Myrsky raivoaa merellä, ja myrskyn keskellä seilaa palava laiva. Tulen
keskeltä pelastusveneeseen pelastuu perhe, johon kuuluu isä, äiti ja
poikavauva. Perhe haaksirikkoutuu trooppiselle saarelle, jonne vanhemmat alkavat
rakentaa puutaloa laivan hylystä. Samalla saarella syvemmällä viidakossa
asustelee gorillaperhe; Kala, Kerchak ja gorillavauva. Perheen onni ei
kuitenkaan kestä kauaa, sillä yön pimeydessä Sabor-leopardi tappaa pienen
gorillan. Murtuneiden gorillavanhempien on jatkettava elämäänsä armottomassa
viidakossa. Gorillalauman vaeltaessa uutta lepopaikkaa etsimään Kala kuulee kaukaa
vienosti vauvan itkua, ja lähtee selvittämään äänen lähdettä. Kala löytää
ihmisten rakentaman puutalon, jossa pikkuinen vauva itkee yksinään. Vauvan
vanhemmat on murhannut Sabor, joka piileskelee yhä talon uumenissa. Kala ottaa
vauvan mukaansa ja pääsee juuri ja juuri karkuun nälkäistä leopardia. Kala
päättää kasvattaa ihmislapsen, vaikka Kerchak ei anna siunaustaan idealle. Kala
nimeää vauvan Tarzaniksi.
Tarzan kasvaa ja oppii pikku hiljaa viidakon tavoille. Hän opettelee
kaikkien viidakon eläinten tapoja: hän osaa liikkua puissa kuin apina, käyttää
veistä kuin sarvikuono sarveaan ja uida kuin virtahepo. Tarzan seikkailee
viidakossa yhdessä ystäviensä Terk-gorillan ja Tantor-norsun kanssa. Tarzan on
päättänyt näyttää Kerchakille, että hän kuuluu gorilloiden perheeseen, mutta
Kerchak ei välitä miehestä yhtään. Eräänä päivänä Tarzanin ja Terkin painiessa
keskenään gorillalauman keskelle hyökkää Sabor, jonka tähtäimessä on heikolta
näyttävä Tarzan. Kerchak puolustaa Tarzania leopardia vastaan, mutta Sabor saa gorillasta nopeasti yliotteen.
Tarzan tulee kuitenkin Saborin ja Kerchakin väliin itse tekemänsä keihään
kanssa, ja alkaa taistella raivoisasti Saborin kanssa. Lopulta Tarzan voittaa,
ja Kerchak suo ensimmäinen hymyn ihmiselle. Silloin kaukaa kuuluu pamaus, joka
säikäyttää gorillat. Gorillalauma lähtee Kerchakin johdolla poispäin
pamauksesta, mutta utelias Tarzan suuntaa kulkunsa outoa ääntä kohti.
Outo ääni on peräisin haulikosta, jolla Clayton häätää villieläimiä
pois tieltään. Clayton on lähtenyt opastamaan ja suojelemaan Porterin perhettä
heidän gorillatutkimusretkellään. Professori Porter ja hänen tyttärensä Jane
ovat täysin hullaantuneita viidakosta ja sen eläimistä. Jane jää miehistä
jälkeen innostuessaan piirtämään luonnoslehtiöönsä kuvaa paviaanilapsesta.
Yllättäen Jane saa kimppuunsa koko paviaanilauman, jota hän lähtee kauhuissaan
pakoon. Pakomatka meinaa tyssähtää lyhyeen, kunnes liaaneissa liehuva Tarzan
tulee apuun. Tarzan pelastaa Janen ja solmii rauhan paviaanien kanssa. Sitten
Tarzan tutkii Janen läpikotaisin ja tunnistaa tämän kanssaan samanlaiseksi
olennoksi. Tarzan vie Janen takaisin Porterien leiriin, jonka Terk ystävineen
on hajottanut. Tarzan ja gorillat lähtevät takaisin viidakkoon, kun professori
Porter ja Clayton saapuvat leiriin. Miehet eivät meinaa uskoa Janen tarinoita lannevaatteisesta
apinamiehestä.
