Nuoret naiset ymmärtävät tuoll' toisiaan.

Olen joskus tehnyt listan parhaimmista Disney-miehistä (lue täältä). Sen sijaan naisista en ole koskaan tehnyt listaa, vaikka/koska Ken on maassa kaunehin? -kisoja on ilmestynyt jo pari kappaletta. Nyt saatte siis tietää minun "naismaustani": vuorossa on TOP10-Disney-naiset. Listaan on hyväksytty vain "hyvällä puolella" olevat ihmishahmot. Huom! Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia! 

10. Lumikki

Lumikki on päähenkilö ensimmäisessä Disney-klassikossa, joka jo pelkästään oikeuttaa hänen pääsemisensä tälle listalle. Lumikki on luonteeltaan ennenkaikkea hyvä, aito ja luontoa sekä eläimiä rakastava. Hän ei tunne pahuutta, vaikka se kävelisi häntä vastaan (niinkuin tekeekin...). Lumikki on myös hyvin vahva nainen, sillä vaikka hänet laitetaan uurastamaan ja kuuraamaan vastoin ylhäistä syntyperäänsä, hän uskoo parempaan huomiseen. Tämä uurastaminen on tehnyt hänestä hyvin nöyrän ihmisen. Ennenkaikkea Lumikki haaveilee rakkaudesta, omasta ihanasta prinssistä, joka vie hänet linnaan elämään onnellisesti elämänsä loppuun asti. Listan loppuun Lumikki joutui sen takia, että kaikista edellä mainituista hyveistään huolimatta hän on hyvin konservatiivinen hahmo, eikä tee itse oikeastaan mitään edesauttaakseen toiveidensa toteutumista.

9. Jane

Jane on hyvin hauska hahmo elokuvasta Tarzan. Hän on eläinrakas ja sukurakas, ja onkin matkustanut Afrikkaan isänsä kanssa gorilloita etsimään. Isältään Jane on perinyt lähinnä luonteenpiirteensä luonnon ihmeiden tutkimiseen, mutta ulkonäkö on hyvin todennäköisesti peritty Janen äidiltä. Jane on hyvin luonnonläheinen ja välitön ihminen. Joissain kohdissa elokuvaa hän tosin pukeutuu hyvin Lontoon muodin mukaisesti, joten häneltä löytyy myös pientä ymmärrystä ulkonäön ja muodin maailmasta. Neiti Porter on hyvin temperamenttinen ihminen ja hän osaakin suuttua hetkessä ja ilahtua nopeasti. Toisaalta hän on myös hyvin ujo ainakin ihastumisensa suhteen, mutta osaa siinäkin olla välillä hyvin spontaani. Jane on siitä harvinainen Disney-päähenkilönainen, että hän tekee elokuvaan huumoria ja hän saa katsojat nauramaan huvittavuudellaan. Janea ei tarvitse ottaa niin vakavasti kuin vaikkapa Tuhkimoa tai Pocahontasia. Huumori on Janessa sekä hyvä että huono puoli.

8. Tuhkimo

Tuhkimo on todella kaunis nainen ja päähenkilö elokuvasta Tuhkimo. Hänet on pakotettu tekemään kotitöitä omassa perintökartanossaan, mutta silti hän uskaltaa unelmoida haaveidensa käyvän toteen. Tässä mielessä hän on hyvin samanlainen hahmo kuin Lumikki ja muutenkin häntä voi verrata Lumikkiin tietyn konservatiivisuuden omaavana hahmona. Tuhkimo on hyvin eläinrakas, eikä tohdi tehdä pahaa edes talossaan kulkeville hiirille. Hän yrittää nähdä hyvää kaikissa Luojan luomissa, vaikka esimerkiksi Lucifer-kissasta sitä onkin vaikea huomata. Tuhkimo on hyvin herkkä ja hellä ihminen eikä anna periksi helpolla niin haaveissaankaan kuin oikeassa elämässäänkään. Tuhkimon elämänasenteeseen olisi ilo samaistua.

