuneen joenuoman keskellä. Saarella asuu muurahaisyhdyskunta. Muurahaisia johtaa prinsessa Atta, joka harjoittelee äitinsä neuvomana kuningattarena oloa. Muurahaiset kokoavat kauhealla tohinalla ruokaa talven varalle – mutta ruokaa kerätään heinäsirkoille. Hämminkiä muurahaisten elämään aiheuttaa Flik, joka yrittää keksinnöillään nopeuttaa ruoankeruuta, mutta luo valitettavasti vain enemmän kaaosta tilanteeseen. Yhtäkkiä pilvistä alkaa kuulua heinäsirkkojen siipien suhinaa, ja muurahaiset pakenevat kekoonsa maan alle turvaan. Flik vie siemenenkerääjällään viimeiset siemenet äkkiä uhrilahjaan, mutta keksintö tulee samalla tönäisseeksi kaikki ruoat alas joen pohjan lätäkköön. Flikin ei auta muuta kuin paeta alas kekoon, ja juuri kun hän on selittämässä Attalle vahinkoaan, heinäsirkat murtautuvat katosta keon sisään. Hopper johdollaan heinäsirkat vaativat ruokauhriaan, eivätkä suostu kuuntelemaan muurahaisten selityksiä ruoan katoamisesta. Hopper antaa muurahaisille aikaa uuden ruokauhrin keräämiseen siihen asti, kunnes viimeinenkin lehti putoaa puusta, tai muuten muurahaisten käy köpelösti!

Koko muurahaisyhdyskunta kantaa kaunaa Flikille, joka teollaan pakottaa heidät rehkimään kahta kauheammin. Prinsessa Atta yrittää neuvoston kanssa keksiä sopivaa rangaistusta Flikille, mutta muurahaisyhdyskunnan rangaistuksina toimivat erilaiset pakkotyöt kuulostavat prinsessasta liian räjähdysherkiltä onnettomuusalttiille Flikille.  Flik kuitenkin keksii, että jonkun pitäisi lähteä etsimään soturiötököitä, jotka pistävät kampoihin ilkeille heinäsirkoille. Muurahaisneuvosto ja prinsessa Atta pitävät tehtävää Flikille sopivana, koska hän ei ole silloin häiritsemässä heidän ruoankeruutaan. Niin Flik lähtee kohti Ötökkäkaupunkia palkkaamaan sotureita muurahaiskeon suojelijoiksi. Kaupungin kapakassa Flik törmää ötökkäporukkaan, jotka käyttäytyvät aivan kuin soturit, ja jotka Flik palkkaa mukaansa. Kapakassa on kuitenkin sattunut väärinkäsityksiä, sillä soturiötökät ovat oikeasti sirkusötököitä, jotka puolestaan luulevat Flikin olevan heidät palkkaava kykyjenetsijä. Väärinkäsitys selviää vasta Murkkusaarella, jossa iloiset muurahaiset ottavat ”soturit” vastaan riemuiten ja juhlien. Sirkusötökät meinaavat lähteä jo tiehensä, mutta muuttavat lopulta mielensä ja jäävät auttamaan muurahaisia.

Soturiötököiden paljastuttua sirkuslaisiksi Flik alkaa kehitellä aivoissaan suunnitelmaa, jossa heinäsirkat voitetaan oveluudella, ei voimalla. Flikin johdolla muurahaiset ja sirkuslaiset rakentavat aidon kokoisen linnun, jonka tarkoituksena on säikäyttää heinäsirkat tiehensä. Linnun rakentamisen ohella Flikin ja prinsessa Attan välit lämpenevät. Pian lintu on valmis, mutta silloin Murkkusaarelle ilmaantuu P.T. Kirppu, sirkuslaisten vanha tirehtööri, joka etsii kadonneita esiintyjiään ja löytääkin heidät. Muurahaisille selviää, että soturiötökät ovatkin sirkusötököitä ja Flik on huijannut heitä. Atta karkottaa Flikin kauas pois Murkkusaarelta ja masentunut Flik joutuu lähtemään sirkuslaisten mukaan. Muurahaiset unohtavat Flikin keksimän lintusuunnitelman, sillä kaikki Flikin keksinnöthän ovat tuhoon tuomittuja. He alkavat kerätä kauhuissaan talvimuonaa heinäsirkoille, mutta ruoan keräys on jo liian myöhäistä. Heinäsirkkojen saapuessa ruokaa on aivan liian vähän, ja raivostunut Hopper ottaa vallan muurahaiskeossa. Nuori prinsessa Dot pääsee kuitenkin pakenemaan heinäsirkkojen ikeen alta ja rientää etsimään Flikiä.