Kerchak kieltää laumaansa olemasta minkäänlaisessa tekemisessä ihmisten
kanssa. Tarzan lähtee kuitenkin takaisin Porterien leiriin. Siellä
englantilaiset keksivät, että Tarzanhan voisi johdattaa heidät gorilloiden
luokse, joita he ovat tulleet tutkimaan. Tarzan ei kuitenkaan ymmärrä ihmisten
pyyntöä, ja niin Jane alkaa opettaa Tarzanille englantia ja näyttää ihmisten
maailman ihmeitä. Tarzan puolestaan näyttää viidakon ihmeitä Janelle ja opettaa
häntä liikkumaan liaaneita pitkin. Tarzan ei kuitenkaan suostu viemään ihmisiä
gorilloiden leiriin pyynnöistä huolimatta, sillä siten hän pettäisi Kerchakin
luottamuksen.
Lopulta Portereita tulee hakemaan laiva, ja heidän on määrä palata
takaisin Englantiin. Tarzan tulee kovin surulliseksi ymmärtäessään, että Jane
meinaa jättää hänet. Clayton uskottelee Tarzanille, että jos Tarzan näyttää
gorillat Janelle, Jane jää viidakkoon. Niin Tarzan houkuttelee Terkin ja
Tantorin johdattamaan Kerchakin pois gorillojen luota siksi ajaksi, että Tarzan
pääsee näyttämään gorillat ihmisille. Professori ja Jane innostuvat gorillayhdyskunnasta,
mutta Kerchak saapuu takaisin paikalle aivan liian aikaisin! Tarzan joutuu
pitelemään Kerchakia sen aikaa, että Jane ja kumppanit pääsevät pakoon. Tarzan
pelästyy omaa tekoaan ja lähtee pois mietiskelemään tunteitaan. Kala saapuu
Tarzanin luokse ja vie hänet puutaloon, josta Kala aikoinaan Tarzanin löysi.
Täällä Tarzanille selviää hänen alkuperänsä, ja hän päättää lähteä Porterien
mukana Englantiin.
Tarzan, Jane ja professori soutavat laivalla ja matkan kohti Englantia
on tarkoitus alkaa. Laivan kannelle päästyään merimiehet kuitenkin vangitsevat
heidät! Osa merimiehistä on ryhtynyt kapinaan itsensä Claytonin johdattamana!
Clayton kertoo, kuinka hän on koko ajan suunnitellut vangitsevansa gorilloja
eläintarhoihin vietäväksi, ja kuinka Tarzan auttoi häntä suunnitelman
toteuttamisessa. Sitten Clayton vangitsee Tarzanin ja kumppanit laivan ruumaan,
ja hän itse lähtee miestensä kanssa kohti saarta gorillajahtiin. Tarzan
turhautuu, kun ei pääse ruumasta millään ulos, ja päästää raivoisan huudon.
Viidakossa Terk ja Tantor kuulevat ystävänsä hädän, ja he rientävät laivalle ja
pelastavat ruumaan vangitut ystävykset. Yhdessä kaikki lähtevät Claytonin
perään pysäyttämään häntä. Matkalla Tarzan kokoaa kaikki viidakon eläimet apuun.
Perillä Clayton ja hänen miehensä ovat jo onnistuneet vangitsemaan
gorillat, mutta onneksi apu saapuu hätiin! Muiden vapauttaessa gorilloja ja
vangitessa kapinoivia merimiehiä Tarzan ja Clayton alkavat taistella keskenään.
Mielihulluuden partaalla oleva Clayton yrittää kaikkensa Tarzanin tappamiseksi,
mutta tappaa lopulta itsensä kuristumalla puusta roikkuvaan liaaniin. Taistelun
ohessa Kerchak on saanut kuolettavan haavan Claytonin aseesta. Viimeisillä
voimillaan hän kertoo Tarzanille olevansa ylpeä hänestä ja hyväksyvänsä hänet
lauman jäseneksi, omaksi pojakseen. Kerchakin kuoltua Tarzanista tulee
gorilloiden uusi johtaja, ja hän johdattaa gorillat syvälle viidakkoon.