7. Tähkäpää

Kaksin karkuteillä -elokuvasta tuttu Tähkäpää on todella naiivi neitonen. Hän on elänyt kirjaimellisesti neljän seinän sisällä koko elämänsä ajan, ja uskoo kaiken, mitä joku toinen sanoo hänelle. Elokuvan lopulla hän osaa jo onneksi käyttää omia aivojaan. Herkkäuskoisuudestaan huolimatta Tähkäpää on hyvin utelias neito. Hän on myös taiteellinen, ystävällinen, nokkela ja aito tyyppi. Tähkäpään taiteellisuus ilmenee maalausharrastuksessa ja laulutaidossa. Tähkäpää tulee hyvin toimeen eläinten kanssa, ja saa kesytettyä jopa hurjan Maximus-hevosen. Neidossa on myös taikaa, joka kätkeytyy hänen uskomattoman pitkiin hiuksiinsa. Jollain tasolla minua vaan ärsyttää todella paljon Tähkäpään intoilu - välillä tuntuu, että hänellä on joku adhd.

6. Anita

Anita esiintyy sivuroolissa elokuvassa 101 dalmatialaista. Tämä nainen vaikuttaa elokuvassa aluksi hyvin pinnalliselta ja ylpeältä, mutta häneen tarkemmin tutustuessa ulkokuoren alta löytyy lämmin, ystävällinen ja hellä persoona. Anitassa on myös jotain naiiviutta, sillä hän ei voi uskoa, että hänen vanha koulutoverinsa Cruella de Vil voisi olla paha. Anita on hyvin eläinrakas. Hän omistaa yhdessä aviomiehensä Rogerin kanssa kaksi dalmatialaista, Perditan ja Pongon, eikä osaa kuvitella antavansa koirien pentuja pois muille omistajille. Anita on perienglantilainen teehetkiä myöten ja hän pitää kirjojen lukemisesta. Pidän Anitasta hänen ystävällisyytensä takia, ja hän on myös mielestäni hyvin kaunis nainen. Anitassa on ulkonäöllisesti jotain samaa kuin prinsessa Ruususessa, mutta se ei ole ihme, sillä onhan heidän elokuvansa tehty peräkkäin.

5. Tiana

Tiana on köyhistä oloista kotoisin oleva nuori nainen. Hänen suurin unelmansa on perustaa oma ravintola, joka sattumalta oli myös hänen isänsä unelma. Tästä voidaankin pohtia, onko Tiana vain omaksunut itselleen rakastamansa isän unelman eikä ajattele ollenkaan omia halujaan? Ravintolan takia Tiana kuitenkin raataa työtä melkein läpi vuorokauden ja hän uskoo saavansa haluamansa vain uurastuksen kautta. Tiana on työnarkomaniasta huolimatta hyvin ystävällinen nainen ja hän huolehtii elämäänsä kuuluvista tärkeistä ihmisistä: äidistään ja parhaasta ystävästään Charlottesta. Elokuvassa Prinsessa ja sammakko Tiana kohtaa Naveenin, joka opettaa Tianalle, että työ ei olekaan kaikki kaikessa, vaan tärkeämpää on rakkaus. Aww! Tianalla on hyvät arvot ja hyvä työmoraali ja hän tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

4. Pocahontas

Intiaanipäällikön tytär Pocahontas on hyvin luonnonläheinen tyyppi. Hän suorastaan rakastaa kasveja, eläimiä, puita yms., ja osaa jopa kommunikoida niiden kanssa (esim. Kaarnamuori ja Miiko). Pocahontas eroaa muista kyläläisistään siinä mielessä, että hän ei usko kaiken erilaisen ja vieraan olevan pahaa. Hän on hyvin utelias nainen ja myös hyvin rohkea. Rohkeutta tarvitaan erityisesti silloin, kun Pocahontas uhmaa isäänsä pelastaakseen rakastamansa miehen hengen. Intiaanineito on myös vastuullinen, sillä hän tietää oman tärkeän tehtävänsä kylässään, eikä anna halujensa johdattaa häntä. Toisaalta taas hänen elämänfilosofiansa on sydämen äänen seuraaminen, joten vastuullisuus sotii hänen periaatteitaan vastaan. Pocahontasin arvot ovat kuitenkin todella hyvät, ja meistä jokainen voisi ottaa hänestä mallia.

