Bernard ja Bianca Australiassa - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Australiassa äitinsä kanssa asuu pieni poika nimeltä Toni. Eräänä päivänä hän kuulee eläinten antaman hälytyksen metsästä. Kotka nimeltä Maara on pulassa! Toni lähtee pelastamaan kotkaa salametsästäjältä. Pari ystävystyy heti, ja Toni kokee henkeäsalpaavan kauniita hetkiä Maaran selässä lentäessään yli Australian mahtavien maisemien. Maara näyttää Tonille myös pesänsä, jossa nököttää kolme suurta munaa. Kun Toni on taas yksin metsässä, hän putoaa salametsästäjän rakentamaan ansakuoppaan. Salametsästäjä nimeltä McLeach meinaa päästää Tonin karkuun, kunnes huomaa pojan hallussa olevan kotkansulan. McLeach haluaa pyydystää tämän harvinaisen linnun, ja niin hän kidnappaa Tonin, jotta poika kertoisi kotkan pesän paikan. McLeach myös lavastaa Tonin kuolleen alligaattorien käpälissä, ettei Tonin äiti alkaisi etsiä poikaa. Tonin onneksi McLeachin syöttinä ollut hiiri pääsee pakenemaan, ja hiiri lähettää heti sähkeen New Yorkiin - poika on vaarassa! 

New Yorkissa Bernard ja Bianca ovat hienossa ravintolassa illallisella. Bernard vaikuttaa kovin hermostuneelta, mutta hänellä on siihen syytä: Bernard nimittäin aikoo kosia Biancaa! Kosimisyritys menee kuitenkin pieleen, kun hiiriparille tullaan kertomaan, että Pelastusjärjestö tarvitsee heitä tehtävän suorittamiseen. Niin Bernard ja Bianca lähtevät kohti Australiaa albatrossi Vilpurin selässä. Matka maapallon toiselle puolelle sujuu helposti, kun matkalaiset lainaavat ”vähän isomman linnun siipiä” ja kulkevat matkan lentokoneen sisällä. 

Perillä Australiassa hiiret ottaa vastaan lentokenttävirkailija Jake. Nähdessään Biancan Jake ihastuu tähän oikopäätä. Laskeutuessaan maahan Vilpurin selkä niksahtaa pahasti, joten hänet viedään lääkärin vastaanotolle parantumaan. Vilpurin parannellessa itseään Jake lähtee opastamaan Bernardia ja Biancaa, sillä Jaken mukaan matka Australian aavikon poikki on hyvin vaarallinen. Matkalla Bernard yrittää kosia Biancaa toistamiseen, mutta yritys keskeytetään jälleen. Kaiken lisäksi Jake näyttää lähentelevän Biancaa! Bernardilla ei siis mene ollenkaan hyvin. Mutta hyvin ei mene Tonillakaan. Hänet on viety McLeachin tukikohtaan, jossa poika on vangittuna muiden salametsästäjän nappaamien eläinten sekaan. Toni yrittää yhdessä eläinten kanssa paeta, muttei onnistu. Siitä pitää huolen McLeachin uskollinen lemmikkilisko Jonna. 

Vihdoin Jake, Bernard ja Bianca ovat päässeet perille McLeachin tukikohtaan. He näkevät, kuinka McLeach vapauttaa Tonin, mutta lähtee varjostamaan poikaa. Varjostuksesta epätietoinen Toni johdattaa McLeachin suoraan Maara-kotkan pesäpaikalle! Siellä McLeach onnistuu vangitsemaan kotkan, Tonin sekä Biancan ja Jaken! Bernard naamioi kivet Maaran muniksi, joten kotkan munat pelastuvat Jonnan hampailta. Lääkärin vastaanotolta paennut Vilpuri saapuu kuin tilauksesta paikalle, ja Bernard käskee albatrossin jäädä hautomaan munia. Itse Bernard lähtee McLeachin perään vapauttamaan ystäviään – ja rakastaan Biancaa. 

McLeach on ajanut autonsa alligaattoreja kuhisevan joen rantaan ja aikoo laskea Tonin alligaattorien päivälliseksi. Yhtäkkiä auto kuitenkin hyytyy: sähköt ja avaimet ovat kadonneet. McLeach ei saa laskettua köyttä enää alemmas, eikä näin ollen saa laskettua Tonia alligaattorien kitaan. Salametsästäjä päättää, että Tonin saa putoamaan muillakin keinoilla – nimittäin ampumalla köyden rikki! Autonavaimet on vienyt kukapa muukaan kuin Bernard! Hän antaa avaimet Biancalle, jotta hiirineiti voi vapauttaa itsensä ja muut häkistä, ja lähtee itse pelastamaan Tonia Jonna kannoillaan. Jonnaa härnäämällä Bernard hankkiutuu eroon McLeachista, sillä raivoissaan Jonna syöksyy suoraan päin salametsästäjää ja näin he molemmat putoavat virran vietäviksi. Jonna pelastuu töyräälle nöyränä liskona, mutta McLeach ajautuu vesiputoukseen kokien näin kohtalonsa. Pahaksi onneksi Tonin köysi katkeaa, ja hän putoaa myös jokeen. Bernard sukeltaa pojan perään ja saa kuin saakin vedettyä pojan veden pinnalle. Mutta nyt edessä on vesiputous!

