Räyhä-Ralf - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Eräässä pelihallissa on peli nimeltä Fixari-Felix. Kyseisessä pelissä pelin pahis, Räyhä-Ralf, haluaa kostaa kotikantonsa tuhon hajottamalla kannon tilalle rakennetun kerrostalon. Pelaaja ohjaa Felix-nimistä korjaajaa, joka korjaa ihmevasarallaan kerrostalosta Ralfin tekemät vahingot. Pelaajan voittaessa pelin Räyhä-Ralf heitetään kerrostalon katolta alas mutalammikkoon. Fixari-Felixin pelaajat eivät kuitenkaan tiedä, että pelikoneen sisällä Felix, Ralf ja kerrostalon asukkaat elävät omaa elämäänsä aina pelihallin sulkeuduttua – niin kuin muidenkin pelikoneiden hahmot. Fixari-Felix on ollut pelihallissa jo 30 vuotta, ja näiden vuosien ajan Räyhä-Ralf on tullut heitetyksi alas kerrostalon katolta ties kuinka monta kertaa. Moinen meno alkaa Ralfia jo tympiä. Hän haluaisi päästä mukaan edes Felixin ja muiden pelin hahmojen yhteisiin 30-vuotisjuhliin, mutta hänet häädetään sieltä pois sekasorron aiheuttajana. Ralf päättää näyttää muille, että hänkin osaa olla sankari, ja niin hän lähtee metsästämään itselleen kultaista mitalia, jonka sankarit aina voittavat pelin päätyttyä. 

Kaikki pelihallin pelit ovat kiinni yhteisessä jatkojohdossa, jonka sisällä sijaitsee eri pelien välinen metroasema. Johtojen sisällä kulkevien resiinavaunujen kyydissä hahmot pääsevät seikkailemaan toistensa peleissä. Metroaseman kautta baariin saapunut Räyhä-Ralf kuulee sattumalta erään uuden pelin, Sankarin duunin, hahmolta, että pelaaja voittaa pelissä kultaisen mitalin. Ralf tyrmää tämän hätääntyneen hahmon, ja laittaa ylleen hahmon sotisovan. Puku päällään Ralf pystyy soluttautumaan sisään Sankarin duuni -peliin, eikä hetkeäkään liian aikaisin, sillä pelihalli on avattu. Sankarin duuni ei kuitenkaan ole sellainen peli, millaiseksi Ralf on sen kuvitellut. Pelissä sotilaat yrittävät tuhota ötökkämäisten kybugien hyökkäyksen, ja kybugeja ilmestyy lisää joka puolelta! Ralfin taistellessa ankarasti kybugeja vastaan Fixari-Felix-pelissä ollaan vaikeuksissa. Räyhä-Ralfia ei näy missään, eikä Felix pääse korjaamaan taloa, koska mitään ei ole rikottu. Niinpä pelin katsotaan olevan epäkunnossa, ja ruudulle teipataan lappu, joka ilmoittaa asiasta. Jos korjaaja ei saisi peliä seuraavana päivänä korjattua, vedettäisiin pelin johto irti seinästä, ja koko Fixari-Felixin pelimaailma tuhoutuisi! Niinpä Felix lähtee etsimään Ralfia, joka pystyy pelastamaan Fixari-Felix -pelin kohtalon! 

Pelihalli suljetaan, ja Ralf on onnistunut säilymään hengissä Sankarin duunissa koko päivän. Jos Ralf kuolee jossain muussa pelissä kuin omassaan, ei hän pysty saamaan uutta elämää ja heräämään henkiin, vaan kuolema on lopullinen. Koko päivän ajan Ralf on kiivennyt ylös korkealle torniin, jonka huipulla on kuullut kultaisen mitalin olevan. Sieltähän mitali löytyykin, keskeltä kybugien munia! Ralf pääsee juuri ja juuri hipsimään munien ohi koskematta niihin, ja saa mitalin hologrammien toivottaessa onnea torvifanfaarein. Mitali kaulassaan Ralf on onnensa kukkuroilla, eikä muista enää häntä ympäröiviä munia. Niin hän tulee koskeneeksi useampaan munaan, joista kuoriutuu nuoria kybugeja. Yksi näistä ötököistä tarttuu kiinni Ralfin kasvoihin, ja yrittäessään päästä kybugista eroon Ralf ajautuu hätäkapseliin, joka lentää ulos koko Sankarin duuni –pelistä suoraan Sokerihuuma-peliin. Sankarin duunin puolella Ralfin ja kybugin hätälennon näkee pelin komennossa häärivä kersantti Tamora Jean Calhoun sekä Felix, joka on löytänyt Ralfin jäljille. Felix ja Calhoun lähtevät Ralfin perään, sillä Calhoun tietää, että vapaaksi päässyt kybugi voi aiheuttaa pelimaailmoissa kammottavaa tuhoa! 