3. Mulan

Mulan on Kiinassa asuva nuori nainen, joka haluaa tuottaa suvulleen kunniaa naimalla hyvän miehen. Mulan ei kuitenkaan ole samanlainen kuin muut tytöt, eikä hänessä oikein ole perinteistä vaimomateriaalia. Mulan on nimittäin älykäs eikä hän tottele käskyjä kyseenalaistamatta niitä. Mulan on myös hyvin rohkea, sillä hän uskaltaa lähteä armeijaan isänsä puolesta, vaikka Kiinassa tuohon aikaan nainen armeijassa oli kuolemantuomion saava (nykyajasta en osaa sanoa). Vanhan isänsä puolesta uhrautuminen kertoo myös Mulanin lämpimästä suhteesta perheeseensä. Mulan on nainen, joka taistelee naisten oikeuksien puolesta ja siinä samalla hän tulee pelastaneeksi koko Kiinan.

2. Aurora / prinsessa Ruusunen

Kaksi nimeä omaava Aurora esiintyy elokuvassa Prinsessa Ruusunen. Aurora on todella kaunis nainen, joka on saanut syntymälahjakseen kauneuden ja laulun lahjat. Auroran elämää varjostaa tosin kirous, jonka mukaan hän kuolee kuudentenatoista syntymäpäivänään. Tätä Aurora ei tiedä, eikä myöskään sitä, että on prinsessa. Ruusunen on kasvatettu metsän keskellä sijaitsevassa mökissä, ja tämä kasvatus on varmasti lisännyt hänen luonnonläheisyyttään ja tietynlaista aitouttaan. Voisi kuvitella, että Aurorasta tulee kuningattarena hyvä ja alaistensa asemaan eläytyvä hallitsija. Aurora on kaikesta hyvyydestään huolimatta melko konservatiivinen ja unelmiensa toteen käymistä odottava hahmo Lumikin ja Tuhkimon ohella. Hän on mielestäni kuitenkin kaunein Disneyn naishahmoista, jonka takia hän ansaitsee näinkin korkean sijoituksen tällä listalla.

1. Belle

Kaunotar ja hirviö -elokuvassa esiintyvä Belle on pienestä pitäen ollut "lempinaiseni" Disney-elokuvista. Toisaalta hän ja koko hänen elokuvansa alkaa vähän kyllästyttää minua, kun sitä on tullut katsottua niin monta kertaa, mutta mennään ainakin vielä vanhojen mieltymysten mukaan. Belle on keksijän tytär ja häntä pidetään kylässä outona ja erilaisena. Tarina kuitenkin opettaa, että erilaisuus on voimavara! Belle on kylässään nörtti, sillä hän viihtyy kirjojen maailmoissa eikä ajattele vain miehiä muiden kylän naisten tapaan. Belle on omapäinen, ystävällinen ja herkkä nainen. Hän ei mene naimisiin miehen kanssa, vaikka sosiaaliset paineet painostavat häntä siihen, sillä hän ei rakasta miestä. Belle ei haaveile rakkaudesta, mutta sen löydettyään antautuu sille täysin. Sen sijaan Belle haaveilee seikkailuista ja saakin kokea sellaisen elokuvan aikana. Belle myös opettaa meille, että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa vaan se, mitä ulkokuoren alla piilee.

(Nyt kesäloman ja kesätöiden alettua blogin päivitys saattaa jäädä jalkoihin muiden askareiden tieltä. Muuton takia Disney-dvd:tkin on pakattu laatikoihin, joten elokuva-arvostelut jatkuvat todennäköisesti vasta syksyllä... tai ehkä nappaan vielä pari seuraavaa klassikkoa katsottavaksi. Joka tapauksessa päivittäisen tai viikoittaisen Disney-annoksen saa täältä todennäköisesti vain aikaisempia tekstejä lukemalla! Hyvää kesää kaikille!)

Mikä äidin jaksamaan saa?

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!!