Pian Dot löytääkin Flikin sirkusvaunuista. Pitkän suostuttelun jälkeen Dot saa Flikin kääntämään päänsä ja palaamaan takaisin saarelle pelastamaan muurahaiset. Flikin vanha suunnitelma otetaan käyttöön: sirkusötökät hämäävät heinäsirkkoja esiintymällä, kun Flik pyrkii Dotin ja muurahaislapsista muodostetun Mustikkapartion kanssa rakennetun linnun luokse. Lintu saadaan ilmaan ja suunnitelma näyttää onnistuvan: heinäsirkat pakenevat lintua, varsinkin nähtyään loukkaantuneet muurahaiset, jotka ovat oikeasti sotkeneet itseensä vain punaisia marjoja. P.T. Kirppu kuitenkin tuikkaa linnun tuleen yrittäen näin suojella sirkuslaisiaan. Hopper tajuaa huijauksen, ja alkaa kovistella Flikiä, huijauksen isää. Muut muurahaiset kuitenkin liittoutuvat Flikin taakse, ja muurahaisten ylivoima ajaa heinäsirkat karkuun – kaikki paitsi Hopperin. Silloin alkaa kuitenkin sataa ja muurahaiset pakenevat pesäänsä suojaan jättimäisiä sadepisaroita. Hopper haluaa kostaa Flikille tämän pelottelun ja lähtee jahtaamaan häntä sateen läpi. Lentävä Atta auttaa Flikiä ja Flikin pyynnöstä prinsessa lennättää hänet oikean linnun pesälle. Linnun nähdessään Hopper luulee senkin olevan muurahaisten rakentama, eikä osaa lentää karkuun ennen kuin on liian myöhäistä. Niin rauha palaa Murkkusaarelle, ja muurahaiset saavat pitää itse keräämänsä ruoan. Talven jälkeen Sirkusötökät lähtevät kiertueelle jättäen muurahaiskeon. Flikistä on tullut kuningattaren soturiötökkä-avustaja ja Attasta on kruunattu kuningatar. Flik ja Atta ovat myös saaneet toisensa, ja yhdessä he hyvästelevät kiertueelle lähtevät sirkusötökät.

Ötökän elämää perustuu muinaiskreikkalaisen Aisopoksen satuun Heinäsirkka ja muurahainen. Satu kertoo siitä, kuinka muurahaiset ahertavat koko kesän keräten kekoonsa ruokaa, kun taasen heinäsirkka vain soittaa viuluaan ja ilakoi. Talven tullen paleltunut ja nälkäinen heinäsirkka pyytää muurahaisilta apua, mutta saa vastaansa tylyn kohtelun muurahaisilta. Sadun moraalinen opetus on siinä, että jos ei ole tehnyt työtä, ei voi nauttia toistenkaan tekemistä työn hedelmistä. Ötökän elämässä tarinan lähtöasetelmat ovat erilaiset Aisopoksen satuun verrattuna: muurahaiset keräävät ruokaa itsensä lisäksi myös heinäsirkoille sirkkojen nostamatta tikkuakaan ristiin. Pixarin elokuvankin opetus on kuitenkin sama kuin Aisopoksen sadussa. Toisenlaisen, riemukkaamman lopetuksen samalle tarinalle näemme Disneyn animaatiostudioiden vuonna 1934 tekemässä Silly Simphonies -lyhytanimaatiossa The Grasshopper and the Ants, jonka lopussa heinäsirkka ja muurahaiset tekevät sovinnon heinäsirkan tullessa tekemään töitä muurahaiskekoon talveksi – soittamalla viuluaan!