Seuraavana päivänä Jane tekee isänsä kanssa lähtöä kohti Englantia. Hän jättää
haikeat hyvästit Tarzanille, jonka on nyt jäätävä viidakkoon gorillojen
johtoon. Soutuveneessä professori Porter neuvoo Janea kuitenkin seuraamaan omaa
sydäntään, ja Jane päättää jäädä viidakkoon Tarzanin luo. Hän ryntää
soutuveneestä rannalle ja moiskauttaa Tarzanin huulille tulisen suudelman.
Nähdessään tyttärensä onnen myös professori päättää palata viidakkoon, sillä ”viidakkoon
katoaa ihmisiä harva se päivä”. Niin Jane ja Tarzan saavat toisensa, ja he
elävät onnellisina viidakossa kaikkien ystäviensä kanssa.
Tarzan perustuu Edgar R. Burroughsin kehittelemään fiktiiviseen
hahmoon, joka on seikkaillut Burroughsin kirjoittamissa 24 kirjassa. Tarzan on jatkanut
seikkailujaan myös monen muun kirjailijan kynäilemänä, ja tarina on päässyt
valkokankaille monena eri versiona. Ensimmäinen Burroughsin Tarzan-kirjoista
nimeltään Tarzan, apinain kuningas
ilmestyi vuonna 1912. Burroughsin kirjoissa Tarzan syntyy Afrikassa, jonne
hänen vanhempansa on jätetty laivasta kapinan seurauksensa. Tarzanin äiti
kuolee luonnollisesti, mutta hänen isänsä saa surmansa Kerchak-apinan toimesta.
Kirjoissa Tarzanin kasvattajat ovat ihmisapinoita, eivät gorilloja. 26 kirjan
aikana Tarzan kokee monia jännittäviä seikkailuja, mm. aarteenetsintää ja
viidakon eläinten kanssa tappelua, käy Englannissa, menee naimisiin Janen
kanssa ja saa pojan nimeltään Jack – tai apinanimeltään Korak. Disneyn elokuva
keskittyy Tarzanin kasvamiseen, ja suuressa roolissa on Tarzanin omien juurien
etsintä. Elokuvassa Tarzanin adoptiovanhemmat ovat tosiaan gorilloita, eikä
Kerchak tapa Tarzanin isää, vaikka hyvin ihmisvastainen onkin.
Disneyn Tarzan on ensimmäinen animoitu tarina Tarzanista. Animointi
mahdollisti Tarzanin liikkeiden ja käyttäytymisen kuvaamisen samanlaisiksi, kuin
Burroughsin kirjasarjassa. Kirjoissa ja elokuvassa Tarzan käyttäytyy ja liikkuu
kuin eläin, ja hän ottaa oppia kaikkien viidakon eläinten tavoista. Elokuvassa
Tarzan liikkuu pitkin liaaneja ottamalla niistä kiinni käsillään ja jaloillaan,
ja surffailee puunoksistoja pitkin kuin mikäkin skeittaaja tai lumilautailija
(kyseiset urheilulajit olivatkin Tarzanin liikkeiden esikuvana!). Tämä
käyttäytyminen, eli Tarzanin eläimellisyys ei onnistuisi ihmisnäyttelijöiden
avulla. Disneyn Tarzan myös kuvaa
todella paljon Tarzanin suhdetta eläimiin, erityisesti gorilloihin, mikä oli
yksi kantavista voimista Burroughsinkin kirjoissa.