Prinsessa Ruusunen - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :) 

Kuningas Stefanus ja hänen puolisonsa ovat pitkään toivoneet lasta. Vihdoin heidän toiveensa kuullaan, ja he saavat todella kauniin tyttölapsen, jonka nimeksi antavat Aurora. Lapsen syntymän kunniaksi koko valtakunnassa juhlitaan. Myös linnassa on suuret juhlat, jonne saapuu naapurivaltakunnan kuningas Hubertus poikansa Philipin kanssa. Kuninkaat ovat sopineet keskenään, että Aurora ja Philip menevät tulevaisuudessa naimisiin. Juhliin saapuu myös prinsessan kolme haltijatarkummia. Flora antaa prinsessalle lahjaksi kauneuden ja Fauna antaa hänelle lahjaksi laulun lahjan. Juuri kun Ilomieli on antamassa omaa lahjaansa, ilkeä Pahatar ilmestyy saliin. Pahatar langettaa Auroraan kirouksen: kuudentenatoista syntymäpäivänään Aurora tulee pistämään sormensa värttinän piikkiin ja kuolee! Pahattaren häivyttyä Ilomieli lieventää kirousta siten, että Aurora vaipuu vain ikiuneen ja hänet herättää eloon tosirakkauden suudelma. Haltijatarkummit päättävät yhdessä kuninkaan kanssa, että vievät Auroran metsän keskellä sijaitsevaan mökkiin ja kasvattavat hänet siellä 16-vuotiaaksi. Näin piilottamalla Auroran he toivovat välttävänsä Pahattaren kirouksen. 

Kuusitoista vuotta kuluu. Metsän keskellä olevassa mökissä maalaistädeiksi naamioituneet haltijattaret lähettävät Auroran poimimaan metsästä marjoja. Sillä aikaa itse haltijattaret alkavat leipoa hänelle syntymäpäiväkakkua ja ommella uutta pukua. Haltijatarkummien tarkoituksena on viedä Aurora samana iltana takaisin oikeiden vanhempiensa luo. Linnassa kuninkaat Hubertus ja Stefanus ovat aloittaneet juhlintansa jo etukäteen: tänään heidän valtakuntansa yhdistyvät, kun Aurora ja Philip saavat toisensa! Kuninkaat juhlistavat asiaa viinin kera, ja hovimestari/narri saa myös osansa pullon sisällöstä. Kielletyllä vuorella Pahatar taasen raivoaa, sillä Auroraa ei ole löytynyt. Hän lähettää uskollisimman ystävänsä, Diablo-korpin, etsimään prinsessaa. 

Sillä välin metsässä Aurora laulelee ja unelmoi unelmiensa prinssistä. Kuinka ollakaan, itse prinssi Philip kuulee Auroran laulun ja rientää katsomaan, kenestä pääsee noin ihana ääni. Philip tanssittaa Auroraa hetken, josta Aurora vallan kauhistuu! Hän on luvannut haltijatarkummeilleen, ettei puhu vieraiden kanssa! Prinssin viehätysvoima kuitenkin puree Auroraan ja pian pari kävelee käsi kädessä metsän halki. Aurora huomaa kuitenkin ajan kuluneen ja hänen täytyy kiireellä lähteä takaisin mökkiin, sillä häntä odotetaan. Kiireissään pari sopii tapaavansa vielä samana iltana metsän keskellä olevassa mökissä. Kumpikaan ei tule kertoneeksi toiselle henkilöllisyyttään, ja he luulevat toisiaan vain maalaisiksi. Samaan aikaan mökissä haltijattaret antavat periksi – heiltä ei onnistu leipominen tai ompelu ilman taikuutta. Niinpä taikasauvat alkavat heilua. Pahaksi onneksi Pahattaren korppi lentää juuri paikan ohi ja näkee, kuinka mökin savupiipusta suihkuaa taikaa. Tällöin Aurora pöllähtää mökkiin ja on kovin onnellinen kummiensa yllätyksestä ja siitä, että on rakastunut. Haltijattaret kertovat hänelle kuitenkin tämän oikean henkilöllisyyden, että hän on prinsessa ja hänet on luvattu toiselle. Aurora murtuu tästä täysin. Diablo saa tarvitsemansa tiedot ja lähtee välittämään niitä omistajalleen. 