Sokerihuuma-pelissä Ralfin pakokapseli tömähtää maahan. Törmäyksessä Ralfin voittama mitali lentää korkealle nekkupuuhun ja kybugi taas vajoaa toffeealtaasta maan alle. Ralf lähtee kiipeämään ylös puuhun tavoitellen mitaliaan, mutta mitalin huomaa myös puussa istuva pieni tyttö, Nelli Karamelli, joka nappaa kalleuden itselleen. Mitali kädessään Nelli juoksee karkuun raivostunutta Ralfia. Nelli käyttää mitalia osallistuakseen autokilpaan, jonka voittajat pääsevät seuraavana päivänä avatareiksi (pelattaviksi hahmoiksi), joita Sokerihuuma-pelin pelaajat pelihallissa voivat valita itselleen. Muut eivät haluaisi päästää Nelliä kilpailemaan, koska Nelli on pelihäiriö. Kolikon, tai tässä tapauksessa mitalin maksettuaan Nelli Karamelli tulee kuitenkin päästää ajoon mukaan. Lähtöviivalle saapuu raivoava Ralf, joka tahtoo saada mitalinsa takaisin. Ralf aiheuttaa tuhoa ja kaaosta pelialueella, joten kilpa-ajon alkua lykätään. Ralf saadaan kiinni, ja Sokerihuuma-pelin valtias Karkkikunkku määrää hänet karkotettavaksi pelistä. Ralf ei kuitenkaan lähde niin helpolla, vaan hän karkaa poliiseilta etsiäkseen mitalinsa. 

Sokerihuumassa juoksenteleva Ralf sattuu näkemään, kuinka muut autokilpaan osallistujat rikkovat Nelli Karamellin auton vain, koska eivät halua tämän osallistuvan kisaan. Ralf pelottelee kiusaajat pois Nellin kimpusta, ja vaatii mitaliaan takaisin. Nelli selittää, että mitalin saa takaisin vain autokilpailun voittaja. Niinpä Nelli ja Ralf solmivat keskenään diilin: Ralf auttaa Nelliä voittamaan ajokilpailun, ja voitettuaan Nelli palauttaa mitalin Ralfille. Ensiksi Nelli tarvitsee auton rikkoutuneen tilalle, ja Ralf auttaa häntä auton rakennuksessa. Seuraavaksi Ralfin pitää opettaa Nelliä auton ajamisessa, koska Nelli on ajanut tähän asti vain polkuautoa. Parin harjoitellessa ajamista kersantti Calhoun ja Felix etsivät kuumeisesti Ralfia ja kybugia. Parin välit näyttävät lämpenevän, mutta lopulta he erkaantuvat toisistaan Calhounin ikävien muistojen vuoksi. Yksin kulkiessaan Calhoun löytää kybugin, joka on tehnyt jo Sokerihuuman maankamaran alle valtavan yhdyskunnan kybugeja. Felixin tie taas kulkee Karkkikunkun linnaan, jossa Felix vangitaan tyrmään. 

Erinäisten sattumusten jälkeen Ralf vapauttaa Felixin vankilasta, ja Nelli pääsee vihdoin osallistumaan autokilpailuun. Ralf ja Felix kannustavat Nelliä voittoon, ja voitto näyttääkin jo häämöttävän! Autokilvassa Nelliä häiriköi eniten Karkkikunkku, joka paljastuukin ilkeäksi Turboksi! Turbo oli erään vanhan autopelin hahmo, joka raivostui, kun uudemmat pelit veivät suosion hänen peliltään, ja niin hän lähti uudempaan autopeliin häiriköimään. Turbon kohellusten seurauksena molemmat autopelit vedettiin irti seinästä, ja pelimaailmat tuhoutuivat. Nelli voittaa Turbon kuitenkin nopeudellaan, ja on jo maaliviivan lähellä, kun maan alta purkautuu ulos raivoisa kybugi-yhdyskunta. Virus alkaa tehdä saman tien selvää koko Sokerihuuma-pelistä syömällä kaiken eteensä tulevan. Yhdessä sankarit taistelevat kybugeja vastaan toivottomalta näyttävää taistelua, kunnes Ralf muistaa, että ötökät tuhoutuvat Sankarin duuni –pelissä lennettyään kohti polttavaa tulipylvästä. Niin Ralf lähtee tekemään omaa tulipylvästä Cola-vuorelle, mutta ennen onnistumistaan hän taistelee vielä kybugiksi muuttuneen Turbon kanssa. Lopulta Ralf saa kolan ja Mentoksen avulla aikaiseksi tulipylvään, johon kaikki kybugit ja Turbo lentävät, ja näin Sokerihuuma-peli tulee pelastetuksi!