Bernard ja Toni ajautuvat virran mukana alas vesiputouksesta. Samaan aikaan Bianca saa kuitenkin avattua häkin oven, ja Maara-kotkan lentää vesiputoukseen selässään Bianca ja Jake. Maara saa pelastettua Tonin ja Bernardin, ja niin kaikki seikkailijat lentävät kotkan selässä Australian öisten maisemien yllä. Vihdoin Bernard saa taas uuden tilaisuuden kosimiseen. Niinpä Bernard kosii Biancaa tähtien tuikkeessa kotkan selässä lentäen – ja Bianca vastaa myöntävästi kosintaan. Näin ollen kaikki on hyvin kun loppu on hyvin! … Sillä välin kotkan pesässä Vilpuri odottaa, milloin hänet tullaan päästämään vapaaksi haudontahommista. 

Bernard ja Bianca Australiassa on jatko-osa vuonna 1977 valmistuneelle Disney-klassikolle Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Samalla siitä tuli ensimmäinen Disneyn klassikko, joka on jatko-osa jollekin edeltävälle Disney-klassikolle. Bernard ja Bianca Australissa perustuu samoihin kirjoihin, kuin Pelastuspartio Bernard ja Bianca – eli Margery Smithin kirjoittamiin Pelastusjärjestö-novelleihin. Ensi-iltansa elokuva sai vuonna 1990. Elokuva tienasi vähemmän, kuin mitä Disneyn studiot olivat odottaneet sen tienaavan. Bernard ja Bianca Australiassa -elokuvasta tulikin Disneyn renessanssiajan vähiten tienaavin elokuva. Koska elokuva oli pettymys lipputulojen suhteen, eivät Disneyn studiot enää mielellään julkaisseet animoitujen elokuviensa jatko-osia teattereissa. Tästä johtuen mm. Pienen merenneidon ja Aladdinin jatko-osat ovat päätyneet suoraan DVD (tai VHS) -myyntiin. 

Bernard ja Bianca Australiassa on Disneyn ensimmäinen elokuva, joka on tehty käyttämällä CAPS-tekniikkaa.  CAPS-tekniikkaa käytetään tietokoneella: siinä skannataan tietokoneelle animaattoreiden piirtämät hahmot ja taustat, ja tekniikka mahdollistaa helpommin kuvakulman vaihtelut, kameran liikkeet yms. Tämä CAPS-projekti oli ensimmäinen, jonka Disney teki yhteistyössä Pixar-nimisen yhtiön kanssa. Kuulostaako yhtiön nimi tutulta…? Elokuvassa käytetään myös CGI-tekniikkaa Sydneyn oopperatalossa, New Yorkin kaupungissa ja McLeachin autossa. CGI-tekniikka näyttää todella tökerötä tässä animaatiossa. Varsinkin New York ja Sydneyn oopperatalo ovat tylsän viimeistelemättömiä ja palikkamaisia muuhun animaatioon verrattuna. Kenties tällä ihmisten luomien rakennelmien tönkkömäisyydellä on kuitenkin haluttu korostaa luonnon kauneutta! Bernard ja Bianca Australiassa esitteleekin meille upeaa Australian luontoa. Elokuvan maisemat on tehty aivan upeasti, ja niitä on ilo katsoa. Jo elokuvan alku, jossa kamera lähestyy tasangon yli Tonin kotia ja Uluru-vuorta, on todella mahtava. Vaikuttavia ovat myös lentokohtaukset, joissa Maara-kotka lennättää katsojia Australian luonnon ja jopa pilvien yläpuolella. Nämä kohtaukset ovat elokuvan parasta antia visuaalisesti! Kohtauksista huomaa, että animaattoreiden matka Australiaan luontoa tutkiakseen ei ollut ihan turha! 