Haltijatarkummit ja Aurora aloittavat pitkän ja surullisen matkansa kohti linnaa. Samalla Philip lähtee ratsullaan kohti mökkiä tavatakseen siellä rakkautensa kohteen isänsä vastusteluista huolimatta. Linnassa haltijattaret jättävät Auroran hetkeksi yksin huoneeseensa tämän surun takia. Se ei kuitenkaan kannata, sillä huoneeseen ilmestyy Pahatar, joka asettaa Auroraan loitsun. Lumottu prinsessa lähtee seuraamaan välkkyvää valopalloa ja lopulta pistää sormensa värttinään. Haltijatarkummit tulevat paikalle myöhässä, Aurora makaa maassa ikiuneen vaipuneena. He asettelevat prinsessan makaamaan sängylle ja vaivuttavat koko linnan väen uneen siihen asti, kunnes Aurora herää. Kun Flora on nukuttamassa Hubertusta, kuningas mutisee, kuinka Philip on tavannut metsässä kauniin neidon ja on rientänyt tämän luokse. Tästä Flora tajuaa, että Aurora tapasi juuri Philipin metsässä, ja Philipin suudelma voi herättää prinsessan! 

Haltijattaret saapuvat metsämökkiin myöhässä. Ilkeä Pahatar on vanginnut prinssin ja vienyt tämän tyrmään Kielletylle vuorelle. Floran, Faunan ja Ilomielen ei auta muu kuin lähteä pelastamaan prinssiä. Haltijattaret onnistuvat yrityksessään ja he antavat prinssille vielä Hyveen kilven ja Totuuden miekan. Pahatar huomaa prinssin kadonneen ja lähettää pelastajan perään kauhean ukkosmyrskyn ja tappuramuurin Philipin matkaa pysäyttämään. Mikään ei kuitenkaan auta, joten lopulta Pahatar taikoo itsensä linnan eteen jättimäiseksi lohikäärmeeksi. Prinssi selviää viimeisestäkin esteestä Totuuden miekan avulla, ja Pahatar kuolee. 

Philip rientää linnan torniin, jossa Aurora nukkuu ikiuntaan. Hän suutelee neitoa hellästi huulille, jolloin Aurora ja koko linnan väki heräävät. Philip ja Aurora laskeutuvat yhdessä linnan juhlasaliin, jossa Aurora näkee 16 vuoden jälkeen vanhempansa ensi kerran. Kohtaaminen sujuu onnellisissa merkeissä ja kuninkaat Hubertus ja Stefanus saavat myhäillä, kun heidän lapsensa tanssivat keskenään onnellisina. Elokuva loppuu tanssiin pilvissä ja siihen, kun Flora ja Ilomieli yrittävät taikoa Auroran mekon oman lempivärinsä mukaiseksi. 

Prinsessa Ruusunen perustuu Charles Perraultin kirjoittamaan tarinaan. Perraultin tarina on hyvin pitkälle sama kuin elokuvassa, mutta Perraultin tarina jatkuu vielä siitä, mihin elokuva loppuu. Sadussa Ruusunen menee naimisiin prinssin kanssa ja saa kaksi lasta, joista toisen nimeksi tulee Aurora (Ruususen nimi ei siis ole Aurora tässä versiossa) ja toisen Päivä. Ruusunen muuttaa lastensa kanssa prinssin linnaan asumaan, ja prinssi itse lähtee matkalle jonnekin kauas. Prinssin äidistä on tullut paha syöjätär, joka haluaa syödä syntyneet lapset ja myöhemmin myös itse Ruususen. Ovelan palvelijan avulla tältä kuitenkin vältytään ja kun prinssi saapuu paikalle, kauhistuu hän äitinsä aikeista. Prinssin äiti, syöjätär, ei halua kokea poikansa vihaa, vaan hyppää kyykäärmeitä täynnä olevaan ruukkuun ja näin tappaa itsensä. Satu siis loppuu Ruususen kannalta onnellisesti. Grimmin veljesten versio sadusta taas on hyvin samanlainen kuin Disneyn, paitsi että heidän tarinassaan seikkailee seitsemän haltijatarkummia. Vaikka yhteys Grimmin satuun onkin selvempi, Disneyn elokuvassa mainitaan juuri Perraultin tarina elokuvan juonen lähteenä. 

