Dumbo - elokuva-arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa olen kertonut elokuvan juonen kursivoituna tekstinä. Jos et halua tietää juonipaljastuksia tai loppuhuipennusta, skippaa kursivoitu kohta ja mene suoraan "normaaliin" tekstiin. Lukemisen iloa! :)

Tarinamme alkaa myrskyn ja tuulen keskeltä, jossa haikarat lentävät kantaen nokissaan pieniä nyyttejä. Nyyteissä haikarat tuovat erääseen Floridalaiseen eläintarhaan vauvoja eläimille, mm. tiikereille ja virtahevoille. Myös eräs norsuäiti odottaa vauvaa, mutta haikaraa ei kuulu eikä näy. Seuraavana aamuna sirkus lähtee liikkeelle Ukko-Pekka -nimisellä junalla. Junan puksuttaessa eteenpäin viimeinen haikara saa tuotua viimeisen nyytin norsuäiti Jumbolle norsuvaunuun. Nyytti avautuu, ja sieltä paljastuu mitä suloisin norsuvauva. Muut Intian elefantit ihastelevat vauvaa aluksi. Yhtäkkiä vauva kuitenkin aivastaa, jolloin hänen suuret korvansa tulevat näkyviin kaikessa komeudessaan. Muut elefantit kauhistuvat tätä outoa ilmiötä, ja nimeävät vauvan Dumboksi, vaikka äiti antoi vauvalle aluksi nimeksi Jumbo Junior. Jumbo ei siedä muiden norsujen ilkkumista, vaan sulkee heidän yhteytensä omaan oleskelutilaansa. 

Sirkus saapuu perille, ja yöllä ukkosen ja sateen säestyksellä sirkusteltta pystytetään kokoon. Seuraavana päivänä sirkus tekee paraatikävelyn kaupungin halki, ja Dumbo esiintyy yleisölle ensimmäistä kertaa. Hän kuitenkin kompastuu omiin korviinsa, jolloin hänelle nauretaan. Dumbo pääsee viettämään aikaa äitinsä kanssa omaan tilaansa, jossa Dumbo peseytyy, ja jossa norsut leikkivät keskenään. Kun sirkus avataan ihmisille, tulevat lapset pilkkaamaan Dumbon suuria korvia. Jumbo-äiti suuttuu tästä järjettömästi, ja alkaa riehua teltassa. Tirehtööri apulaisineen vangitsee Jumbon, ja laittaa hänet eristysselliin. 

Dumbo on todella surullinen äitinsä takia. Muut norsut eivät huoli Dumboa seuraansa tämän erilaisuuden takia. Onneksi sirkuksessa asuu Timotei-hiiri, joka asettuu Dumbon puolelle. Timotei päättää tehdä Dumbosta kuuluisan. Yöllä hän kuiskaa tirehtöörille idean, jossa Dumbosta tulee norsujen esityksen päätähti. Seuraavassa sirkusesityksessä aikuiset norsut tekevätkin norsupyramidin, ja Dumbon on tarkoitus hypätä pyramidin huipulle lippua heiluttaen. Juostessaan kohti trampoliinia Dumbo kuitenkin kompastuu taas korviinsa, ja törmää muihin norsuihin. Tästä seuraa hirveä hälinä, jonka seurauksena koko sirkusteltta kaatuu ja Dumbo alennetaan pelleksi. 

Seuraavassa sirkusesityksessä Dumbo esittää pelleä, jonka täytyy hypätä palavan kerrostalon kymmenennestä kerroksesta alhaalle pellejen pitämälle trampoliinille. Trampoliinin alla on kermaa tai jotain muuta valkoista vaahtoa. Dumbo nolataan esityksessä täysin. Esityksen jälkeen Timotei yrittää piristää ystäväänsä, mutta turhaan. Niinpä hän keksii piristykseksi jotain mahtavaa: lähdetään katsomaan Jumboa! Jumbo ja Dumbo ilahtuvat todella paljon nähdessään toisensa kaltereiden välistä. Äiti ja lapsi viettävät herkän hetken äidin keinuttaessa Dumboa kärsällään. Lähdettyään pois Jumbon luota Dumbo on niin surullinen että hänelle tulee hikka. Timotei sanoo, että hikka lähtee pois vettä juomalla, joten he menevät vesisaavin luo. Kuinka ollakaan, pellet ovat vahingossa kaataneet alkoholia vesisankoon. Dumbo sekä Timotei erehtyvät juomaan alkoholipitoista vettä, jonka jälkeen he menevät ihan hiprakkaan, ja näkevät jopa vaaleanpunaisia elefantteja!