Felix korjaa ihmevasarallaan kaikki kybugien pelissä aiheuttamat tuhot. Tämän jälkeen Ralf auttaa Nellin autoineen maaliviivan yli, jolloin kaikkien Sokerihuuma-pelin hahmojen muisti palaa: Nelli Karamelli on heidän prinsessansa! Turbo halusi vallan itselleen, ja sen takia poisti kaikkien muistin prinsessaa koskien. Nelli ei kuitenkaan halua olla prinsessa, vaan mieluummin Sokerihuuman presidentti demokraattisella vallalla. Felix ja kersantti Calhoun rakastuvat toisiinsa ja menevät naimisiin. Ralfin ansaitsema mitali on tuhoutunut, mutta hän on saanut Nelliltä parhaan ystävän -mitalin. Niin hän palaa takaisin omaan peliinsä, jossa on nyt oikein iloinen omaan pahiksen rooliinsa. Eihän hän voi olla perinpohjaisen paha, jos joku pitää häntä hyvänä ystävänään. 

Disneyn studiot alkoivat suunnitella pelimaailmaan sijoittuvaa elokuvaa jo 1980-luvun loppupuolella. Elokuva ei kuitenkaan nähnyt vielä tuolloin päivänvaloa, ja seuraavina vuosikymmeninä se singahteli silloin tällöin suunnittelupöydälle mm. nimillä Joe Jump ja Reboot Ralph. Vasta 2000-luvun loppupuolella elokuvaa alettiin työstää taas tosissaan. Aluksi elokuvan päähenkilönä oli Fixari-Felix. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Ralf, Nelli ja Felix olisivat kaikki etsineet autonosia Nellin kilpa-autoon ympäri muita pelimaailmoita. Tuolloin Ralf olisi vieraillut pelimaailmassa ”Extreme Easy Living 2”, joka olisi ollut The Sims- ja Grand Theft Auto -pelien yhdistelmä. Tämä idea kuulostaa minusta hauskalta, ja moiseen maailmaan olisi saatu varmasti ujutettua monia vitsejä. Lopulta Räyhä-Ralf valmistui ja sai ensi-iltansa vuonna 2012. Näin ollen Räyhä-Ralfista tuli Disneyn klassikko numero 52, Suomessa numero 51. Eroavaisuus numeroinnissa johtuu Nalle Puhin elokuvasta (lue aiheesta lisää tästä).  Räyhä-Ralfista tuli 14. menestynein elokuva vuonna 2012, ja se toi valtavasti rahaa Disneyn studiolle. Räyhä-Ralf sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta animaatiosta, mutta hävisi palkinnon Pixarin Urhealle.

 

Räyhä-Ralf on animoitu tietokonetta hyväksikäyttäen. Hahmot ovat pyöreitä ja moniulotteisia, ja ympäristöt ovat upeita, vaikka pelimaailmoissa seikkaillaankin. Erityisesti Sokerihuuma-pelin sokerikuorrutteiset pelikentät näyttävät syötävän hyviltä! Pelimaailmoista ja niiden hahmoista on osattu tehdä riittävän erilaisen näköisiä. Elokuvan alkuvaiheessa suunnitteilla oli, että hahmot seikkailisivat pelimaailmoissa siinä muodossa, millaisena hän näkyy alkuperäisessä pelissään. Ralf olisi siis esimerkiksi hyppinyt paikasta toiseen 8-bittisenä, kulmikkaana itsenään. Onneksi tästä ideasta luovuttiin. Moniulotteinen Ralf on paljon ilmeikkäämpi ja samaistuttavampi kuin hänen peliversionsa. Sen sijaan Fixari-Felix-pelin kerrostalon asukkaat ovat saaneet moniulotteiseen muotoonsakin tiettyä 8-bittisyyden tuntua, mikä on tehty nykivillä ja töksähtelevillä liikkeillä. Tämä näyttää hauskalta, ja se erottaa Ralfin kerrostalon asukkaista entisestään. 