Prinsessa Ruusunen on Disneyn 16. klassikko. Disneyn studiot tekivät elokuvaa oikeastaan koko 50-luvun ajan. Tarinaa alettiin kursia kokoon vuonna 1951, ääninäyttelijätyöt nauhoitettiin 1952, musiikki äänitettiin 1957 ja itse animaatiota tehtiin 1953–1958. Elokuva julkaistiin vuonna 1959. Ruususesta tullut tuotto oli pettymys studiolle, eikä Disney tämän takia julkaissut enää satuihin perustuvia elokuvia elinaikanaan. Seuraava satuun perustuva elokuva oli vuonna 1989 julkaistu Pieni merenneito. Prinsessa Ruususeen animoitiin kohtauksia, joita oli suunniteltu aikaisempiin Disneyn elokuviin, mutta joita ei laitettukaan niihin. Lumikkiin oli alun perin suunniteltu kohtaus, jossa paha kuningatar vangitsee prinssin ja pilkkaa tätä. Kohtaus päätettiin käyttää vasta Ruususessa, sillä Lumikin aikaan animaattorit eivät osanneet vielä piirtää miestä uskottavasti. Lumikkiin oli suunniteltu myös kohtaus, jossa Lumikki tanssisi itse tehdyn prinssin kanssa. Tässä elokuvassa Aurora tanssii eläimistä muodostuneen prinssin kera. Tuhkimoon taas oli suunniteltu kohtaus, jossa päähenkilöpari tanssii pilvien päällä, mutta tanssi nähtiin vasta Auroran ja Philipin viimeisessä kohtauksessa. Elokuvan haltijattarista oli alun perin suunniteltu samannäköisiä (niin kuin Lupu, Hupu ja Tupu), mutta animaattorit halusivat piirtää heidät erinäköisiksi ja omat persoonat omaaviksi.  

Mielestäni Prinsessa Ruusunen on yksi kauneimmin animoiduista ja piirretyistä Disney-elokuvista. Elokuvan piirroksissa ei ole käytetty sitä perinteisintä Disney-tyyliä, joskin metsän eläimet ja haltijattaret ilmiselvää Disneytä ovatkin. Walt Disney halusi elokuvan piirrostyylin näyttävän mahdollisimman todentuntuiselta ja halusi sen eroavan tyylillisesti aiemmista prinsessa-elokuvistaan. Prinsessa Ruususen piirrokset perustuvat keskiaikaiseen taiteeseen ja ne ovat paljon tyylitellympiä, vahvempia ja kulmikkaampia muihin Disney-elokuviin verrattuna. Minä pidän tästä piirustustyylistä todella paljon ja mielestäni sitä olisi saanut näkyä enemmän myös tulevissa Disney-elokuvissa. Prinsessa Ruususessa kaikki kohtaukset näyteltiin ennen animoinnin alkamista, joka helpotti animaattoreiden työtä hahmojen liikkeiden kanssa. 

Osa elokuvan musiikista on sovitettu Tsaikovskin baletista Prinsessa Ruusunen. Parhaiten Tsaikovskin sävellykset on tunnistettavissa elokuvan taustamusiikissa (esim. Puss-in-boots andthe White Cat, Silver fairy variation ja Aurora falls asleep). Elokuva oli ensimmäinen, jossa laitettiin myös nämä instrumentaalit levylle. Sama traditio jäi elämään myöhempien Disney-elokuvien kohdalla. Tsaikovskin sävellyksiä on käytetty myös laulettujen kappaleiden pohjalla. Elokuva alkaa kappaleella Unessa kerran kohtasin, joka soi alkutekstien aikana. Sama kappale soi myös keskellä elokuvaa, kun Aurora unelmoi prinssistä, ja myös ihan elokuvan onnellisessa lopussa. (Kappaleen teema on otettu Tsaikovskin baletin toisesta näytöksestä osasta kuusi: valssi.) Toinen kappale elokuvassa on Eläköön prinsessa Aurora, jota koko valtakunta laulaa tullessaan linnaan juhlistamaan vastasyntynyttä prinsessaa. Kauneuden ja laulun lahjat soi, kun haltijattaret antavat vastasyntyneelle Auroralle lahjojaan. Ain mietin taas on laulu, jonka Aurora laulaa metsään lähtiessään unelmoiden taas rakkaudesta. Juuri tähän lauluun prinssi Philip kiinnittää huomionsa, ja lähtee etsimään laulun lähdettä. Viides kappale (jos Unessa kerran kohtasin lasketaan mukaan kaksi kertaa) on Skool, jonka kuninkaat Stefanus ja Hubertus laulavat suunnitellessaan valtakuntiensa tulevaisuutta. Kuudes kappale taas on Uinuu Ruusunen, joka lauletaan (yllätys yllätys) Auroran vaipuessa uneen. Elokuvan laulut eivät välttämättä ole sitä parhaiten päähän jäävää ja kuunnelluinta Disney-musiikkia, mutta omalla tavallaan ne ovat minusta todella hyviä ja kauniita. Iso kiitos kuuluu tässä varmaan Tsaikovskille, jonka säveltämiä teemoja on käytetty kiitettävästä hyväksi. Laulujen sanat ovat ehkä kuvaavampia ja parempia englanniksi, mutta löytyy suomenkielisistä versioistakin hyviä oivalluksia. 