Bernard ja Bianca Australiassa tuo ruutuihimme taas tutun pääsankariparin - hiiret Bernardin ja Biancan. Tässä elokuvassa tosin Bernard vie kirkkaasti päähenkilön paikan. Bernard ei ole enää talonmies hiirten kansainvälisessä pelastusjärjestössä, vaan hän on Amerikan lähettiläs. Hän on yhä ujo, pelokas, kömpelö mutta reilu hiiri. Tässä elokuvassa Bernard kuitenkin oppii hieman rohkeammaksi. Hänen ja Biancan suhde on syventynyt edelliseen elokuvaan verrattuna tiiviiksi, ja Bernard jopa suunnittelee kosivansa Biancaa! Bianca on hiirikaksikon päättäväisempi jäsen, joka hurmaa kaikki hiiret kauneudellaan missä ikinä kulkeekin. Pienimuotoisen kolmiodraaman hiirten suhteeseen tekee Jake, Australiassa asuva hiiri. Jake on reilu, ystävällinen ja auttavainen hiiri – kunnes näkee ihanan Biancan. Tällöin Jake jättää Bernardin kokonaan huomiotta, ja yrittää vain iskeä tätä viehkoa hiirineitoa Amerikasta. Omia aineksiaan tähän soppaan heittelee Vilpuri-albatrossi. Vilpuri on edellisessä Bernard ja Bianca -elokuvassa nähdyn Orvillen veli, joka myös toimii lennonkapteenina ja hiirilentokoneena. Vilpuri on varsinainen vitsiniekka, ja hän vääntääkin vitsiä koko ajan. Albatrossi haluaisi myös kovasti nähdä Australian rannikon tipuja, muttei elokuvan aikana pääse niitä vielä ihailemaan. Vilpurin vuorosanoissa on muuten viittaus yhteen edeltävään Disney-klassikkoon. Tanssiessaan kotonaan lentohangaarissa Vilpuri sanoo ”Svengaa kuin hirvi”, mikä on lainattu suoraan Viidakkokirjan Baloo-karhun suusta! 

Bernardin ja Biancan ohella kolmantena päähenkilönä elokuvassa toimii Toni-poika. Toni asuu äitinsä kanssa kahdestaan pienessä mökissä keskellä Australian tasankoa. Toni on ilmiselvä ”eräjorma”, joka rakastaa luonnossa kulkemista ja eläimiin tutustumista. Toni osaa puhua eläinten kanssa, kuten ilmeisesti kaikki lapset vielä osaavat. Aikuisilta tämä taito on kadonnut. Toni on hyvin viaton lapsi, ja hän pitää kunniatehtävänään vääryyden poistamista maailmasta. Toni tutustuu elokuvan alussa Maara-nimiseen kotkaan. Maara on yksinhuoltajaäiti, sillä metsästäjä on napannut hänen miehensä. Maara on aivan ihana emo, joka suojelee poikasiaan ja on hyvin ylpeä niistä. Tonin kysyessä ”Kuoriutuvatko ne pian?” Maara pörhistää sulkapeitettään ihanan ylpeänä ja onnellisena. Maaran onnea varjostaa ilkeä salametsästäjä McLeach, joka yrittää saada koko kotkaperheen saaliskokoelmiinsa. McLeach on hyvin julma mies, joka ei välitä luonnosta taikka eläimistä yhtään. Ainoa eläin, jota McLeach edes vähän sietää, on hänen lemmikkiliskonsa Jonna. Tämä ilkeä parivaljakko sopii hyvin yhteen, sillä niin iljettäviä he molemmat ovat. 

Bernard ja Bianca Australiassa ei pidä sisällään yhtäkään musikaalinumeroa. Näin ollen elokuvasta tulee toinen Disney-klassikko Hiidenpadan jälkeen, jossa ei lauluja kuulla. Itse olisin kaivannut elokuvaan edes pientä laulua, vaikkapa Pelastuspartio Bernard ja Bianca -elokuvasta tuttua Pelastusjärjestön tunnussäveltä. Ei sitten, yhyy! Bernardin ja Biancan seikkailuja suunniteltiin tehtävän enemmän, ja kolmas elokuva oli jo suunnitteluvaiheessa vuonna 1996, kunnes Biancan alkuperäinen ääninäyttelijä kuoli. Hiirineidolle ei haluttu uutta ääntä, joten kolmas jatko-osa ja mahdolliset tulevat hiirten seikkailut pantiin jäihin. 

Bernard ja Bianca Australiassa on Disneyn klassikko numero 29. Lauluttomuus ei vie elokuvalta paljon pisteitä pois, sillä kyseiset pisteet elokuva saa takaisin upeiden maisemiensa ansiosta. Hyvin monet Disney-elokuvien jatko-osat ovat alkuperäistä elokuvaa huonompia, mutta Bernard ja Bianca Australiassa ei tähän kuoppaan lankea. Elokuva pääsee oikeastaan samalla tasolle edeltäjänsä kanssa, sillä molemmissa elokuvissa piisaa seikkailua, jännitystä, tunteellisuutta ja vakavuutta. Näin ollen voisi jopa sanoa, että Bernard ja Bianca Australiassa on paras Disneyn tekemä jatko-osa, ja se todellakin kannattaa katsoa!

”Hähhähhää! En päässyt kolmannelta luokalta turhan tähden!”
- McLeach

Lue tästä arvostelu elokuvasta Pelastuspartio Bernard ja Bianca.