Seuraavana päivänä Dumbo ja Timotei heräävät… korkealta puusta! Timotei ihmettelee kovasti, miten he ovat sinne päässeet, eiväthän norsut osaa kiivetä! Varisparvi räkättää heille, ja räkätys on entistä kovempaa, kun Timotei keksii Dumbon lentäneen puuhun. Timotei pitää variksille kuitenkin saarnan, jonka jälkeen varikset auttavat Dumboa lentoharjoituksissa. Ja kuinka ollakaan, Dumbo osaa kuin osaakin lentää suurten korviensa avulla! Niinpä seuraavan kerran sirkuksessa Dumbo yllättää kaikki lähtemällä lentoon kesken esityksen. Dumbosta tulee maailmankuulu lentävä norsu, Timoteista tulee hänen managerinsa ja Jumbo pääsee vapaaksi ja hänelle hommataan oma yksityisjunanvaunu. Kaikki hyvin, loppu hyvin. 

Dumbo on ihana elokuva. Elokuva kertoo tarinan siitä, kuinka vaikeaa on olla erilainen ja muiden syrjimä. Juoni varmasti koskettaa kaikkia, sillä luulisin, että jokainen on jossain elämäntilanteessaan tuntenut olevansa erilainen. Niinpä Dumbon kohtalo osataan sisäistää ja siihen osataan eläytyä hyvin. On ihanaa, että Dumbo saa kaverin, Timotein, joka pitää hänen puoliaan joka tilanteessa. Tämä antaa toivoa vastaavan tilanteen kanssa kamppaileville: meilläkin on mahdollisuus saada ystäviä! Timotei sanookin esiintymisensä alussa viisaasti jotenkin näin: ”Mitä vikaa on suurissa korvissa? Minusta ne ovat hienot!” Minusta tämä lause kiteyttää kaiken, mitä sanottavaa minulla on muiden syrjimisestä. Lauseen voisi ottaa Dumbon kuvan kanssa johonkin Amnestyn syrjimisen-ehkäisy-kampanjaan! 

Dumbo ilmestyi vuonna 1941, ja oli suuri taloudellinen voitto Disneylle. Kaksi aiempaa elokuvaa (Pinocchio ja Fantasia) olivat flopanneet teattereissa, mutta Dumbo oli suuri menestys, vaikka se kestääkin vain tunnin verran. Elokuvaan ei laitettu niin paljon rahaa kuin aikaisempiin, joka näkyy pelkistettynä animaationa. Teattereissa pyörittyään elokuva siis monisti siihen käytetyn rahamäärän hurjalla voittoprosentilla. Dumbon sanotaan olleen Walt Disneyn lempi-Disney-elokuva (jota minä vähän ihmettelen, luulisi, että se olisi ollut Lumikki). Dumbo voitti parhaan musiikin Oscar-palkinnon vuonna 1941. Vuonna 1947 Cannesin filmifestivaaleilla elokuva voitti palkinnon parhaasta animaation suunnittelusta. Ja Dumbohan perustuu Helen Andersonin samanlaiseen, mutta paljon lyhyempään satuun. 