Räyhä-Ralfin päähenkilö on kukapas muu kuin itse Räyhä-Ralf! Ralf on Fixari-Felix-pelin pahis, jonka tehtävänä on rikkoa muiden pelinsä hahmojen kerrostaloa. Ei tämä räyhääminen ole kuitenkaan ihme, sillä kerrostalo on rakennettu Ralfin vanhan kodin paikalle! Kyllä minuakin harmittaisi se, jos joku häätäisi minut kodistani lupaa kysymättä. Ralf on luonteeltaan kuitenkin hyvin äkkipikainen, eikä hänen aggressiivinen tapansa vastata elämänsä mullistukseen ole ehkä se kaikista paras. Äkkipikaisuus ja hahmon ”pahuus” kulkee kaappimaisen Ralfin mukana koko elokuvan ajan. Elokuvan alussa Ralf tunnustaa pahis-kollegoilleen, ettei hän halua enää olla paha. Niin Ralf yrittää olla hyvis, mutta mihinpäs sitä kissa karvoistaan pääsisi. Vaikka pahis onkin, Ralf oppii elokuvan aikana empaattisuutta muita kohtaan. Sitä hänelle opettaa ennen kaikkea Nelli Karamelli, Sokerihuuma-pelissä seikkaileva häiriö. Nelli on peliin eksynyt häiriö, bugi, joka yrittää päästä mukaan autokilpailuun. Tällaiset bugit ovat yllättävän normaaleita videopeleissä, sillä monesti peliin luodaan hahmoja tai muita elementtejä, joita ei enää lopulliseen versioon halutakaan. Tällöin bugi on helpompi lukita pois pelin koodista kuin tuhota, sillä tuhoaminen saattaisi poistaa ketjureaktiomaisesti muutakin pelistä. Joka tapauksessa Nelli on pieni tyttö, joka on hyvin pikkuvanha ja välillä myös hyvin ärsyttävä. Ei ihme, että äkkipikaisen Ralfin hermot palavat pohjaan melkein heti näiden kahden tavatessa toisensa ensi kerran – mutta lopulta Ralfista ja Nellistä tulee parhaat ystävät! Tämä ei ole ihmekään, sillä molemmat ovat omissa peleissään pakan pohjimmaisia, eivätkä oikein kuulu muiden pelihahmojen joukkoon. 

Fixari-Felix on kotoisin samasta pelistä kuin Räyhä-Ralf, tosin hän on hyvis. Felix on juuri se hahmo, jolla pelaajat pelaavat Fixari-Felix-peliä. Felix on yltiöpositiivinen, ja välillä rasittavuuksiin asti reipas ja aktiivinen pieni mies. Felixin tavaramerkki on kaiken korjaava vasara, jota hän kantaa aina mukanaan varustevyöllään. Kaikki Fixari-Felixin hahmot (Ralfia lukuun ottamatta) pitävät Feliksiä suurena sankarinaan – pelastaahan hän heidät kerta toisensa jälkeen Ralfin raivolta. Felix näyttää pärjäävän päällisin puolin ihan hyvin, mutta ehkäpä hänkin kaipaa elämäänsä hieman enemmän sisältöä tietämättään sitä? Felix tuntee syyllisyyttä siitä, ettei Ralfia oteta mukaan kerrostalon juhliin, mutta hän ei tee Ralfin hyväksi mitään. Felixiä voisi siis kiiltokuvamaisesta olemuksestaan huolimatta kutsua kiusaamisen hiljaiseksi hyväksyjäksi. Lähtiessään etsimään Ralfia Felix kohtaa kersantti Calhoun Sankarin duuni -pelissä, ja ihastuu naiseen silmänräpäyksessä. Calhounin elämää varjostaa traaginen menneisyys, eikä hän halua antaa itselleen lupaa rakastaa järkyttävän kokemuksensa jälkeen. Menneisyys on luonut Calhounille kovan ulkokuoren, jota ei hevillä murreta. Calhoun on todella maskuliininen ja aggressiivinen nainen, ja hänen lauseensa ovat jossain määrin todella eeppisiä: ”Tuomiopäivä ja maailmanloppu sai lapsen, ja se on ällö!”