Tarzan valmistui vuonna 1999, ja sitä pidetään Disneyn
renessanssiajan viimeisenä menestyselokuvana materialistisesta näkökulmasta
katsottuna. Elokuva toi Disneyn studioille hyvin rahaa, vaikka Tarzanin budjetti oli aikoinaan suurin
animaatioelokuvaan käytetty rahamäärä, kokonaista 130 miljoonaa dollaria. Tämän
budjetin ylitti ensimmäistä kertaa vuonna 2002 valmistunut Aarreplaneetta. Tarzan on Disneyn klassikko numero 37. Edeltäviin
renessanssiajan Disney-klassikoihin (Mulan,
Herkules, Aladdin) verrattuna Tarzanissa
on paljon vähemmän vuoropuhelua. Tarzanissa
huomio keskitetään enemmän visuaalisuuteen – mahtavaan viidakkoon ja Tarzanin
itsensä eläimellisiin eleisiin ja ilmeisiin.
Inspiraatiota elokuvaansa Disneyn
studioiden tekijät lähtivät hakemaan Afrikasta. Disneyn studioiden väki oli
vasta käynyt havainnoimassa savannin elämää Leijonakuningasta
varten, mutta Tarzania varten
elokuvantekijät tekivät havainnointimatkan Ugandan viidakkoon. 1996 tehdyllä
matkalla animaattorit tajusivat, etteivät gorillat ole niin rajuja, kuin monet
elokuvat esittävät, vaan rauhaa rakastava perheyhteisö. Matkallaan animaattorit
myös havainnoivat tarkasti viidakkoa ympäristönä, jotta Tarzanin taustoista pystyttäisiin tekemään mahdollisimman aidon
tuntuiset. Tätä aitouden vaikutelmaa luo entisestään Deep Canvas -menetelmä
(=syväkangasmenetelmä), jota Tarzanissa
käytettiin ensimmäistä kertaa. Tietokoneohjelma Deep Canvasin avulla taustat
pystyi muuttamaan kolmiulotteisiksi, mutta niitä käsiteltiin ja maalattiin aivan
samalla tavalla kuin perinteisiä kaksiulotteisia kuvia. Tämä uusi ohjelma
todellakin paransi tietokoneanimaation tasoa, eikä tietokoneella tehtyä erota
enää perinteisestä animaatiosta. Tarzanissa
Deep Canvasia on käytetty lähinnä puiden rungoissa, joita pitkin Tarzan
vilistää ja surffailee viidakossa kulkiessaan.
Elokuvan päähenkilö on Tarzan,
”apinamies”. Tarzan on kasvanut viidakossa gorilloiden kasvattamana, ja
viidakossa eläessään hän on valikoinut ja opetellut itselleen kaikkien viidakon
eläinten parhaimmat puolet. Tarzan on myös kehitellyt itselleen aivan
ominaislaatuisen tavan liikkua puissa. Luonteeltaan Tarzan on kiltti, leikkisä
ja hyvin utelias. Kuullessaan oudon äänen Tarzan ei lähde ääntä karkuun muiden
gorilloiden tapaan, vaan hän lähtee katsomaan, mistä ääni kuului. Koko elokuvan
ajan Tarzan etsii omaa itseään. Hän on aina tuntenut olevansa erilainen, kuin
gorillaperhe hänen ympärillään. Hän on Terkin sanoin se ”karvaton apina”. Yhteenkuulumista
gorillaperheeseen estää eniten Kerchak, jonka hyväksyntää Tarzan koko elokuvan
ajan tavoittelee. Lopulta viidakkoon saapuu ihmisiä, ja Tarzan tajuaa, että hän
kuuluu heidän lajiinsa. Toisaalta Tarzan kokee olevansa erilainen ihmistenkin
keskellä, sillä hän käyttäytyy aivan eritavalla kuin he. Tarzan on siis
tavallaan kahden maailman välissä jumissa, eikä löydä omaa paikkaansa. Elokuvan
lopussa Tarzan lopulta löytää oman itsensä. Vaikka Tarzan onkin kasvanut
gorillojen parissa, pystyy katsoja samaistumaan mieheen. Tarzan ei paljoa puhu,
mutta samaistumisen tunteen kokemiseen riittää miehen kasvojen ilmeiden
seuraaminen. Katsoja ei voi olla tuntematta ihmetystä Tarzanin nähdessä Janen
ensimmäistä kertaa puun latvassa, tai liikuttumatta Tarzanin mennessä
vanhempiensa puutaloon, vaikka näissä kohtauksissa ei paljon repliikkejä ole!