Kesällä 1994 Pixarin tarinankehittelytiimi (”story department”) järjesti kokouksen, jossa keskusteltiin studion mahdollisten seuraavien animaatioelokuvien teemoista. Tuolloin Toy Story ei ollut vielä tullut teattereihin, eikä Pixarin elokuvien tulevaisuus ollut varmalla pohjalla. Tarinakokoukseen osallistuivat John Lasseter, Andrew Stanton, Pete Docter ja Joe Ranft, ja kokous jäi Pixarin historiaan legendaarisena keskusteluna, jossa keksittiin aiheet moniin mahtaviin Pixarin elokuviin. Ideoita heiteltiin ilmaan, ja myöhemmin näistä ideoista syntyivät elokuvat Ötökän elämää, Monsterit Oy, Nemoa etsimässä, Toy Story 2 ja Wall-E. Voi kun olisi saanut olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa miesten jutustelua! Ötökän elämän ideaa lähdettiin kehittämään studion seuraavaksi elokuvaksi. Elokuva olisi Pixarin toinen, ja se olisi myös toinen elokuva Pixarin ja Disneyn studioiden sopimuksesta, jossa Pixar lupasi tuottaa kolme tietokoneanimaatioelokuvaa Disneyn rahoittaessa ne (lue tarkemmin sopimuksesta Toy Storyn elokuva-arvostelusta). Disney hyväksyi Pixarin esittelemän tarinaidean ja elokuvaa lähdettiin työstämään. Ötökän elämää sai ensi-iltansa vuonna 1998, ja elokuva menestyi loistavasti lippuluukuilla.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut ongelmitta Ötökän elämän valmistumisen suhteen, ja esirippujen takana (ja edessäkin!) tunteet kuohuivat. Aiemmin puheenjohtajana Disneyn animaatiostudiolla työskennellyt Jeffrey Katzenberg perusti oman animaatiostudionsa, DreamWorksin, ja päätti haastaa Disneyn animaatiorintamalla. Pixarin aloitettua Ötökän elämää -elokuvan teon kävi pian ilmi, että DreamWorksilla oli tekeillä oma muurahaiselokuva, Antz. Pixarin Steve Jobs ja John Lasseter olivat olleet yhteyksissä tulevasta elokuvastaan Katzenbergin kanssa, ja he tietenkin syyttivät miestä ideansa varastamisesta. Tästä kehkeytynyt riita hiersi Jobsin ja Katzenbergin välejä monta vuotta. Ötökän elämää ja Antz ovat juoneltaan hyvin samanlaiset: ne kertovat molemmat muurahaisista, ja elokuvissa päähenkilönä on nuori, hieman omituinen muurahainen, joka on kiinnostunut prinsessasta ja pelastaa lopulta päivän. Pixarin elokuva on suunnattu selkeästi enemmän lapsille visuaalisine vitseineen, kun taas DreamWorksin elokuva sisältää paljon enemmän aikuisille suunnattuja vitsejä. Antz sai lopulta ensi-iltansa ensin, mutta Ötökän elämän suunnittelu oli todistetusti aloitettu ensin. Mielestäni tämä DreamWorksin ideavarkaus on suunnaton vääryys, ja jo pelkästään sen takia haluaisin ruveta boikotoimaan koko studiota! Toki Disneyn ja Pixarinkin studioilla on tehty paljon vääryyksiä ja eettisesti vääriä tekoja, mutta muiden ideoiden varastamista omiin nimiin ei ole kuitenkaan nähty! Tämä ei ole jäänyt kaiken lisäksi DreamWorksin ainoaksi ideavarkaudeksi, vaan studion Madagaskar-elokuva matki Disneyn levittämän Aivan villit -elokuvan juonen. Ehkäpä Hain tarinankin idea on varastettu Nemoa etsimässä -elokuvasta… PÖH! 

Pixarin toisen elokuvan päähenkilöiksi valittiin ötökät. Tietokoneanimaatio oli elokuvan teon aikaan vielä lastenkengissään, ja ötökät, niin kuin lelutkin, olivat helppoja animoida niiden yksinkertaisen ulkomuodon takia. Elokuvaa varten kuvattiin paljon videoita ruohonjuuritasolle viedyllä kameralla, jotta ötököiden maailmasta saataisiin mahdollisimman autenttisen oloinen. Toisaalta elokuvantekijät ottivat tiettyjä taiteellisia vapauksia ötököiden suhteen, ja esimerkiksi muurahaiset nostettiin pystyasentoon ja niiltä vähennettiin jalkoja ja käsiä siten, että elokuvassa muurahaisilla on yhteensä neljä raajaa, vaikka oikeasti niillä on kuusi jalkaa. Ötökän elämän miniatyyrimaailma on aina kiehtonut minua. Minusta on hienoa nähdä, miten meille niin pienet siemenet muodostavat muurahaisille koko talvivaraston, ja miten ötökät voivat lentää voikukan höytyvällä. Ruohonkorret ja juuri mainitsemani höytyvät näyttävätkin kivan aidoilta, mutta itse ötökät ovat minusta hieman liian yksinkertaisen ja muovisen näköisiä. Vuonna 1998 elokuvan animaatio on kuitenkin varmasti näyttänyt upealta.