Dumbo on hahmona hyvin hellyttävä ja samaistuttava, kuten edellä jo taisin mainita. Dumbo on niin söpö ja suloinen. Mielenkiintoista on se, ettei Dumbo puhu elokuvan aikana sanaakaan! Samalla se tekee Dumbosta ainoan puhumattoman Disney-elokuvan päähenkilön. Dumbon äiti Jumbo on myös kovin hiljainen elokuvassa, hän sanoo ääneen vain Dumbon nimen ”Jumbo Junior”. Taitaa puhumattomuus olla geeneissä. Timotei-hiiri sen sijaan puhuu hyvin paljon. Hän on Samu Sirkkamainen neuvoja-hahmo, joka kertoo Dumbolle, mitä milloinkin tehdään. Timotei tekee paljon hyvää Dumbon puolesta, toimii tämän puolestapuhujana ja lohduttaa synkimmällä hetkellä. Timotei on myös hieman huumorintajuinen. Elokuvan ”pahiksia” on lähinnä muut norsut, jotka hekin ovat vain inhottavia juoruämmiä, he eivät halua tuhota ketään. 

Animaatio on Dumbossa hyvin pelkistettyä, kuten jo taisin mainitakin. Välillä varsinkin nopeatempoisissa kohtauksissa huomaa selvästi, ettei animaatioon ole panostettu, vaan esim. ihmisten piirteet ovat hyvin yksinkertaisia. Myös maisemat ovat melko yksitoikkoisia ja samanvärisiä. Töitä paiskii duunarit -laulun aikana duunarit on kuvattu tummina hahmoina (joilla on kyllä vaatteet päällä), joista minulle tulee mieleen Pinocchion Huvitusten saaren ”gorillat”. Pienenä pelkäsin hieman näitäkin hahmoja, vaikka ei niissä nykyään mitään pelottavaa ole. Hieno pätkä animaatiossa on vaaleanpunaisten norsujen tanssi, jonka Dumbo ja Timotei näkevät humalapäissään. Animaatio on hyvin surrealistinen, ja jopa Dalin sanotaan ihailleen jaksoa. Itse pidän vaaleanpunaisista elefanteista kovasti, vaikka pienenä taisinkin niitä pelätä… 

Elokuvan Dumbo laulut ovat ihania, ja (jälleen kerran) vanhanaikaisia. Elokuva melkein alkaa laululla Herra Haikara, jonka kuoro laulaa haikaroiden lentäessä taivaalla nyyttejä kantaen. Seuraava laulu Ukko-Pekka kertoo sirkusjunasta. Ukko-Pekka onkin samanlainen juna kuin vaikka Tuomas veturi, sillä silläkin on silmät ja se osaa puhua. Laulu Töitäpaiskii duunarit lauletaan pystyttäessä sirkustelttaa. Kappaleen englanninkielisessä versiossa ”duunarit” sana on korvattu sanalla ”orja”. Onko kyseessä jonkinasteinen rasistisuus? Seuraava laulu Rakkainpain on ihana. Laulu lauletaan Dumbon tavatessa vankilassa viruvan äitinsä. Laulu on todella hellä ja äidinvaistot pintaan herättävä. (Soitin sen kummipoikieni ristiäisissä.) Seuraavassa laulussa mennään hieman erilaiseen tunnelmaan. Norsu vaaleanpunainen soi taustalla Dumbon humalapäis-näkyjen aikana, ja se on yhtä hauskan sekava kuin animaatiokin. Viimeinen laulu Kun norsun mä lentävän nään repäisee viimeistään potin jammattavuudellaan. Laulu on melkein a capella. Ja yllätys yllätys, laulut ovat mielestäni hieman parempia englanniksi. Paitsi duunarilaulu ja Norsu vaaleanpunainen. 

Dumbo on yksinkertainen ja koskettava Disneyn klassikko. Dumbo on tavallaan esiintynyt myös eräässä myöhemmässä Disney-klassikossa, sillä elokuvassa Mestarietsivä Basil Hiiri eräässä lelukaupassa on Dumbo-lelu, jonka kärsästä tulee saippuakuplia. Dumbo laittaa ihmiset ajattelemaan, ja näyttäisin sen itse jo päiväkoti-ikäisille lapsille. Luulenkin, että lapset saavat Dumbon opetuksesta enemmän irti kuin aikuiset, jotka ovat jo (toivottavasti!) tajunneet erilaisuuden ihanuuden. 

”Sun täytyy käyttää logiikkaa, niinku psyko sellasta.”
-Varis