 

Räyhä-Ralfissa esiintyy aikamoinen liuta muitakin sivuhahmoja, joista useimmat ovat peräisin jostain olemassa olevasta pelistä. Päähenkilöiksi näitä jo ennestään tuttuja hahmoja ei haluttu, sillä ihmisillä olisi ollut niistä jo niin vahvat mielikuvat, että uusi tarina olisi saattanut aiheuttaa pettymyksiä. Niinpä elokuvassa esiintyvät oikeiden pelien hahmot vain käväisevät suhteellisen pikaisesti ruudulla. Esimerkkeinä näistä pelihahmoista mainittakoon Pac-Man ja pari kummitusta pelistä Pac-Man, Q*bert pelistä Q*bert ja Bowser Super-Mario -peleistä. Nintendo olisi halunnut, että myös itse Mario nähtäisiin elokuvassa, mutta putkimiehelle ei löytynyt elokuvasta mitään tarinaan sopivaa kohtausta, eikä Disney halunnut ängetä häntä väkisillä mukaan. Pelihahmojen lisäksi elokuvassa nähdään myös Beard Papa (Parta-pappa), joka on erään japanilaisen tuulihattu-ravintolaketjun maskotti, sekä Skrillex, joka on amerikkalainen dubstep-artisti. Räyhä-Ralfissa nähdään viittaus myös Star Warsiin, sillä piileskellessään suklaalammessa Ralf hengittää Darth Vadermaisella kähinällä. 

Räyhä-Ralf ei ole musikaali, kuten niin monet Disney-klassikot sitä ennen. Kaikki elokuvan musiikki on taustamusiikkia, joskin seassa on pari lauluakin. Elokuvaan varta vasten sävellettyjä lauluja ovat Wreck-It, Wreck-It Ralph (esittäjänä Buckner & Garcia), Sugar Rush (esittäjänä AKB48) ja When Can I See You Again (esittäjänä Owl City). Muita elokuvassa kuultavia lauluja on Celebration ja Shut Up and Drive. Instrumentaalisen taustamusiikin elokuvaan on säveltänyt Henry Jackman, paitsi kappaleen Bug Hunt Skrillex. Räyhä-Ralfin musiikki on mielestäni melko tylsää, eikä se vastaa laadultaan ”todellista” Disneytä. Itse kuulun siihen joukkoon, joka rakastaa Disney-klassikoiden lauluja, enkä pidä kesken kaiken laulamaan alkavia henkilöhahmoja ärsyttävinä, joten minua tällainen ”lauluton” elokuva ei voita puolelleen. 

Räyhä-Ralf on hyvä elokuva, vaikka se ei lempiklassikkoihini kuulukaan. Elokuvassa on hyvä ja hieman erilainen juoni: päähenkilönä on pahis, ja asiat nähdään hänen näkökulmastaan. 2000-luvulla näitä pahis-näkökulmasta tulleita elokuvia tosin on paljon, mutta Disney-klassikoiden rivistössä vain tämä yksi! Räyhä-Ralf saa minussa aikaiseksi myös monia tunteita, sillä joissakin kohtauksissa saa itkeä ja toisissa taas nauraa. Elokuvan ainoa vakava puute mielestäni on sen lauluttomuus. Oli miten oli, odotan innolla Räyhä-Ralfin jatko-osaa, jota ollaan nyt käsikirjoittamassa. Disney ei ole ilmoittanut, milloin jatko-osa julkaistaisiin, ja voi hyvinkin olla, että siihen menee seuraavat parikymmentä vuotta, kuten ykkösosankin julkaisuun. Tämä Disney-nörtti jaksaa kuitenkin odottaa. :) 

 

”Hei! Miks sun käsi on niin sairaan iso!?”
”En tiiä, miks sä oot niin sairaan ärsyttävä!!???”
- Nelli Karamelli ja Räyhä-Ralf

(Anteeksi arvostelun taso, ainakin tiivistelmä elokuvasta on varmaan surkein kirjoittamani. Minulla kesti ties kuinka monta viikkoa tämän arvostelun kohdalla - jotenkin sen kirjoittaminen ei "natsannut" ollenkaan. Toivottavasti seuraavien elokuvien kanssa ei käy samalla lailla... Mutta onneksi enää kaksi arvosteltavaa klassikkoa jäljellä!)