Elokuvan päähenkilö on nimenkin perusteella prinsessa Ruusunen. Erittäin mielenkiintoista on se tosiseikka, että Aurora esiintyy elokuvassa vain noin 18 minuutin ajan, eli 25 % elokuvan kestosta (73 min.). Tähän Auroran esiintymisaikaan lasketaan mukaan myös hänen kehdossa vauvana makaamisensa. Itseäni tämä Auroran esiintymisen vähyys ei ole koskaan haitannut, vaikka jotkut Disney-fanit pitävät prinsessoista vähiten Aurorasta juuri tämän takia. Aurora on luonteeltaan ystävällinen, laulun ja kauneuden lahjan omaava (kiitos haltijatarten) ja todella herttainen. Hän myös tottelee kasvattitätejään tunnollisesti, ja huomatessaan rikkovan heidän neuvojaan kauhistuu suunnattomasti. Aurora on todellinen luonnonlapsi ja hän kävelee paljain varpain, ja hän on myös todella tunteellinen ja herkkä. Itse olen pitänyt Auroraa aina (tai ainakin näin vanhempana) kauneimpana Disney-prinsessana. 

Elokuvan voisi nimetä hyvin haltijattarien pohjalta, sillä kolme Auroran haltijatarkummia vievät ruutuajasta varmaan suurimman osan. Punaisiin vaatteisiin pukeutuva Flora on ilmiselvästi haltijattarien johtajahahmo, joka tekee kaikki suuret päätökset ja on kaikkein kekseliäin. Juuri hän antaa Auroralle lahjaksi kauneuden. Floralle panee kovasti vastaan siniseen pukeutuva Ilomieli. Hän on haltijatarkummeista se kaikkein riidanhaluisin ja hän haluaisi näyttää Pahattarelle taivaan merkit. Ilomieli lieventää Pahattaren taikaa saattamalla Auroran ikiuneen kuoleman sijaan. Vihreään pukeutuva Fauna on hyvin herkkä ja rauhallinen, ja hän yrittää aina rauhoitella Floraa ja Ilomieltä näiden kiistoissa. Fauna antaa Ruususelle lahjaksi laulutaidon. Herkkyyttään hän ilmaisee mm. onnellisen lopun koittaessa. Esiintymisaikaa elokuvassa saa paljon myös prinssi Philip. Edellisiin Disneyn prinsessasatuihin verrattuna prinssillä on nyt paljon enemmän luonnetta ja karismaa, onhan hän saanut jopa nimenkin! Pahatar on elokuvassa myös tärkeässä roolissa ja hänestä on tehty hyvin kaunis ja elegantti pahis. Pahattaren kätyrit ovat todella tyhmää sakkia, mutta hänen lemmikkikorppinsa Diablolla on yhtä terävät aivosolut kuin Pahattarella itsellään. 

Prinsessa Ruusunen on minusta yksi parhaimmista Disney-klassikoista. Elokuvassa saa hymähdellä paljon haltijatarkummien sekä kuninkaiden touhuille ja saattaapa jopa (onnen)kyynelkin herahtaa poskelle. Elokuvassa on myös paljon jännittäviä kohtia, varsinkin sen loppupuolella. Näistä aineksista on hyvä elokuva tehty: se on tunteita nostattava, hyvin piirretty, mahtavaa musiikkia omaava ja juonessakin jaksaa pysyä perässä. Prinsessa Ruusunen omaa kaikki nämä ainekset, joten ei muuta kuin elokuvaa katsomaan!

”Olet prinssi ja menet naimisiin prinsessan kanssa!”
”No isä, olet vanhanaikainen. Elämme 1300-luvulla!”
- Kuningas Hubertus ja prinssi Philip