Ötökän elämän päähenkilö on Flik, nuori muurahaismies, jota muut muurahaiset pitävät melko hölmönä. Flik on keksijä, ja hän yrittääkin keksiä yhdyskunnan arkea helpottavia keksintöjä, mutta hänen keksintöintoaan ei arvosteta laajemmin. Syynä lienee se, että Flikin keksinnöt epäonnistuvat usein. Tämä ei kuitenkaan lannista Flikiä, ja hän on todella positiivinen ja innokas muurahainen. Flik uskoo valoisaan tulevaisuuteen ja siihen, että pienetkin voivat tehdä suuria tekoja. Flikin ulkokuori myös onnistuu hämäämään ainakin tätä katsojaa, sillä pelokkaalta näyttävä muurahainen onkin kaikissa tilanteissa todella rohkea! Flik on kovin ihastunut muurahaisprinsessaan. Prinsessa Atta harjoittelee äitinsä valvonnassa kuningattarena oloa ja kokee vastuun painavan kovasti hartioitaan. Atta haluaa olla kaikessa täydellinen, eikä kestä pieniäkään epäonnistumisia. Atta on kovin pelokas ja negatiivisesti uuteen suhtautuva muurahainen, eikä hän kestä Flikin maata mullistavia ideoita. Elokuvan aikana Atta alkaa tosin joustaa täydellisyyden tavoittelussaan ja avaa sydämensä muillekin kuin muurahaisyhdyskunnan asioille. Attan pikkusisko Dot on aivan toisenlainen siskoonsa verrattuna. Dot on iloinen ja naiivi lapsi, joka tykkää kovasti Flikistä ja hänen keksinnöistään. Dot on myös kovin urhea ikäisekseen. Luonteen perusteella voisikin kuvitella, että Dot on pikemminkin Flikin kuin Attan pikkusisko. Toisaalta seura tekee kaltaisekseen, eikä Attalle ole aikaa Dotille vastuunsa takia, toisin kuin Flikillä. 

Ötökän elämää esittelee meille muurahaisten ohella suuren joukon muitakin hyönteisiä, joista tärkeän roolin saavat sirkushyönteiset. Sirkusta johtaa P.T. Kirppu, tuo uralleen omistautunut tirehtööri. Hän tekisi mitä vain sirkuksensa ja esiintyjiensä hyväksi. Sauvasirkka Slim, perhosen toukka Heimlich ja leppäkerttu Francis ovat sirkuksen pellejä. Slim on hyvin kyyninen ja ironinen ötökkä, jonka toistuva vitsi on hänen keppiä muistuttava ulkonäkönsä. Heimlich rakastaa ruokaa ja hän tuntuu olevan todella herkkä toukka. Francis tulistuu nopeasti ja yrittää olla mahdollisimman maskuliininen vaikka leppäkerttu onkin. Siirat Tuck ja Roll ovat sirkuksen ulkomaalaistaustaisia akrobaatteja, joiden puheesta ja vitseistä muut eivät oikein ole perillä. Rukoilijasirkka Manny on sirkuksen mysteerinen taikuri ja hänen avustajanaan toimii kaunis ja fiksu Gypsy-perhonen. Sirkuksessa työskentelee myös isokokoinen kovakuoriainen Dim, joka on eräänlaisen kuormahevosen ja leijonan risteytys työnkuvaltaan, ja mustaleski Rosie, joka toimii sitten tämän ”leijonan” kesyttäjänä. Ilkeyksiään hyönteismaailmassa tekevät heinäsirkat, joiden johtaja on Hopper. Hopper on hyvin julma jopa omille seuraajilleen, eikä häneltä heru minkäänlaista empatiaa ketään kohtaan. Hopperilla on hyvin lyhyet hermot, eikä hänen raivokohtauksiaan helpota yhtään hänen hieman hömelö veljensä Molt. Vaikka Hopper onkin aikaansaava ja viitseliäs heinäsirkka, on hän perusluonteeltaan laiska, sillä laittaa muurahaiset tekemään kaikki työt hänen puolestaan. Toisaalta en usko Hopperin olevan ollenkaan laiska, vaan luulen hänen pikemminkin nauttivan muurahaisten työllistämisestä ja heidän pelkonsa näkemisestä. Mikä julmuri!