Tälläkään kertaa ei voi siis muuta kuin vain kumartaa animaattoreille heidän
hienon työnsä edessä!
Tarzanissa on hyvin paljon sivuhenkilöitä, joista näkyvimmän roolin
ottaa varmasti Jane Porter. Jane on todellinen luonnonlapsi, joka innostuu
pienimmistäkin asioista ja tutkii innokkaana viidakon ihmeitä. Jane näyttää
tunteensa selkeästi, eikä pelkää toimia spontaanisti. Tarzanin ja Janen
romanssi on yksi Disneyn parhaista. Janen isä professori Arkhimedes Porter on
hyvin samantyyppinen tyttärensä kanssa, tosin professori on vielä Janea
teoreettisempi tutkijatyyppi. Viidakossa Tarzanin kavereina toimivat gorilla
Terk ja norsu Tantor. Terk on hyvin vitsikäs ja melko temperamenttinen
naarasgorilla, jolta löytyy sanomista tilanteessa kuin tilanteessa. Tantor
taasen on todella neuroottinen ja pelokas norsu, joka rakastaa rauhaa – jota
viidakosta harvoin löytyy. Tarzanin adoptiovanhempina toimivat Kala ja Kerchak.
Kala on hyvin lempeä ja perinteinen äitityyppi, joka osaa valita juuri oikeat
sanat lohduttaakseen lastaan. Kerchak on gorillalauman johtaja, joka ei
hyväksyisi erilaista Tarzania gorilloiden laumaan. Kerchak suuttuu todella
herkästi, ja hänellä tuntuu olevan koko ajan hyvin negatiivinen suhtautuminen
elämään. Mielestäni yksi elokuvan parhaista anneista on Tarzanin suhde Kalaan
ja erityisesti Kerchakkiin. Uskon, että käyttäytymisestään huolimatta Kerchakkin
on koko ajan välittänyt Tarzanista, mutta vasta elokuvan loppumetreillä hän
hyväksyy tunteensa Tarzania kohtaan. Tarzanissa
on kaksi pahista: eläinten maailman pahis on Sabor ja ihmisten maailman pahis
on Clayton. Molemmilla pahiksilla on samansävyiset väritykset, mikä yhdistää
hahmot toisiinsa. Clayton on hyvin lipevä ja miellyttämisenhaluinen seikkailija,
joka ajattelee vain omaa etuaan muiden kustannuksella. Claytonissa piilevä
julmuus (ja hulluus?) paljastuu vasta elokuvan loppumetreillä.
Sabor-leopardista taasen näkee jo kauas, että hän on kävelevä katastrofi.
Tietysti Sabor toimii vain omien saalistajan vaistojensa mukaisesti, eikä hän
sinällään ole paha – hän on vain leopardi. Saborista on kuitenkin tehty
elokuvassa hyvin ovela ja silmittömän julma pahis.
Laulut
Tarzaniin on tehnyt Phil Collins. Sävellyksissään Collins on
pyrkinyt tuomaan esille afrikkalaistyylistä musiikkia erityisesti
rytmiosuuksissa. Lyömäsoittimet tulevatkin hyvin esille kaikissa kappaleissa.
Englanninkielisessä elokuvassa Phil Collins laulaa itse elokuvan laulut – tosin
niin hän tekee myös ranskan-, saksan-, italian- ja espanjankielilläkin.
Suomeksi Collinsin laulut laulaa Pekka Kuorikoski Välillä minua ärsyttää ihan
kauheasti Collinsin ääni, ei hänen tarvitsisi kaikissa lauluissa tulla
laulamaan kertojan roolissa! Välillä taas Collins on paras mahdollinen valinta
laulajaksi, eikä lauluja voisi kuvitella kuulevan muiden esittämänä.
Tarzanin aloittaa laulu
Kaksi maailmaa. Tämän laulun aikana
Tarzanin biologiset vanhemmat haaksirikkoutuvat viidakon rannalle ja Sabor
tekee tuhotöitään oikein olan takaa.