Musiikin Ötökän elämään on säveltänyt Randy Newman, eli sama herra, joka työskenteli Pixarin kanssa jo Toy Storyn kanssa. Ötökän elämässä on vain yksi laulettu laulu ja sekin soi vasta elokuvan lopputekstien aikana. Ole vain mikä oot -laulussa lauletaan elokuvan teemasta eli siitä, kuinka pienikin voi tehdä suuria asioita. Muut elokuvan kappaleet ovat instrumentaaleja. Disneyn klassikoissa laitan paljon painoarvoa musikaalinumeroille, sillä laulamaan purskahtavat hahmot vain kuuluvat klassikkojen henkeen. Lumikki olisi hyvin erilainen elokuva ilman mahtavia laulujaan. Pixarin elokuviin, kuten Ötökän elämään, lauluja ei osaa kaivata samalla tavalla, sillä Pixarilla ei ole elokuviensa joukossa musikaaleja. Lauluja toki melkein kaikista elokuvista löytyy. 

Ötökän elämästä löytyy ”easter eggejä” kunnon Pixarin elokuvan tapaan. Pizza Planeetan auto on nähtävillä Ötökkäkaupungissa sirkuskohtauksen jälkeen. A113 nähdään myös Ötökkäkaupungissa erään pahvilaatikon kylkeen kirjoitettuna. Monissa muissa Pixarin elokuvissa esiintyviä Luxo Jr. -lamppua ja Pixarin tähtipalloa ei Ötökän elämässä esiinny. Sen sijaan elokuvassa nähdään viittaus Disney-klassikko Dumboon, sillä keksilaatikko, jota P.T. Kirppu käyttää sirkusvaunuinaan, on nimeltään Casey Jr.. Dumbon sirkusjunaa vetävä veturi on samanniminen. Ötökän elämää on ensimmäinen Pixar-klassikko, jossa lopputekstien aikana nähdään elokuvasta ”poistettuja” kohtauksia. Kohtaukset on tietenkin animoitu erikseen, mutta niissä elokuvan hahmot käyttäytyvät kuin näyttelijät ja mokaavat aina hauskasti jonkin kohtauksen. Näitä ”poistettuja” kohtauksia tullaan näkemään monissa seuraavissa Pixarin elokuvissa. Ötökän elämän poistetuissa kohtauksissa nähdään viittauksia Pixarin ensimmäiseen elokuvaan, Toy Storyyn. Woody nähdään pitelemässä klaffitaulua ja Flik huutaa Buzzin kuuluisan lauseen: ”Kohti ääretöntä – ja sen yli!” Lopputeksteissä listataan Toy Storyn tapaan ”Production Babies”, eli kaikki Pixarin studion työntekijöille Ötökän elämän aikana syntyneet vauvat.

Ötökän elämää on hyvin viihdyttävä elokuva. Elokuvan juoni pitää otteessaan ja hahmojen kehitystä on mielenkiintoista seurata. Tietokoneanimaatio näyttää auttamattomasti vanhentuneelta nykypäivän katsojan silmissä, ja siitä elokuvalle tuleekin suurimmat miinukset. Ötökän elämää ei saa minua kovin tunteikkaaksi, vaikka heinäsirkat välillä melko pelottavia ovatkin. Elokuvaan liittyy kuitenkin minulla paljon nostalgisia muistoja. Itse elokuvaa en lapsena omistanut, mutta meillä oli Ötökän elämästä tehty PlayStation-peli, jota pelasimme kovasti veljeni kanssa. Elokuvan katsominen vie minut aina pelin maailmaan, ja toisaalta peli taas elokuvan maailmaan. (Löysin YouTubesta melko negatiivisen esittelyn pelistä, mutta minulle videon katsominen aiheutti vain nostalgisia tunteita. Katsokaa, jos haluatte nähdä pelin ”mahtavia” grafiikoita!) Ötökän elämällä on tärkeä osansa tietokoneanimaation kehittäjänä ja se kuuluu kaikkien animaatioystävien katselulistalle!

”Huhuu! Herra Aikainen Lintu? Maistuisiko yksi herkullinen tikkumato?”

- Heimlich