Kaksi
maailmaa -laulun melodia kuullaan vielä monta kertaa elokuvassa, ja elokuva
loppuu mahtipontiseen versioon kappaleesta (ja tietysti Tarzanin perinteiseen
huutoon). Elokuvan toinen laulu on
Sä oot sielussain, jonka Kala laulaa vauva-Tarzanille kehtolauluksi. Tosin Kalan
laulettua pari ensimmäistä säettä ottaa kertoja-Collins taas laulajan roolin.
Kolmas laulu on
Aikamies, jonka
aikana Tarzan kasvaa lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Neljäs laulu, tai oikeastaan
duubittelu, on
Leirin hajoitus, jonka
aikana Terk hajoittaa laulun nimenkin mukaisesti kavereidensa kanssa Porterien
leirin. Viides laulu on
Sano pois,
jonka aikana Tarzan ja Jane oppivat asioita toisensa maailmoista.
Tarzan voitti Oscarin parhaasta
laulusta, joka oli
You’ll Be in My Heart.
Tarzan oli ehdolla myös parhaan
musiikin Oscarin saajaksi, muttei voittanut kyseistä pystiä.
Tarzanista voi bongata viittauksia edeltäviin Disney-elokuviin.
Ensinnäkin koko teema on viittaus Viidakkokirjaan,
jonka kirjaversio toimi Tarzanin kehittäjän Burroughsin innoittajana. Näkyvin
viittaus nähdään Terkin ja kumppaneiden saapuessa Portereiden leiriin. Leirissä
olevan pöydän päällä on hyvin tutun näköinen teeastiasto – siinähän ovat rouva
Pannu ja Kippo Kaunottaresta ja Hirviöstä!
Hauskuutta kohtaukseen tuo se, että Tantor pelkää astiaston elävän, mutta Terk vakuuttaa,
etteivät astiat ole eläviä. Kaunottaressa
ja Hirviössä samainen astiasto eli. :) Toinen, hieman
piilotetumpi viittaus nähdään kohtauksessa, jossa Porterit pääsevät näkemään
gorillat ensi kertaa. Tuolloin gorillat ravistelevat professori Porteria
ylösalaisin, jolloin professorin taskusta maahan putoaa pieni koiralelu.
Putoava koira on Mulanista tuttu
Mulanin koira Pikkuveli!
Tarzanin menestyksen vanavedessä Disneyn studioiden oli hyvä
tahkota lisää rahaa, ja niin Tarzan
sai oman televisiosarjan. Televisiosarjaa Disneyn
Tarzanin legenda tehtiin vuodet 2001–2003, ja sarjaan tuli yhteensä 39
jaksoa. Sarjan tapahtumat sijoittuvat elokuvan tapahtumien jälkeiseen Janen ja
Tarzanin yhteiselämään viidakossa. (Nyt tuli juonipaljastus, hups!) Kolmesta
televisiossa näkemättömästä sarjan jaksosta tehtiin elokuva nimeltä Tarzan ja Jane, joka julkaistiin vuonna
2002. Vuonna 2005 Tarzan sai myös
jatko-osan nimeltä Tarzan 2, jonka
tapahtumat sijoittuvat Tarzanin lapsuuteen gorillaperheen parissa. Lisäksi Tarzanista tehtiin
Broadway-musikaaliversio, joka näki ensi-iltansa vuonna 2006. Näiden jatko-osien
määrä kertoo siitä, että Tarzan on
todella suosittu, mutta myös onnistunut elokuva! Tarzanissa toisensa kohtaavat hyvä musiikki, loistava animaatio
sekä sielukkaat ja samaistuttavat henkilöhahmot. Elokuva on todellakin
katsomisen arvoinen tapaus!
Ӏiti! Onko vesi
varmasti puhdasta? Näyttää likaiselta minusta!”
”Ei hätää, kulta!”
”Yäk! Täällähän on bakteereja!”
”Tantor! Etkö näe, että äiti puhuu!”
- Tantor ja Tantorin äiti